Mizuki Noguchi, tuo Japanin oma maratonmisu, on valmistautunut tammikuussa juostavalle Osakan olympiakarsintamaratonille täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Vuoden 2004 olympiavoittaja ja maratonin Aasian ennätysnainen (2.19.12) Noguchi on kärsinyt viimeisten vuosien aikana jalkavammoista kuin marjastaja hyttysistä. Inhottavien vammojen takia Noguchi ei ole pystynyt juoksemaan 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle sitten vuoden 2007 marraskuun, jolloin hän pisteli Tokiossa niinkin mukiinmenevän ajan kuin 2.21.37. Uransa kamalimman paikan hän koki muutamaa päivää ennen Pekingin olympiamaratonia vuonna 2008, kun hän joutui vetäytymään olympiavoiton puolustamisesta vasemman jalan sanottua yhteistyösopimuksen kerta kaikkiaan irti ilman maratonammattiliitolle tehtävää ennakkovaroitusta. Sen jälkeen Noguchin paluuyritykset ovat kilpistyneet kerta toisensa jälkeen vammoihin. Niinpä monet ovat olleet varmoja siitä, että Noguchin juoksut huipputasolla ovat juostu, mutta sitkeästi tämä maratonsitkutar on jatkanut comebäkkiyrityksiään comebäkkiyritysten perään, puhumattakaan comebäkkiyrityksistä.
Viime aikoina tunnelin päässä on alkanut taas näkyä valoa, sillä Noguchi on pystynyt valmistautumaan Osakan maratonille niin kuin maratonille kuuluu valmistautua. Boulderissa, Coloradon vuorilla hän on vedellyt muina naisina lähes 60 kilometrin päiviä (todennäköisesti kovaa) ja 40 kilometrin pitkiä lenkkejä (todennäköisesti vielä kovempaa). Ei siis ihme, että hänen suustaan on kuultu maratonluottoa huokuvia lausuntoja, kuten: "Meitsi on juossut hyvin. Olen ollut yhtä hyvässä iskussa kuin ennen Pekingin olympiamaraa". Tai: "Olen niin, niin, [niin x 42195, toim. huom.] onnellinen, että pystyn taas mättämään kovaa harjoitusta". Tai: "Ensi kertaa sitten vammavuosieni olen pystynyt leipomaan 40 kilometrin lenkin". Tai: "Maratonviimeistelyssäni meitsi tulee panostamaan määrän lisäksi nopeuteen". Nopeuttahan Noguchilla on ainakin aiemmin piisannut, onhan hänen puolimaratonin rekordinsa 1.07.43. On täysin tarpeetonta sanoakaan, on täysin turha mainita, on sanomattakin selvää, on ilmeistäkin ilmeisempää, että raasto.com toivoo Noguchin juoksevan Osakassa riittävän hyvin päästäkseen Japanin olympiajoukkueeseen ja pystyvän juoksemaan myös Lontoon olympiakisoissa. Tuo vastoinkäymisistä lannistumaton maratonyrittäjätär olisi sen totta vieköön ansainnut.
[japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
tiistai 20. joulukuuta 2011
maanantai 19. joulukuuta 2011
Kawa täydessä maratonkeskittymättömyydessä
Japanin Yuki Kawauchilta on riistäytynyt maratonriippuvuus pahemman kerran valloilleen. Vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun hän juoksi Fukuokassa ajan 2.09.57, Kawa oli jälleen maratonia hitsaamassa. Tällä kertaa paikkana oli Hofun maraton, jossa Kawa juoksi 2.12.33. Tuolla ajalla hän sijoittu toiseksi Mongolian parhaan maratonpojan, Serod Bat-Ochirin jälkeen (2.11.56). Seuraavaksi Kawan suunnitelmissa on juosta maratonin helmikuussa Tokiossa, jossa hän tavoittelee olympialippua kuin nörtti energiajuomaa.
Moni miettii Kawan touhujen järkevyyttä, onhan mies vetänyt jo kuluneen vuoden aikana ennen Hofun ja Fukuokan maratoneja mm. Tokion maratonin helmikuussa (sijoitus kolmas, aika 2.08.37), Daegun MM-maratonin elokuussa (sijoitus 16, aika 2.16.11) ja Osakan maratonin lokakuussa (sijoitus neljäs, aika 2.14.31). Lisäksi Kawa vietiin sairaalaan kesäkuisessa Okinoshiman 50 km:n ultrakisassa, jossa hän vajosi tajuttomana kanveesiin vain 600 metrin päässä maalista. Voiko kenenkään kone ja jalat kestää tuollaista rallatusta kovin pitkään? Raasto.comi toivoo, että Kawa ei pilaa maratonriippuvuudellaan ja maratonkeskittymättömyydellään maratonolympiamahdollisuuksiaan kuin maratonhullu maratonterveyttään.
[raasto.com & japanrunningnews.bogspot.com]
Moni miettii Kawan touhujen järkevyyttä, onhan mies vetänyt jo kuluneen vuoden aikana ennen Hofun ja Fukuokan maratoneja mm. Tokion maratonin helmikuussa (sijoitus kolmas, aika 2.08.37), Daegun MM-maratonin elokuussa (sijoitus 16, aika 2.16.11) ja Osakan maratonin lokakuussa (sijoitus neljäs, aika 2.14.31). Lisäksi Kawa vietiin sairaalaan kesäkuisessa Okinoshiman 50 km:n ultrakisassa, jossa hän vajosi tajuttomana kanveesiin vain 600 metrin päässä maalista. Voiko kenenkään kone ja jalat kestää tuollaista rallatusta kovin pitkään? Raasto.comi toivoo, että Kawa ei pilaa maratonriippuvuudellaan ja maratonkeskittymättömyydellään maratonolympiamahdollisuuksiaan kuin maratonhullu maratonterveyttään.
[raasto.com & japanrunningnews.bogspot.com]
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Ndambiri voittoon Fukuokan maratonilla - Kawa paras japanilainen
Fukuokan maraton juostiin Fukuokassa, vain Fukuoakassa, eikä missään muualla kuin Fukuokassa, puhumattakaan Fukuokasta.Siellä voittoon viiletti Kenian kotimaakseen tunnustava, mutta Japanissa asuva ja Komori -firman palkkalistoilla juokseva Josphat Ndambiri ajalla 2.07.36. Kyseessä oli Ndambirin ensimmäinen maratonkilpa, mutta hän ei totta vieköön ole aloittelija, mitä tulee kestävyyspitoiseen juoksuun. Mies on nimittäin ehtinyt jo urallaan juosta 10 000 metriä alle 27 minuutin ja edustaa maataan MM-kisoissa. Aikamoinen veijari on siis kyseessä. Ndambiri ratkaisi Fukuokan kilvan voiton juoksemalla 25-30 kilometrin välisen vitosen niinkin mukiin menevään aikaan kuin 14.32. Tällaisessa rillutuksessa ei ymmärrettävästi kukaan muu pysynyt mukana, joten Ndambiri sai lasketella loppumatkan maaliin rattoisasti rallatellen (esim. 35-40 kilometrin väli 15.45). "Meitsin plääni on juosta mara keväällä Lontoossa, Rotterdamissa, Pariisissa tai Bostonissa", sanoi Kenian olympiajoukkueeseen hinkuava voittaja kilvan jälkeen. Mikäli hän todellakin meinaa tunkea itsensä Kenian joukkueeseen, siihen ei keväällä riitä mikään kuin maailmojen ennätys. Sen lisäksi siihen tarvitaan maailmojen ennätys. Maailmojen ennätys siihen tarvitaan lisäksi. Siihen maailmojen ennätys lisäksi tarvitaan.
Myös Fukuokassa toiseksi sijoittunut mies oli Kenialainen, joka tienaa leipänsä juoksemalla japanilaisen firman nimeen. Hänen nimnesä on James Mwangi ja hän kulutti martyyn ja tonyyn aikaa 2.08.38. Se on aika mukavan puoleista noin 3.02/km-luikua, mietti moni maratonfäni päätään miettiväisesti haroen.
Kilvan kolmanneksi paras oli puolestaan Japanin suosikkipoika, täyttä työpäivää painava maailman paras maratonamatööri Yuki Kawauchi tulosella 2.09.57. Olemalla kilvan paras japanilainen hän tarrasi jollain lailla kiinni olympialippuun Lontoota ajatellen, mutta tuskinpa vain Kawan niukka 2.10 alitus tulee siihen riittämään, kunhan kaikki jäljellä olevat Japanin olympiakarsintamaratonit on saatu päätökseen. Tämän Kawa tiedostaa itsekin ja niinpä hän sanoi kilvan jälkeen Fukuokan olleen hänelle vain verryttelyjuoksu alkukevään Tokion maratonia ajatellen. Sinne hän tähtää täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Myöskään Japanin olympiavalitsijat eivät olleet tyytyväisiä japanilaismiesten esityksiin Fukuokassa, sillä kukaan heistä ei pystynyt maratonin aikana kiihdyttämään yhtään vitosta alle 15 minuutin.
Kärkikolmikon lisäksi kukaan ei Fukuokassa alittanut 2 tuntia ja kymmentä minuuttia, joten kilpa oli niin juoksijoille kuin maratonfaneillekin raaka pettymys. Neljäntenä maalin saavutti Japanin Masato Imai 2.10.32 kuluttua lähtölaukausta. Paras eurooppalainen oli Venäjän passia verkkareidensa taskussa kantava Dimitri Safronov. Hän juoksi 2.11.29 ja sijoittui viidenneksi. Entä kuka oli kilvan kuudes? No, hänen sai syntymätoditukseensa nimekseen Kazuhiro Maeda. Tuskinpa silloin monikaan vielä aavisti, että vielä joskus tuo kapaloissa rääkyvä ihmispolo tulisi juoksemaan Fukuokassa 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.11.46. Seitsemänneksi sijoittui jokunen vuosi sitten Fukuokassa 2.07-ajan leiponut Dimitri Baranovski Ukrainasta ajalla 2.12.08. Tämä viiden minuutin päähän jääminen omasta rekordista olympianäyttöjuoksussa sai tuskin Dimitriä kilvan jälkeen kovinkaan hilpeälle mielelle hänen istuskellessaan kisahotellin saunaun lauteilla 100 prosenttisessa maratonmiettiväisyydessä.
Kunhan muutkin maratonkoneet olivat saaneet kilpansa päätökseen, oli tämän vuoden Fukuokan kilpailu kilvoiteltu, ja Japanin samenttiseen pehmeään iltaan vei monen maratonpettyneisyydessä kärvisteleväisen kärvistelijän kärveistelyn kärvistelemä tie.
[iaaf.org & raasto.com]
Myös Fukuokassa toiseksi sijoittunut mies oli Kenialainen, joka tienaa leipänsä juoksemalla japanilaisen firman nimeen. Hänen nimnesä on James Mwangi ja hän kulutti martyyn ja tonyyn aikaa 2.08.38. Se on aika mukavan puoleista noin 3.02/km-luikua, mietti moni maratonfäni päätään miettiväisesti haroen.
Kilvan kolmanneksi paras oli puolestaan Japanin suosikkipoika, täyttä työpäivää painava maailman paras maratonamatööri Yuki Kawauchi tulosella 2.09.57. Olemalla kilvan paras japanilainen hän tarrasi jollain lailla kiinni olympialippuun Lontoota ajatellen, mutta tuskinpa vain Kawan niukka 2.10 alitus tulee siihen riittämään, kunhan kaikki jäljellä olevat Japanin olympiakarsintamaratonit on saatu päätökseen. Tämän Kawa tiedostaa itsekin ja niinpä hän sanoi kilvan jälkeen Fukuokan olleen hänelle vain verryttelyjuoksu alkukevään Tokion maratonia ajatellen. Sinne hän tähtää täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Myöskään Japanin olympiavalitsijat eivät olleet tyytyväisiä japanilaismiesten esityksiin Fukuokassa, sillä kukaan heistä ei pystynyt maratonin aikana kiihdyttämään yhtään vitosta alle 15 minuutin.
Kärkikolmikon lisäksi kukaan ei Fukuokassa alittanut 2 tuntia ja kymmentä minuuttia, joten kilpa oli niin juoksijoille kuin maratonfaneillekin raaka pettymys. Neljäntenä maalin saavutti Japanin Masato Imai 2.10.32 kuluttua lähtölaukausta. Paras eurooppalainen oli Venäjän passia verkkareidensa taskussa kantava Dimitri Safronov. Hän juoksi 2.11.29 ja sijoittui viidenneksi. Entä kuka oli kilvan kuudes? No, hänen sai syntymätoditukseensa nimekseen Kazuhiro Maeda. Tuskinpa silloin monikaan vielä aavisti, että vielä joskus tuo kapaloissa rääkyvä ihmispolo tulisi juoksemaan Fukuokassa 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.11.46. Seitsemänneksi sijoittui jokunen vuosi sitten Fukuokassa 2.07-ajan leiponut Dimitri Baranovski Ukrainasta ajalla 2.12.08. Tämä viiden minuutin päähän jääminen omasta rekordista olympianäyttöjuoksussa sai tuskin Dimitriä kilvan jälkeen kovinkaan hilpeälle mielelle hänen istuskellessaan kisahotellin saunaun lauteilla 100 prosenttisessa maratonmiettiväisyydessä.
Kunhan muutkin maratonkoneet olivat saaneet kilpansa päätökseen, oli tämän vuoden Fukuokan kilpailu kilvoiteltu, ja Japanin samenttiseen pehmeään iltaan vei monen maratonpettyneisyydessä kärvisteleväisen kärvistelijän kärveistelyn kärvistelemä tie.
[iaaf.org & raasto.com]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)