Tämän vuoden Tokion maratonista ei tullut ikimuistoista kilpaa, vaikka osanottolista oli kova. Syy tähän oli se, että sää kilvan aikana oli maratonjuoksun kannalta täysin kelvoton. Lämpötila + 6 astetta olisi ollut ok, ellei hirveä tuuli olisi laskenut todellisen lämpötilan vastaamaan selvää pakkasta. Niinpä kisan aikana satoikin lunta. Kaiken lisäksi maalialueella meren rannalla oli päällänsä tsunamivaroitus.
Japani otti miesten kisassa viitoisvoiton, sillä kovat 2.06-2.07 kenialaiset ja marokkolaiset hyytyivät Salim Kpsangin ja Rachid Kisrin johdolla jäätävässä tuulessa kuin kiisseli pakkasessa. Voittoon nelisti rekordiltaan 2.08-tasoinen mies Masakazu Fujiwara ajalla 2.12.19, ennen toista 2.08-miestä Arata Fujiwaraa (ei sukua, 2.12.34). Tämä puolestaan kukisti viime vuoden MM-maratonin kuutosen Atsushi Saton sekunnilla, joka taas teki yhtä suuren eron neljänneksi sijoittuneeseen Yuki Kawauchiin. Viidentenä maalilinjan leikkasi ja maalialueelta äkkiä tsunamivaroituksen johdosta pois loikki Sohin veljesten oppilas Tomoya Adachi (2.12.46). Paras kenialainen oli kuudenneksi sijoittunut Jospeh Mwaniki (2.12.53) ennen Marokon Kisriä (2.12.59), toista Sohin veljesten valmennettavaa Takaaki Kodaa (2.13.04) ja Kenian Kipsangia (2.13.16).
Kilpailun voittaja Masakazu "masa" Fujiwara tuumi kilvan jälkeisessä lehdistötilaisuudessa tiivistettynä seuraavaa: "Tiesin että kovat ajat eivät ole tänää mahdollisia, kun oli niin kylmä. Niinpä keskityin vain ja ainostaan voittamaan kilvan. Voitin tänään, koska treenini ovat menneet puikkareihin. Uskon, että 2.06-mara on meikäläiselle mahdollinen. Taktiikkani oli se, että isken 33 km:n jyystöllä kärkeen ja sitten siirryn 35 km:n jaskalla muiden völjyyn ja sitten 40 km:n sahalla isken uudestaan. Näin myös tein ja se toimi tänään. Tää mara oli urani kannalta merkityksellisempi kuin vuonna 2003 juoksemani Lake Biwan debyyttimara (2.08.18). Tämä oli mun uralle ikään kuin uusi alku, sillä kun aikoinaan liityin Hondan maratontalliin, reenasin liian kovaa seuraavat viisi vuotta ja sen takia mulla oli jatkuvasti vammoja. Sittemmin olen oppinut kontrolloimaan tarkemmin itseäni, millä on ratkaiseva merkitys sille, että olen palannut huipulle."
Jotain kilvan aikana vallineesta kälyisestä säästä kertoo myös naisten maratonin voittoaika, 2.34.39. Sen juoksi Venäjän 2.25-naaras Alevtina Biktimirova. Hän jätätti toiseksi sijoittunutta Etiopian Robe Gutaa sen verran, että kello näytti 2.36.29 ennen kuin kilvan suurin voittajasuosikki, rekordiltaan 2.24-tasoinen maratontyyliniekatar Guta ylitti maalisen linjan. Kuka sitten sai kilvassa pronssia? No kukapa muukaan kuin Romanian Nuta Olaru ajalla 2.36.42. Vain neljä naista alitti kilvassa 2.40-rajan.
Voittaja Biktimorova sanoi kilvan jälkeen: "Meitsi on ihan faneuksissani, koska voitin tänään. Viime vuonna olin neljäs se se söi mua hamsterin lailla. Meitsi diggaa juosta samassa kisassa miesten kanssa, koska jos ympärilläni on vain naisia, se tuo sellaisen tunteen, että juoksisin kilpakumppaneitani vastaan. On siis parempi, jos samassa porukassa ei juokse muita naaraita. Haluankin kiittää mun kanssa samassa porukassa juosseita äijiä. Mulla oli ajatukseana juosta oma rekordini tänään, joten lähdin kovaa liikkeelle, mutta eipä kulunut aikaakaan, kun jo huomasin, että tässä kylmyydessä ei ole mahiksia viilata rekodriani ohuemmaksi. Niinpä kilvan toisella puoliskolla mulla oli mielessäni voitto, vain voitto, eikä mikään muu kuin voitto."
[tokyo42195.org, japanrunninnews.blogspot.com & raasto.com]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti