maanantai 25. helmikuuta 2013

Dennis Kimetto juoksi reittiennätyksen Tokion maratonilla

Tokion maraton oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa World Marathon Majors -sarjan osakilpailu. Niinpä se oli houkutellut mukaan melkomoisen joukon maailman valioihin kuuluvia maratonrallattajia. Valitettavasti sää kilpailun aikana ei ollut kovan tuulen johdosta maratonille suotuisa. Siitä huolimatta voittajaksi juoksi viime kauden maratonsensaatio, Kenian kansalaisuuden omaava Dennis "sopujuoksu" Kimetto ajalla 2.06.50. Se on Tokion maratonin reittiennätys, mutta ei lähellekään Kimetton oma ennätys, sillä viime syksynä hän kipaisi Berliinissä debyyttimaratonillaan 2.04.16. Todennäköisesti hän olisi silloin juossut vieläkin kovampaa, mutta koska kyseessä olivat World Marathon Majors -sarjan voittorahat ja niitä tavoitteli Kimetton kaveri ja kenties samaan manageritalliin kuuluva Geoffrey Mutai, Kimetto antoi silloin Mutain voittaa. 

Tällä kertaa Kimetton manageri oli ilmeisesti sanonut ennen kilvan alkua, että Kimetto saa luvan juosta voitosta maaliin asti ja niin hän tekikin. Voiton hän ratkaisi hurjalla kiihdytyksellä, jossa mies veti 30-35km:n välisen vitosen 14.20:een ja kun se ei riittänyt, vielä seuraavan vitosen 14.35:een. On selvää, että moisessa rallatuksella ei voi kukaan pysyä mukana ja niin Tokion maratonin voitto oli ratkennut. "Haluan juosta seuraavaksi MM-maran, mutta jos se ei ole mahdollista, hyökkään maratonin ME:n kimppuun Berliinissä", sanoi Kimetto kilvan jälkeen. Berliinistä hänellä onkin hyviä muistoja, sillä viime vuonna hän voitti kyseisessä kaupungissa sekä Berliinin puolimaratonin (59.15), että 25 km:n kilvan (1.11.18).

Toiseksi Tokion maratonmittelössä sijoittui Kenian Michael Kipyego. Hän ei jäänyt Kimettolle paljoa, sillä maalilinja syöksyi päin Kipyegon naamaa ajassa 2.06.58. Se ei ole aivan hänen ennätyksensä, sillä vuonna 2011 Kipyego juoksi Eindhovenissa kymmen sekuntia kovempaa. Toisin kuin Kimetto, Kipyego on jo tehnyt pitkän uran kansainvälisillä kilpakentillä. Siihen on kuulunut esimerkiksi kymmenen vuoden estejuoksu-ura (esterekordi 8.08.48) ja parhaimmillaan kuudes sija MM-maastoissa. Onneksi Kipyego on kuitenkin siirtynyt maratonille, kestävyysurheilun ehdottomalle kuninkuusmatkalle, minkä rinalla esteet ovat pilipalitouhua.

Kolmanneksi Tokiossa sijoittui myös Kipyego, etunimeltään Bernard. Hänenkin kotomaansa on Kenia. Bernard jäi kuitenkin kärkikaksikolle selvästi, sillä hän saavutti maalisen linjoituksen 2.07.53 kuluttua lähtölaukauksesta. Se ei ole lähimainkaan Bernardin rekordi, sillä vuonna 2011 hän laukkasi Chicagossa tuloksen 2.06.29. Onpa mies juossut urallaan myös 10 000 metriä alle 27 minuutin (26.59.61) puolimaratonin alle tunnin (59.10), sijoittunut MM-kisojen kympillä viidenneksi ja MM-puolimaratonilla hopealle. Seillainen veikko on Bernard.

Neljäntenä maaliin heittäytyi Japanin Kazuhiro Maeda ajalla 2.08.00. Se on Maedan persoonallinen rekordi, mutta hieman häntä kyllä maalissa kalvoi se, että Japanin yleisurheiluliitto oli asettanut suoran MM-maratonvalinnan ehdoksi 2.08-alituksen. Tähän Maeda juoksi siis 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle yhden sekunnin liian hitaasti. Hänen ei kuitenkaan kannata olla murheellisin maratonmielin, sillä on hyvinkin luultavaa, että miehen maratonnäyttö on riittävä MM-valintaa ajatellen. On näet epätodennäköistä, että kovinkaan moni japanilainen joukkorallattaisi viimeisellä MM-karsintamaratonilla Lake Biwassa ensi kuussa Maedan tuloksen alle. Maedalla on elämänsä aikana takanaan jo kilometri poikineen kestävyysjuosten, sillä esimerkiksi 10 000 metrillä äijä on leiponut 28 minuutin tuloksia jo vuodesta 2000 lähtien. Joskus on mennyt myös alle 28 minuuttia.

Maeda kävi lopussa kovan taiston Kenian James Kwambain kanssa. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että Kwambai juoksi 2.08.02. Kwambai taisi hieman hyytyä siihen, että hän tempaisi 28-29 välisen kilometrin 2.55:een ja jatkoi seuraavan tonnin 2.48:aan. Tällainen nykiminen kostautui viimeisillä kilometreillä niin, että jo kaukana takana ollut Maeda saalisti Kwambain kiinni ja painoi täyttä raikua ohi. "Yrittänyttä ei maratonlaiteta", saattoi Kwaibai kuitenkin lohdutella itsesään maalissa. Hänen maratonrekordinsa on äärimmäisen kova, vuonna 2009 Rotterdamissa juostu 2.04.27. Onpa mies juossut myös puolikkaan maratonin joltistakin renkutusta, mistä kertoo uran paras aika, 59.09. Lisäksi hän on säestänyt hyvin Haile Gebrselassieta vuonna 2008 Berliinissä juoksemalla silloin 2.05.36.

Kuudes Tokion maratonilla oli Kenian Gilbert Kirwa. Hän juoksi 2.08.17. Tällä vetäisyllä Gilbertti jäi pari minuuttia Frankfurtissa vuonna 2009 juoksemastaan rekordista (2.06.14). Joka tapauksessa hän oli maalissa hyvän tovin ennen seitsemänneksi tullutta Etiopian Feyisa Bekeleä, jonka ajaksi kirjautui 2.09.05. Se saattoi hieman kalvaa viime syksynä Amsterdamissa ajan 2.06.26 juossutta Bekeleä. Aivan varmasti sijoitus kahdesan ja aika 2.09.13 raastoi Etiopian Dino Sefirin kaalia, sillä se jäi aika kauas hänen uransa parhaasta maratonajasta, viime vuonna Dubaissa vedetystä 2.04.50:stä.

Sen sijaan yhdeksänneksi tullut Japanin Takayuki Matsumiya saattoi olla aikaansa 2.09.14 siinä mielessä tyytyväinen, että se oli hänen ennätyksensä. Toki japanilaiset ovat odottaneet aika hyvän ratanopeuden omaavalta Matsumiyalta (5000m 13.13.20, 10 000m 27.41.75) jo pitkään yhtä kovaa maratontulosta, kuin samalaisia ratatuloksia kiskonut Toshinari Takaoka, joka aikoinaan veti maran 2.06.16. Siihen Matsumiya oli kenties pettynyt, että hänen aikansa ei tule riittämään Japanin joukkueeseen kesän MM-maratonille. Joka tapauksessa hän oli kilvan viimeinen 2.10 alittaja täydessä 2.10-alittavaisuudessa. 

Tokion naisten kilvan jälkeen maalialueella raikuivat Etiopian kansallisbiisin sävelet. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että voittajaksi nelisti kyseisen valtion kansalaisuuden omaava Aberu Kebede. Hän käytti maratoniin aikaa 2.25.34. Kebede ratkaisin voiton voimakkaalla viimeisen seitsemän kilometrin rynnistyksellään, johon toiseksi sijoittunut Etiopian Yeshi Esayias (2.26.01) ei pystynyt maratonvastaamaan. "Tänään oli liian tuulista, jotta olisin pystynyt reittirekordiin. Erityisen hevii oli 37 kilometrista 41 kilometriin, koska silloin oli paitsi hirveä tuuli, myös ylämäki", sanoi voittaja maalissa. Hän jäikin aika kauas omasta rekordistaan, joka on viime syksynä Berliinissä juostu 2.20.30. Samoin ennätyksestään jäi toiseksi sijoittunut Esayias, sillä parhaimmilaan hän on taittanut maratonin sekunnin tämänkertaista tulostaan kovempaa.

Kolmanneksi Tokion kilvassa sijoittui Saksan Irina Mikitenko, joka teki 40-sarjalaiselle "kohtuullisen" maratonajan, 2.26.41. Se ei tietenkään ole lähellekään Mikitenkon persoonallinen rekordi (2.19.19, Berliini 2008), mutta ikä huomioon ottaen Mikitenkon suoritusta on pidettävä oivana. Mikitenko oli jo vuonna 2000 Sydneyn olympiakisoissa 5000 metrillä viides, joten aika pitkän päivätyön hän on tehnyt kansainvälisillä kilpakentillä. Kenties tältä ratajuoksuajoilta peräisin olevalla nopeudella Mikitenko kukisti kilvassa neljänneksi sijoittuneen Venäjän Albina Mojorovan (2.26.51). Majorova, jonka maratonrekordi on 2.23.52, sijoittui viime kesänä Lontoon olympiamaratonilla yhdeksänneksi.

Viides Tokiossa oli Japanin Yoshimi Ozaki 2.28.30 kuluttua lähdöstä. Se oli taatusti tälle vuoden 2009 maratonin MM-hopeamitalistille pettymys, samoin kuin oli viime kesän olympiamaratoni (aika silloin 2.27.43, sijoitus 19.) Ozaki, joka on juossut maratonin nopeimmillaan 2.23.30:een, himoaa varmasti vielä uralleen kovaa maratontulosta kuin alkoholisti maksakirroosiota. Kuudes ja kilvan viimeinen 2.30 -alittaja oli Namibian Helalia Johannes ajalla 2.29.20. Se jäi aika lailla tämän viime kesän olympiamaratonin 12. parhaan maratonkonettaren uran rekordista (olympiamaratonilla juostu 2.26.09), mutta on joka tapauksessa osoitus siitä, että hän pystyy juoksemaan alle 2.30 olosuhteissa kuin olosuhteissa, päivänä kuin päivänä, kelissä kuin kelissä, reitillä kuin reitillä, kilvassa kuin kilvassa. Tämä tietenkin edellyttää, että maratonkeskittyneisyys on tällöin 100 prosenttissa kuosissa ja että reitti on kohtuullisen tasainen ja että olosuhteet ovat kohtuullisen viileät ja että kilpa on kohtuullisen hyvä.

[iaaf.org, japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]


Ei kommentteja: