Tänä vuonna yleisurheilun Suomi
Finlandin mestaruuskilpailut, joita myös Kalevan Kisoiksi kutsutaan,
järjestettiin Vaasassa. Kyseinen kaupunki ei ollut ensi kertaa järjestämässä
moisia mittelöitä, sillä lähihistoriassa näin on tapahtunut vuosina 1986 ja
2004. Vuoden 1986 kisoista kestofaneille jäi mieleen ensinnäkin Porvoon
Urheilijoiden Ari Suhosen tuplamestaruus 800 ja 1500 metrillä. Jälkimmäinen mestaruus
ei kylläkään tullut Suhoselle helpolla, sillä Pakilan Visan Harri Hänninen veti
sellaisen 600 metrin kirin, että se laittoi Suhosen konttaamaan maalissa. Vuotta
myöhemmin Suhonen juoksi 1500 metriä 3.36.88 ja kolme vuotta myöhemmin 800
metriä 1.44.10. Hänninen puolestaan juoksi kolme vuotta Vaasan jälkeen 10 000m
28.00.74, vuosi siitä 5000m 13.28.22 ja siitä taas kaksi vuotta eteenpäin hän
oli olympiamaratonilla 11. Viimeksi mainittu on suomalaiselle
kestävyysjuoksijalle nykyajan äärimmäisen kovassa kilpailussa niin kova
saavutus, että sitä on ihmisjärjen vaikea käsittää.
Vuoden 1986 Vaasan Kalevan Kisoista
kestofaneille jäi mieleen myös Porvoon Urheilijoiden Tommy Ekblomin tuplamestaruus 5000 metrillä ja
esteissä ajoin 13.37.70 ja 8.28.12. Monet kestofanit riemuitsivat, kun hän
kukisti vitosen kisassa dopinginkilpailukiellon jälkeen kilpakentille palanneen
Martti Vainion, joka ennen kisoja oli leiponut kympin 27.44.57. Eipä Vaasan
kisoista kulunut kuin reilu vuosi, niin Ekblom veti New Yorkin maratonilla ajan
2.12.31 ja sijoittui moisessa ”pikkukilvassa” viidenneksi.
Vuoden 2004 kisoissa kestofanit puolestaan
ihastelivat Turun Weikkojen Kirsi Valastin menoa, sillä hänen 5000 metrin
voittoaikansa oli 15.40.43. Vain pari päivää aiemmin Valasti oli juossut
Lontoossa kehiin niinkin mukiin menevän tuloksen kuin 15.10.52. Myös Turun
Urheiluliittoa silloin edustaneen ja silloin Johanna Risku -nimeä käyttäneen
Johanna Lehtisen 1500 metrin voittoaika 4.15.49 oli oiva, tosin samana vuonna
hän oli juossut mielimatkansa 4.07:ään ja seuraavana vuonna hän veti sen
4.06.85.
Se muisteloista ja takaisin tähän
päivään. Tänä vuonna maamme mestaruuskisoissa siniristilipun liehuessa
salossaan miesten 800 metrin voiton vei kahden edellisvuoden tapaan IK Falkenin
Niclas Sandells ajalla 1.51.93. Kun kiri alkoi, Sandells nakutti kuin
ilokaasuletkuun kytketty naulapyssy, eikä sellaiseen kukaan pystynyt
vastaamaan. Hopeaa sai Espoon Tapiot kotiseurakseen tunnustava ”Suomen
Symmondsi” Tuomo Salonen 1.53.04 kuluttua lähtölaukauksesta, vaikka mies
kutsuukin itseään Espoon Borzaksi. Jos jonkun mitali Vaasassa oli ansaittu, se
oli Salosen, sillä kahtena aiempana vuonna hän oli joutunut seuraamaan Kalavan
Kisat katsomosta täydessä pettyneisyydessä jalan murruttua kesken
kilpailukauden juoksukelvottomaan kelvottomuuteen. Näistä musertavista takaiskuista
huolimatta Salonen jaksoi taistella sauvakävelyn kautta tiensä takaisin
juoksijoiden kirjoihin ja vieläpä parempaan kuntoon kuin koskaan. Pronssi
kaulassaan kilpailun jälkeisestä palkintojen jaosta puolestaan poistui Suomen
800 metrin tulevaisuus, Ville Lampinen, kotiseura KU-58. Ennen 19-ikävuotta
juostu 400 metrin aika 48.50 kuvaa miehen mahdollisuuksia 800 metrillä. Vielä
sekunti pois 400 metrin ajasta ja lisää kestoa koneeseen, niin silloin on
mahdollisuuksia jopa 1.44-1.45-aikoihin. Niitä tuloksia vetämällä alkaa
taskuihin tulla myös aika lailla tuohta kansainvälisissä mittelöissä. Ansiokkaasti
tiensä finaaliin ja siinä seitsemännelle sijalle (1.55.29) raivasi Pyhäjärven
Pohdin Rami Oravakangas, joka oli 800 metrin finaalissa myös edellisissä Vaasan
Kalevan Kisoissa vuonna 2004. Silloin tuloksena oli viides sija 1.53.34
kuluttua lähtölaukauksesta.
Kuinka tällä kertaa kävi naisten 800
metrin kilvassa? No kuinkapa muutenkaan kuin siten, että nuori voima Turun
Urheiluliiton Johanna Matintalon muodossa nelisti vastustamattomaan voittoon
ajalla 2.08.71. Matintalo veti kisassa molemmat kierrokset suunnilleen samaan
vauhtia, sillä 400 metrin väliaika oli 1.04.32. Hyvin Porvoon Urheilijoiden
maileriperinteitä puolusti hopealle sijoittunut Sara Kuivisto, jonka
maalikamera näki saavuttaneen maalisen linjan ajassa 2.09.19. Kolmas ja samalla
viimeinen 2.10 -alittaja kilvassa oli Haminan Pontevan Kaisa Tyni. Hän sai
kaksi kierrosta ratajuoksua päätökseen ajassa 2.09.86. Valitettavasti naisten
800 metrillä ei vähäisen osanottajamäärän vuoksi tarvittu alkueriä.
Valitettavaa tämä on siksi, että alkuerät kuuluvat mestaruuskilpailujen
luonteeseen kuin tappaminen armeijaan.
Miesten 1500 metriä oli jännittävyydessään
kutkuttavainen kilpailu, jossa kilpailijat luottivat kiriinsä kuin lännenmies
kuudesti laukeavaan. Niinpä 400 metrin väliaika oli 1.12.35 ja 800 metriin
kului 2.24.13. Tällaisessa vauhdissa juoksijat luonnollisesti pakkautuvat tiiviiksi
kuin liian vähän vettä saanut puuro, jolloin riskinä on se, että ennen pitkää
yksi tai useampi juoksija on radalla kumollaan juoksijain etsiessä paikkaansa
tahdinmuutosta kytätessään. Nyt kaatumisen uhriksi joutui valitettavasti
useampikin mies. Taktisesti hienon juoksun teki Turun Urheiluliiton Joonas
Lehtinen, joka hyökkäsi kärkeen hyvissä ajoin, vanhaan Nouderrine Morcelin
taktiikkaan luottaen. Morcelihan oli tunnettu siitä, että hän oli aina kärjessä
viimeistään silloin, kun kello kalkatti. Lehtinen pysyikin keulassa aika
takasuoran loppuun asti, jolloin IK Falkenin Niclas Sandells sivuutti hänet
hirveällä voittoon vievällä kirillään. Muista mitaleista loppusuoralla
tappelivat Espoon Tapioiden Tuomo Salonen, Lehtinen ja HKV:n Aki Nummela.
Aikamoisen riuhtomisen jälkeen Salonen vei hopean ja Joensuun Morceli Lehtinen
pronssin. Niin oli jännittävä 1500 metrin kilpailu päätöksessään osoittaen
jälleen kerran matkan vaativan keston, nopeuskeston ja nopeuden lisäksi myös
shakkimaista taktiikkaa ja oikeita siirtoja oikeissa kohdissa.
Eipä ollut naisten 1500 metrillä
paljoakaan tapahtunut muutosta sitten vuoteen 2004, sillä jälleen mestaruuden
vei sama nainen, Johanna Lehtinen. Ainoastaan seura oli vaihtunut Turun Urheiluliitosta
Joensuun Katajaksi. Tällä kertaa Lehtinen sai juosta voittonsa eteen selvästi
hiljaisempaa vauhtia kuin vuonna 2004, sillä nyt voittoajaksi kirjautui
4.22.02. Se ei kuitenkaan ole Lehtisen hitain voittoaika Kalevan Kisoissa,
sillä Helsingissä vuonna 2003 hänen voittoisa juoksunsa päättyi aikaan 4.23.53
ja vuonna 2005 Porissa kultainen mitsku lohkesi tuloksella 4.22.09. Hopeaa
Vaasassa tällä kertaa sai HKV:n Minna Lamminen 4.23.29 kuluttua
lähtölaukauksesta. Näin vuoden 2001 mestari ja viimeksi mitaleilla vuonna 2005
ollut Lamminen palasi palkintoiselle pallille täydessä mitalionnellisuudessa. Pronssia
Porvooseen vei tiukan loppukiririuhtaisunsa ansiosta Sara Kuivisto (4.25.57).
Sijalta 11. löytyy Hämeenlinnan Tarmon kasvatti Hanna Haavikko, nykyinen seura
Turun Urheiluliitto, joka voitti 18-vuotiaiden tyttöjen Suomen mestaruuden silloisella
sukunimellään Ritakallio jo vuonna 1993 Kemissä ja kiskoi vuonna 2000 800
metriä aikaan 2.05.18.
Miesten 5000 metriä oli Vaasassa perin
juurin eriskummallinen kilpa. Raasto.comilla ei ole tietoa, että oliko kyseessä
juoksijain protesti Turun Urheiluliiton kesätyöläisiä kohtaan, mutta joka
tapauksessa kukaan ei edes yrittänyt seurata Lewis Koriria tämän laputtaessa 14
minuutin vauhtia ja alussa hieman päällekin, mikä olisi ollut parhaimmille
juoksijoillemme ihanteellista kyytiä omien ennätystensä paranteluun. Niin Korir
juoksi voittoon ilman minkäänlaista kilpailua ajalla 14.00.02. Loppuvaiheessa
muu joukko intoutui juoksemaan sen verran, että hopeaa sai Tampereen Pyrinnön
Jarkko Järvenpää tuloksella 14.48.63 ja pronssin vei Lapin Lukon Kalle
Keskipoikela ajalla 14.51.39. Kyseessä ei todellakaan ollut hyvä mainos
Suomalaiselle mieskestävyysjuoksulle, sillä vitosen kisoja on nykyisessä
kilpailukalenterissa jo muutenkin tarjolla erittäin harvoin, eikä
mahdollisuuksia tehdä kunnon mukaisia aikoja ole montaa tarjolla. Tietenkin
mestaruuskisoissa kamppaillaan mitaleista eikä ajoista, mutta tämänkaltaiset
tempaukset ovat omiaan lisäämään bensaa kestävyysjuoksua pilkkaavien liekkeihin.
Naisten 5000 metrillä voiton vei iloinen
urheilijatar, sillä viimeksi Minna Lamminen, os. Nummela on päässyt maistamaan
Kalevan Kisojen voittoa vuonna 2001 Turussa 19-vuoden iässä, silloin 1500
metrillä kovalla ajalla 4.14.63. Tuohon aikaan Lammisen seura oli KU-58, nyt se
on HKV. Lammisen iloa ei varmaan vähentänyt se, että voittoajallaan 16.12.91
hän paransi omaa persoonallista rekordiaan selvästi. Tämä on mahdollista
päätellä siitä, että ennen Vaasan mestaruusjuoksuaan hän oli taittanut 12 ja
puoli kierrosta 400 metrin rinkiä parhaimmillaan aikaan 16.28.90. Myös hopeaa itselleen
ja Vammalan Seudun Voimalle tuonut Minna Haka-Risku (16.14.48) paransi
rekordiaan aika lailla. Ennen Vaasan upeaa kilpaa hänen elämänsä nopein 5000
metriä oli ollut 16.27.42. Haka-Risku juoksi jo vuonna 1992 16-vuotiaana 800
metriä aikaan 2.11.18, mutta lopetti uransa viime vuosituhannen lopulla. On
suomalaisen kestävyysjuoksun onni, että hän päätti tehdä comebackin takaisin radoille
viime vuonna. Myös pronssi irtosi Vaasassa hyvällä tuloksella. Sen vei
Rovaniemen Lappia edustava Johanna Peiponen tuloksella 16.17.48. Nämä kolme
kovaa kilpailijatarta tekivät kisassa selvän pesäeron muihin, joten naisten
vitosella ei Vaasassa totta vieköön kyttäilty. Vielä kun mukana kilvassa
olisivat olleet esimerkiksi Johanna Lehtinen, Oona Kettunen ja Sandra Eriksson,
niin siitä olisi saattanut kehkeytyä vitonen vailla vertaa Kalevan Kisojen
historiassa.
Miesten 10 000 metrillä Lewis
Koririn voittoaika oli 28.37.14. Se oli aikamoinen soolo, mutta ei läheskään kovin
soolo, mitä Kalevan Kisoissa on nähty. Vuonna 1987 Kuopiossa suoraan
vuoristoleiriltä viivalle saapunut Martti Vainio veti näet 27.52.80. Lähemmäs
nykyisyyttä ja ehkä vilppiepäilemättömyyttä siirryttäessä ei tarvinnut hävetä
myöskään esimerkiksi EM-maratonille valmistautuvan Harri Hännisen vuoden 1998
Oulun kilvan voittoaikaa 28.43.56. Koririn kanssa samaa luokkaa olivat muun
muassa myös Janne Holmenin voittoajat vuosina 1999 (28.36.71) ja 2000 (28.38.42),
mutta kukapa niitä muistelee paitsi muistelevaiset. Toiseksi Vaasassa sijoittui,
eipä kukaan muukaan kuin Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpää. Niin hän teki
ajalla 29.45.53. Pronssia otti Turun Urheiluliiton Willy Rotich tuloksella
30.23.56 niukasti ennen JKU:n Henri Mannista (30.23.59). On helppo arvata, että
moinen tappio 25 kierroksen tappelun jälkeen korpesi Mannista kuin kännikalat
absolutistia.
Naisten 10 000 metrillä kaksi
naista juoksi alle 35 minuutin, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena helteisessä
kilvassa. Heistä nopeampi oli Karhulan Katajaisten Oona Kettunen ajalla
34.38.89. Se oli hyvä juoksu elämänsä ensimmäisen ratakympin juosseelta
raastottarelta, joka oli juossut edellispäivänä esteet ja edellisviikonloppuna
nuorten EM-kisoissa 2 x esteet + 5000 metrin mittelön. Kettusen valmentaja Eero
Partanen tietää kuinka kestokisoja juostaan, sillä mies veti itse aikoinaan
1500m 3.53.67, 3000m 8.18.37, 5000m 14.25.78 ja 10 000m 30.34.6.
Sijoittuipa hän myös hopealle vuonna 1989 SM-viesteissä Kouvolan Urheilijoiden
4 x 1500 metrin joukkueessa. Hopeaa Kettusen jälkeen sai kisaverkkareidensa
taskuun tunkea Vammalan Seudun Voiman Minna Haka-Risku. Hänkin juoksi kilvassa
ennätyksensä, joka kirjoitetaan tällä haavaa 34.50.71. Pronssia viimeisen parin
kierroksen riuhtaisullaan otti Oulun Pyrinnön Elina Lindgren (35.05.39), joka
voitti 5000 mestaruuden jo vuonna 2001 Turun hellepätsissä. Voittaja Kettusta
ja pronssinaista Lindgreniä yhdistää se, että kumpikin on ollut nuorten EM-kisoissa
5000 metrin hopealla, Lindgren vuonna 2001 Italian Grossetossa ajalla 16.11.55
ja Kettunen Italian Rietissä vuonna 2013 ajalla 16.03.79. Toki heitä yhdistää
myös se, että kumpikin inhoaa kulkemattomuutta kuin hevimimmi tangomarkkinoita.
Miesten esteiden kultaa Vaasassa vei
lajin Suomen ennätysmies Jukka Keskisalo Joensuun Katajasta ajalla 8.53.18.
Näin hän pääsi voittamaan Kalevan Kisat Vaasassa, mihin vuonna 2004 ei ollut
mahdollisuutta miehen kauden päättyessä silloin ennen aikojaan vamman tullessa
riivaamaan olympialaisiin tähdännyttä edellisvuoden MM-kisojen yhdeksänneksi
parasta. Hopealle sijoittui HKV:n Aki Nummela yhdeksää minuuttia hipovalla
ajalla (9.01.50). Keskisalosta poiketen Nummela esiintyi vuoden 2004 Kalevan
kisoissa, sijoittuen silloin nuorena poikana 1500 metrillä seitsemänneksi
ajalla 3.50.78. Pronssia Vaasasta sai Oulun tuolle puolen esiteltäväksi Ylikiimingin
Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho, jonka ajaksi maalinen kamera sai 9.06.67. Jos
tämä lahjakkuutta huokuva kymmenen vuoden takainen nuorten EM-nelonen saa
harjoitella vammoista vapaana, on selvää, että hänen viimeinen sanansa esteissä
ei tule olemaan toissa vuonna juostu 8.27.08. Koska Teppo Syrjälä ei pystynyt
vammasta toipumisen vuoksi osallistumaan tämän vuoden Kalevan Kisojen
esteisiin, kukaan ei enää uhkaa Mikko Virran vuodesta 1993 alkanutta katkeamatonta
Kalevan Kisojen estesarjaa. Tällä kertaa ennätyksekseen 8.47.54 vuonna 1998
juossut Virta sijoittui kahdeksanneksi ajalla 9.26.66.
Naisten esteet oli eräs Vaasan kisojen
odotetuimpia mittelöitä, sillä Moskovan MM-kisojen A-rajaa jahtasivat IF Nykarlebynejdenin
Sandra Eriksson ja vastikään nuorten EM-kultaa kovalla ajalla 9.45.51 voittanut
Karhulan Katajaisten Oona Kettunen. Jänikseksi heille oli uhrautunut matkan
Suomen ennätysnainen Johanna Lehtinen sen uhallakin, että hänen rekordinsa
9.40.28 vuodelta 2006 tultaisiin rikkomaan. Lehtinen tekikin kärjessä tasaisen
kovaa työtä surraten kuin litran kahvia kitannut ampiainen, mutta hänen
lopetettua vetotyönsä kaksikko Eriksson-Kettunen ei pystynyt pitämään yllä
riittävän kovaa vauhtia A-rajan 9.43.00 rikkomiseksi. Nuorten EM-kisat kenties
painoivat vielä sen verran Kettusen jaloissa, että hänen oli antauduttava.
Eriksson pisti kaikkensa peliin, mutta maalilinjoitus tuli hänen vastaansa
A-rajan kannalta liian hitaasti ajassa 9.43.34. Se oli toki Erikssonin ennätys
neljän sadasosan turvin ja takasi hänelle paikan parhaana B-rajan alittajana Moskovan
MM-kisoihin. Siellä hänellä ei voi olla muuta tavoitetta kuin Suomen ennätyksen
rikkominen. Kettunen saapui maaliin hopeamitalistina 9.54.67 kuluttua
lähtölaukauksesta. Mikäli takapakkeja ei tule ja harjoittelu maittaa, on
selvää, että tulevaisuudessa A-rajat tulevat olemaan Kettuselle helppoja kuin
aamupuuron valmistus. Pronssia Vaasan kilvassa sai Kettusen seura- ja
harjoittelukaveri Minttu Hukka, nuorten EM-finalisti hänkin, ajalla 10.21.77.
Se on hänen persoonallinen rekordinsa.
Niin oli Vaasan Kalevan Kisat kilpailtu,
vain kilpailtu, eikä mitään muuta kuin kilpailtu. Kilpailtu kuin muuta mitään
eikä, kilpailtu vain, kilpailtu Kisat Kalevan Vaasan oli niin.
[raasto.com]