SM-maastojen kisaraportti 2011

Maastojuoksun Suomen mestaruuskilpailut ovat tämän vuoden osalta ohi ja on aika raasto.comin kisayhteenvedon. Mennään kisat läpi aikataulun mukaisessa järjestyksessä.

M 12 km

Kun Matti Räsänen ei ollut mukana, kilpailun ehdottomasti suurin voittajasuosikki oli Lahden Ahkeraa jo vuosikymmenen ajan edustanut, Seinäjoen Urheilijoiden kasvatti Jussi Utriainen. Mieshän voitti jo 17-vuotiaiden maastomestaruuden vuonna 1995 Vantaalla ja ensimmäistä kertaa miesten kultaa pitkällä matkalla hän otti vuonna 2000 Kemissä. Sen jälkeen kulta on vain harvoin kiertänyt Jussin ohi, poikkeuksena vuosi 2002, jolloin hänellä oli päällänsä joltinenkin kulkemattomuus, vuosi 2005, jolloin hän oli leikkauspöydällä ja vuosi 2009, jolloin tuli pronssia.

Tälläkään kertaa kukaan ei mahtanut Jussille mitään ja kaikkeaan viimeisellä kierroksella yrittämättä hän saapui maaliin kolme sekuntia ennen JKU:n Henri Mannista, tuota kuin maratonille luotua kestokonetta. Pronssia sai suunnistusta päälajinaan pitävä Sjundeå IF:n Petteri Muukkonen, joka ei kilpaan turhaan herkistellyt. SM-maastoviikon maanantaina hän oli vetänyt radalla 10 x 1000m kahden minuutin palautuksella 2.57-2.54, keskiviikkona 14 x 1.30 mäkivetoja ja lauantaina osallistunut suunnistuksen sprinttiin. On luultavaa, että sekä Manninen että Muukkonen ovat tällä hetkellä alle puolen tunnin kympin kunnossa tai ainakin hyvin lähellä sitä.

Tämän kolmikon jälkeen tulikin iso ero seuraaviin. Neljäs oli viikon takaisen alle 2.20-maratonin väsyttämä Sjundeån Obed Kipkurui ja viides kilvan yllättäjä, Joensuun Katajan Jere Pajunen. Miksi hän muka yllätti? No siksi, että taakse jäi nippu kovia nimiä, kuten 1.05-1.06 -puolimaratoonarit Mårten Boström (Sjundeå IF) ja Miika Takala (JKU). Sen sijaan Lahden Ahkeraa edustavalta ja olympiamaratonilla 20 parhaan joukkoon juosseelta Francis Kirwalta vain harvat odottivat kovaa juoksua, miehen parin viime vuoden vammahistorian tietäen. Kymmenenneltä sijalta löytyy ensimmäisen kerran 13-vuotiaana vuonna 1987 SM-maastoihin osallistunut Turun Weikkojen Mikko Virta ja sijalta 12. samoihin aikoihin SM-maastodebyyttinsä suorittanut Turun Urheiluliiton Jaakko Kero. Siinäpä konemainen raastokaksikko vailla vertaa.

Vain 29 miestä juoksi maaliin ja joukkueen sai kasaan viisi seuraa, mikä kuvaa sitä, että äärimmäisen raa’alle pitkälle matkalle uskaltautuu enää harva. Sjundeå IF vei joukkuekisan nimiinsä, JKU oli toinen ja Lahden Ahkera kolmas. Voidaan kuitenkin kysyä, onko sijalukupisteisiin perustuvassa joukkuekisassa enää mieltä, jos SM-mitalin mitalin saa häviämällä 11 minuuttia kärkeen? Ehkä jatkossa olisi parempi alkaa laskea aikoja yhteen joukkuetuloksia selvitettäessä ja veisata viis sijalukupisteistä.

N 19 4 km

Viime vuoden voittaja Uudenkaupungin Kenttäkarhujen Ilona Välimäki sai tänä vuonna tunnustaa kaksi kilpasisartaan paremmaksi, sillä Nummen Kipinän sisarukset Meri ja Viivi Rantanen veivät kaksoisvoiton kotihuoneensa koristeeksi. On huomattava, että voittaja piti kaikkien juniorisarjojen tytöistä päivän parasta vauhtia. Rantaset olivat kilvassa suhteellisen ylivoimaisia, mutta sitten lappoikin tytärtä maaliin pienin väliajoin. Neljänneksi sijoittui Vasa IS:n hiihtoladullakin viihtyvä Sofie Lövdahl, Savonlinnan Riennon Pihla Hokkanen löysi itsensä viidenneltä sijalta ja kuudes oli Vasa IS:n Camilla Richarsson.

Jahka taisto oli tauonnut, huomattiin että Vasa IS vei joukkuekullan ennen Nummen Kipinää. Vähäisestä osanottajamäärästä johtuen vain neljä joukkuetta oli mukana, mutta se ei tietenkään ole paikalla olijoiden vika.

M 17 4 km

Nuorimpien miesten aikoja on aina mielenkiintoista verrata miesten vastaaviin. Yleensä 17-poikien kärki on juossut vauhtia, joka oikeuttaisi miesten mittelössä noin 30. sijaan, joskus jopa alle tämän. Tällä kertaa Lapin Lukon Juho Jumiskon tykitys olisi riittänyt miesten lyhyellä 37. sijaan, joten aivan verrattoman villiä vauhtia nuorukaiset eivät tällä kertaa matkaansa painaltaneet. Tästä ei kuitenkaan ole syytä vetää liian suuria johtopäätöksiä, sillä on luultavaa, että rataa allensa saadessaan Jumisko, Noormarkun Nopsan Vesa Linnamaa, Turun Urheiluliiton triathlonisti Henrik Goesch ja muut nuoret hurjapäät pitävät tuskaa kerta kaikkiaan pilkkanaan.

Lapin Lukolla näyttää olevan hyvää juniorityötä kestävyysjuoksun saralla vireillään, sillä heillä on asettaa kehiin kovia juniorijuoksijoita useassa eri sarjassa. Tämän valossa ei ole lainkaan ihme, että LapLu voitti myös 17-poikien joukkuekullan ja vieläpä saamalla kolme poikaa kymmenen parhaan joukkoon. Hopeaa meni IF Raseborgille ja pronssia Tampereen Pyrinnölle, tuolle perinteiselle kestävyysjuoksuseuralle, jossa tosin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan on panostettu lähinnä äkkilajeihin.

N 22 4 km

Vanhimpien tytärten sarjassa kultaa vei Viipurin Urheilijat seurakseen tunnustava, vasta hieman aikaa juoksua harrastanut lahjakkuus Nina Chydenius. Hänen voittonsa teki tietenkin paljon helpommaksi se, että EM-tasollakin sarjassa menestynyt Sandra Eriksson oli pois kilvasta. Seuraavat kolme sijaa menivätkin Rovaniemelle, sillä Rovaniemen Roadrunnersien Anni Hemminki otti hopeaa, Rovaniemen Lapin Johanna Peiponen pronssia ja Roarunnersien Elli Hemminki oli neljäs. Maileri Heidi Marttinen, seura Heinolan Isku oli viides. Kahden joukkueen ja kahdenkymmenen kahden naisen kilvassa kilpailussa paremmaksi osoittautui Turun Urheiluliitto sijoituksin kuusi, 11 ja 14.

M 22 6 km

Tämä kilpa oli tasollisesti yksi päivän parhaista, sillä neljän kilometrin väliajallaan voittaja, Joensuun Katajan Pekka Toivola olisi ollut suhteellisen korkealla miesten nelosen kisassa. Toivola oli kisassa aika ylivoimainen, sillä toiseksi sijoittunut seuratoverinsa Arttu Vattulainen jäi hänestä lähes puoli minuuttia. Kilpa mitaleista oli erittäin jännittävä, sillä sijoitukset Toivolan takana vaihtelivat viimeisellä kierroksella kuin poliitikkojen mielipiteet ennen ja jälkeen vaalien. Toisena viimeiselle kierrokselle lähtenyt Turun Weikkojen Antti-Pekka Niinistö putosi lopulta kuudenneksi, niin ikään kärkikahinoissa ollut Juuan Jänteen Oskari Pennanen seitsemänneksi, kun taas kolmanneksi sijoittunut IF Femmanin Vihtor Lövdahl jyräsi väsymättömän kestokoneen lailla pronssille ja kaukaa takaa Porin Yleisurheilun Tommi Sundell ja KU-58:n Tommi Hytönen nelistivät sijoille neljä ja viisi. Tästä porukasta luultavasti kaikki juoksevat kesällä 5000 metriä alle 15 minuutin, mikäli niin haluavat ja miksi eivät haluaisi? Toivola, Vattulainen ja Pennanenhan sen tekivät jo viime vuonna ja vieläpä reilusti. Ehkä lisää kestoa koneeseensa saanut maileri Sundell kuitenkin keskittyy kesänä juoksemaan 1500 metriä alle 3.45 ja sen kyytipoikana 800 metriä voi kulkea 1.48:aan.

Joensuun Kataja vei joukkuekisan täysin ylivoimaisesti, sillä Toivolan ja Vattulaisen lisäksi myös Reima Laakkonen latoi kymmenen parhaan joukkoon. Karhulan Katajaisten tasainen trio vei hopeaa ja IF Femmanin nuoret miehet saivat pronssia taskujensa lämmikkeeksi.

N 17 4 km

Nuorimpien tyttöjen kilvassa ei ollut syystä tai toisesta mukana viime vuoden voittaja Johanna Halosta, joka mahtuisi tähän sarjaan ikänsä puolesta vielä usean vuoden ajan. Voittajaksi juoksi Karhulan Katajaisten kestotallin kirkas lupaus Oona Kettunen, joka olisi ajallaan voittanut myös 22-vuotiaden sarjan, mutta ei 19-vuotiaiden sarjaa. Kettunen kävi tiukan taiston Pohjoismaiden maastomestaruuskilvassakin kunnostautunutta Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden Saara Nikanderia vastaan. Kilpa ratkesi viho viimeisessä mäessä Kettusen alkaessa nelistää mäkeä ylös kuin öljyinen ompelukone. Siihen ei Nikander pystynyt vastaamaan, mutta hopean hän otti selvästi ennen Liedon Parman Johanna Matintaloa. Viidenneksi sijoittui maantiellä voiton vienyt Porvoon Urheilijain Ester Schulman ja sijalta 17. löytyy henkilö nimeltään Emilia Maaskola, seura Turun Toverit. Hänen isänsä juoksi aikoinaan 1500 metriä aikaan 3.38.50 ja on edelleenkin ainoa suomalainen, joka on juossut viikon aikana kolme kertaa 1500 metriä alle 3.40. Tämä tapahtui vuonna 1988, tuona ikismuistoisana kesänä, jolloin Suomen suvi oli kukkeana kuin kedon korsi.

Maaskola juniorin johdolla Turun Toverit otti joukkuepronssia Karhulan Katajaisten ja HKV:n jälkeen. Oli jo aikakin perinteisen TuTo:n nousta mitalikantaan. Seuran viimeisin maastomitali ennen tätä taisi olla vuodelta 2000, jolloin he ottivat miesten lyhyen joukkuekisassa hopeaa.

N 6 km

Kilvan lähdettyä liikkeelle kävi selväksi, että Joensuun Katajan Johanna Lehtinen ei kyttäilyä harrastaisi. Hän johti koko matkan ensimmäisestä metristä viimeiseen ja voitti selvällä 24 sekunnin erolla Oulun Pyrinnön Elina Lindgreniin. Lehtisen menossa oli nähtävissä kulkevaisuutta kerrakseen ja monet puolestaan muistelivat Lindgranin menoa katsellessaan vuoden 2001, jolloin hän voitti Vehkalahden SM-maastoissa 19-vuotiaiden kilvan kuin rynnäkkökivääri ilmakiväärin.

Jos kaksi kärkisijaa menivät odotetuille nimille, pronssin vei yllättäjä, IF Länkenin Katarina Skräddar. Hänestä ei ollut moni ennen kilpaa kuullut, mutta nyt kuuli. Kokenut kilvanjuoksija Mira Tuominen, seura Valkeakosken Haka sijoittui neljänneksi. Tuominen on siirtynyt hiljattain 80-luvun kovan menijän ja vuoden 1986 miesten SM-maastojen lyhyen pronssipojan Jari Nurmiston valmennukseen. Nurmisto juoksi parhaimmillaan 1500m 3.42.96, 3000 metriä 7.59.96, 5000m 13.55.58 ja kympin 28.53.36. SM-maastoissa hän joutui vuonna 1986 kuitenkin tunnustamaan Matti Valkosen ja Tommy Ekblomin paremmakseen. Se ei ollut ihme, sillä Valkoselta ja Ekblomilta ei vitosen parhaissa kilvoissaan sinä kesänä 13.40 päällittynyt.

Maajoukkuejuoksijat Minna-Maria Kangas (Oulun Pyrintö) ja Janica Mäkelä (Forssan Salama) veivät sijat viisi ja kuusi, maratonkone Johanna Kykyri (Kälviän Tarmo) oli kahdeksas ja Oulun Pyrinnön Pauliina Kanervo kymmenes. Mikään ei siis estänyt OulPy:ä viemästä joukkuekultaa. Kyllä kelpaa heidän voittoisan maastojoukkueensa osallistua aikanaan kauden päätteeksi Oulun kaupungin yleisen sarjan Suomen mestareille järjestettyyn tilaisuuteen paraatin kera. Forssan Salama otti hopeaa ja pronssia viime vuosina villin härän tavoin maamme kestävyysjuoksun eturintamaan noussut Joensuun Kataja.

M 19 6 km

Etukäteen moni uskoi mailerikaksikko Ossi Kekin (Lahden Ahkera) ja Kalle Keskipoikelan (Lapin Lukko) ratkovan tämän matkan voiton omissa jäsentenvälisissään. Tämä siksi, että kaksikko vetäisi viime suvena 1500 metrin päätteeksi taululle ajat 3.54 ja 3.56. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä voittajaksi rynni Suomen kauneimman kunnan Kangasalan ja sen seuran Kisan edustaja Martti Siikaluoma vastustamattoman puhvelin tavoin. Niin jäivät sekä toiseksi sijoittunut Keskipoikela että pronssipoika Kekki nieleskelemään voittajan kisankengistään nostattamaan pölyä. Myös neljänneksi päätynyt Lammin Säkiän Ville Heikkilä oli aivan tuntumassa, mutta muut jäivät näistä nuorista hurjapäistä enemmän.

Joukkuekilpa meni Sjundeå IF:n kolmikolle sijoituksin viisi, 23 ja 24. Hopeaa sai JKU:n tasainen porukka, joista kukaan ei sijoittunut 15 parhaan joukkoon, mutta ei myöskään 30 sijan huonommalle puolelle. Kuka sitten otti pronssia? No, kukapa muukaan kuin Lapin Lukko.

M 4 km

Miesten nelosen kilpaa ei oltu vielä ehditty käymään kauaakaan, kun Jussi Utriainen jo teki tiettäväksi, että kyseessä on neljän kilometrin maastokilpa, eikä 200 metrin sprintti. Hän ampaisi keulaan kuin mustikoita hamuava hirvi, eikä siinä völjyssä pysynyt monikaan. Jo ennen ensimmäisen kierroksen täyttymistä oli selvää, että voitto ratkaistaisiin Utriaisen, Ylikiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanahon ja Joensuun Katajan Matti Räsäsen kesken. Hieman yllättäen Räsänen putosi ulos Utriaisen grillausuunista ensimmäisenä ja niinpä voitto ratkaistiin Utriaisen ja Ukonmaanahon kesken. Näistä viimeksi mainittu venytti viimeisessä ylämäessä harppaansa siihen malliin, että peli oli selvä. Mitalikolmikon takana ratkottiin sijoituksia tuttuun tyyliin valtaisassa kirikammoittelussa ja siinä oli paras Heinolan Iskun maileri Riku Marttinen, tosin peräti 38 sekuntia kärjen takana. Joka tapauksessa Marttinen varmaan muisteli loppusuoralla utuinen Antti Loikkasen kuva silmissään valmentajansa raastoa vuonna 1976, jolloin tämä laittoi hurjalla vauhdinpidollaan Lasse Virenin tiukemmalle kuin rokkari nahkapöksynsä.

Paras suunnistaja oli viidenneksi sijoittunut Suolahden Urhon Antti Anttonen ja paras veteraani oli Teivo Stayersin Teppo Syrjälä. Nuorista mailereista on syytä mainita Turun Urheiluliiton Joonas Lehtisen 14. sija. Sen sijaan saman ikäisen Miro Laurilan uhkapeli ei tällä kertaa tuottanut toivottua tulosta, mutta rohkeutta hänellä ainakin piisaa, siitä osoituksena kamikazemainen yritys Utriaisen vauhtiin. Saapa nähdä, mitä kesä tuo tullessaan nuorille ja hieman vanhemmille kestävyysjuoksusta intoutuneille.

Joukkuekisan paras oli Lahden Ahkera, joka sai kaikki miehensä 20 parhaan joukkoon. Hopea meni Joensuun Katajalle ja pronssi Ylikiimingin Nuijamiehille. Ylikiimingin pojat saalistivat siis jo toisen pronssinsa peräkkäin miesten pikamatkalla. On mielenkiintoista nähdä, joko ensi vuonna ylikiiminkiläiset vuolevat kultaa lähes kotikentällään Pudasjärvellä.

Sellaiset olivat tämänvuotisen SM-maastot. Jotkut saivat lähetä kisoista kotimatkalle täydessä onnellisuudessa pää ylpeydestä takakenossa ja jotkut taas täydessä pettyneisyydessä, vain luu kourassaan, rakkoja jalkapohjissaan ja ryhti kumarassaan. Ensi vuonna kuitenkin kaikilla on uusi mahdollisuus vuolla kultaa itselleen ja seuroilleen Pudasjärvellä. Siellä järjestettiin SM-maastot viimeksi vuonna 1994. Silloin voittajia olivat miesten lyhyellä Sami Alanen, pitkällä Risto Ulmala, Naisissa Annemari Sandell, 20-vuotiaissa pojissa Sami Ylihärsilä (hopeaa Mikko Virta), 20-vuotiassa tytöissä en muista, 18-vuotiassa pojissa Samuli Vasala, 18-vuotiassa tytöissä ehkä Laura Karpalisto tai sitten joku muu, jota en muista, 16-vuotiassa pojissa Mikko Ristimäki (pronssia Jussi Utriainen) ja 16-vuotiassa tytöissä Marja Loukkola.

Teksti: Z