Kenyan David Rudisha juoksi uuden kasin ME:n 1:41.01 tänään Reitissä. Enough said!
Kisan kakkonen oli Kenian Boaz Kiplagat Lalang (1:42.95) ja kolmanneksi kiri USA:n Nick Symmonds (1:43.76). Miesten kolmosella Pikku Bekele kellotti 7:28.70 ja veti USA:n Bernard Lagat uuteen maansa ennatykseen 7:29.00. Ja kah Edwin Soi'kin luukutti 7:29.75. Se on kaypaa valuuttaa kun jonain paivana vastassa on itse Menjo. Tahan paivaan asti kympin kauden karkea hallinnut Chris Solinsky oli Rietin kolmosella viides ajalla 7:34.32.
Naisten kolmosella Kenian kolmikko Sylvia Kibet (8:39.07), Mercy Cherono (8:42.09) ja Pauline Korikwiang (8:43.67) eivat jaksaneet jarrutella. Samoin Maryam Yusuf Jamalilla olisi ollut pitelemista Stadikan uusissa kaarteissa jos olisi mallannut siella Rietin 1500m:n voittoaikansa 3:58.93.
[iaaf.org]
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Menjo kauden kärkiaikaan Turussa
Josphat Menjo, laadukas IAAF:n kieltämä kenttä, loppukesän koleus (13C) ja sateen kostuttama ykkösrata. Niistä aineksista leivottiin vielä tässä vaiheessa kautta uusi 10000m:n maailman kärkitulos 26:56.74. Menjo lähti melkoiseen raviin heti alusta juoksemalla alle 62 kierroksia ja jatkamalla 3000m asti MM-vauhdissa. Ensimmäinen tonni taittui aikaan 2:38 ja hän jatkoi vastaavaa kyytiä kotvasen, kunnes vauhti tasoittui 64 sekunnin hujakoille. Puolimatka taittui ajassa 13:22.
Menjo rullaa kohti kauden kärkeä (kuva: Ste)
Niin hän jatkoi pidemmän matkaa 15 sekuntia Solinskyn keväällä Palo Altossa juoksemaa aikaa vauhdikkaampaa kyytiä. Yksin juostuna on ymmärrettävää, etta vauhti voi hieman hiipua ja niin kävi tänäänkin. Mutta eipä sen väliä kun Menjo kuitenkin kepitti WL:n 3 sekunnilla.
[raasto.com]
torstai 26. elokuuta 2010
Suomi-Ruotsi maaottelun ennakko
Suomi-Ruotsi maaottelu kamppaillaan tuota pikaa maamme pääkaupungissa, jota jotkut pitävät myös universumin, tai ainakin linnunradan tai ainakin aurinkokuntamme tai ainakin maailman tai ainakin Suomen tai ainakin Etelä-Suomen tai ainakin Uudenmaan tai ainakin pääkaupunkiseudun tai ainakin Helsingin napana. Toki löytyy myös sellaisia, jotka eivät pidä sitä minään napana. Joka tapauksessa seuraavassa kisaennakossa keskitymme tuttuun tyyliin kestävyysjuoksuihin, sillä kaikki mulle heti nyt -lajit eivät ansaitse raasto.comin kisaennakkoa osakseen. Niiden aikaan kestofanit voivat käydä stadionilla vaikka virtsalla tai pask…
Miesten 800 metriä
Koko Suomen kolmikko (Mikko Lahtio, Tommy Granland ja Jonas Hamm) on juossut urallaan kasin alle 1.49, joten ainoa oikea taktiikka kilvassa on vetää ensimmäisestä sentistä asti täyttä raikua vuorovedolla ja katsoa sitten viimeisellä satasella kuka on kuka. Toki Ruotsin edustajista Joni Jaako ja Robin Rohlen ovat juosseet kaksi ratakierrosta alle 1.48, vieläpä tänä vuonna (mitä poikamme eivät ole tehneet), mutta kukapa vastustajan tilastoaikoja pelkäisi? Täyttä ruikua vaan ja kyttäilyistä viis, niin hyvä tulee. Ruotsin kolmas edustaja on muuten nimeltään Karim Mohammadi, ennätys 1.50.47, joten hän ei kenties kestä mukana reippaassa 1.47-laukassa.
Naisten 800 metriä
Isänmaamme edustajista Mari Järvenpää ja Suvi Selvenius ovat juosseet tänä kesänä 799 metriä + yhden metrin siihen päälle alle 2.05 ja Heidi Marttinen juossut 2.08.49. Ei siis muuta kuin täyttä raikua vaan alusta saakka vuorovedolla, niin siinäpähän nähdään, että vauhtiin ne ruotsalaisetkin hyytyvät. OK, heidän edustajistaan Charlotte Schönbeck on juossut tänä suvena peräti 2.00.70, mutta täysi röiku on myrkkyä kaikille, edellyttäen tietysti että räiku on tarpeeksi kovaa ja sehän on. Muista ruotsittarista Elin Moraiti ja Viktoria Tegenfeldt ovat hieman alle 2.08-juoksijattaria, joten he eivät kenties kestä mukana reippaassa 2.02-laukassa.
Miesten 1500 metriä
Meidän pojistamme kaksi (Niclas Sandells ja Jonas Hamm) ovat alittaneet lähihistorian aikana 3.40 ja Riku Marttisellakin se on ollut tavoite. Tällöin taktiikaksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa vuorovedolla täyttä raikua alusta asti. Tällöin läntisen naapurimaamme edustajat tuntevat sisuskaluissaan, mitä on kunnon eurooppalaisen mailin kilpa. Heidän pojistaan Rizak Dirshe ja Jonas Leandersson ovat juosseet tonnivitosen tänä kesänä lähemmäs 3.40 kuin 3.50, mitä ei voi sanoa Johan Waldenista, joten hän ei kenties kestä mukana reippaassa 3.39-loikassa.
Naisten 1500 metriä
Naisten tonnivitosella on kilpailijoiden välillä hirveät tasoerot. Siksi Suomi-tyttärien (Mari Järvenpää, Sandra Eriksson, Heidi Eriksson) ainoa vaihtoehto on lähteä painamaan vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä millistä lähtien ja näyttää kyttäilylle pitkääkin pidempää nenää. Siinäpähän jäävät ruotsittaret Charlotte Shönbeck (tänä vuonna alle 4.10), Viktoria Tegenfeldt ja Charlotta Fougberg nielemään tyttäriemme piikkikengistä nousevaa mondoisaa pölyä. Ainakaan Tegenfeldt ei varmaan kestä mukana reippaassa 4.10-luikassa.
Miesten 5000 metriä
Kaksi pojistamme (Matti Räsänen ja Jussi Utriainen) ovat juosseet kuluneena suvena 12 ja puoli kerrosta 13.42 ja 13.45. Lisäksi Tuomas Jokinen himoaa 14 minuutin alitiusta kuin THL lahjusrahoja sikainfluenssarokotetta tarjoavalta ylikansalliselta lääkefirmalta. Muuta taktiikkaa pojillamme ei siis ole, kuin lähetä paahtamaan heti lähtöviivan jälkeisestä kaarteesta alkaen täyttä raikua vuorovedolla. Tällöin ruotsalaisten tuska kohoaa sellaisiin sfääreihin, että heidän on pakko antautua kuoleman edessä. Toki Ruotsin kotimaakseen tunnustavista miehistä Oscar Käck ja Johan Wallerstein ovat kumpainenkin juosseet tänä vuonna vitosen 13.45:een ja Mustafa Mohamedin rekordi on 13.32, mutta nämä ajat eivät poikiemme hiillostuksessa paljoa paina.
Naisten 5000 metriä
Koko Suomen edustuskolmikko (Minna Nummela, Saara Pekkarinen ja Elina Lidgren) on tänä vuonna päällittänyt 5000 metrillä 17 minuuttia, kun taas Ruotsin kolmikko (Anna von Schenck, Malin Liljestedt ja Susanne Grimfors) on juossut reilusti alle 16.30. Tyttäriemme ei siis kannata harkitakaan mitään muuta taktiikkaa kuin vetää vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä askeleesta lähtien. Tällä tavoin tilastoajat kohenevat, omat rekordit paukkuvat ja mikä tärkeintä, ruotsalaiset jäävät taa, kauas taa, kuin rukkaset saaneet kilpakosijattaret.
Miesten 10 000 metriä
Meidän miehistämme Matti Räsänen ja Euroopan 13. paras kympin juoksija Jussi Utriainen ovat jokin aikaa sitten nelistäneet kympin alle 29 minuutin ja Obed Kipkuruikin on Kalevan Kisojen tappohelteisen kympin perusteella alle 29 minuutin potkussa. Ruotsalaisten paras aika puolestaan on Ockar Käckin 29.40 ja kaksi muuta edustajaa (Erik Petersson ja Mats Granström) ovat päällittäneet puoli tuntia. Siispä, kukaan täysijärkinen ei edes mieti muuta taktiikkaa, kuin grillata vuorovedolla täyttä raikua heti lähettäjän pistoolin puhumisen jälkeen. On näet epätodennäköistä, että ruotsalaiset pysyisivät mukana alle 29 minuutin loikassa, varsikaan jos mennään alle 29 minuutin loikkaa, puhumattakaan siitä, jos loikka on alle 29 minuutin.
Naisten 10 000 metriä
Meidän maratonin päämatkakseen tunnustavilla edustajillamme (Laura Markovaara, Hanna Jantunen ja Leena Puotiniemi) riittää kestoa. Keston maksimaalista hyödyntämistä ajatellen ei ole järkevää harjoittaa 25 ratakierroksen kilvanjuoksussa muuta taktiikkaa, kuin tykittää vuorovedolla täyttä raikua ruotsalaisia pakoon heti lähtösavun hälvenemisen jälkeen. Toki ruotsalaisista myös Isabellah Anderssonilla on kestoa, mutta tuo EM-maratonin viitonen ei varmaan ole toipunut täysin kyseistä kilvasta vedettyään siellä itsensä 100 % kantokuntoon. Muut Ruotsin edustajat, Susanne Grimfors ja Anna von Schenck, ovat kauden tuloksiltaan hieman päälle 34 minuutin kympin nielijättäriä, mutta kun mennään 33 minuutin rillutus-rallatusta, he eivät kaiken järjen mukaan pysy sellaisessa vauhdissa mukana.
Miesten esteet
Meillä oli Barcelonan EM-kisoissa mukana kaksi estemiestä (Janne Ukonmaanaho ja Joonas Harjamäki), mutta Ruotsilla vain yksi (Mustafa Mohamed). Kun lisäksi Mikeal Talasjoen rekordi on alle 8.35, on edustajiemme taktiikka estekilvassa selvä: paahtaa vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä liikahduksesta alkaen. Musse saattaa siinä lallatuksessa kestää mukana pari kierrosta, mutta Per Jacobsen (tänä vuonna 8.39) ja Daniel Lundgren (8.46) eivät millään voi kestää mukana alle 8.30-loikassa. Lisäksi ruotsalaisilta puuttuu estejuoksun viimeisellä kilometrillä perin juurin tärkeä ominaisuus, raasto.
Naisten esteet
Älköön kukaan ehdottako edustajattarillemme (Sandra Erksson, Janica Mäkelä, Minna-Maria Kangas) muuta taktiikkaa kuin kuumottaa vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä ruopaisusta alkaen. Miksi? No siksi, että yksi ruotsalaisista (Madeleine Larsson) ei ole juossut esteitä kuuna päivänä ja kaksi muuta (Charlotta Foughberg ja Lena Örn) ovat tänä vuonna päällitäneet 10 minuuttia. Niin tosin ovat suomalaisetkin Erikssonia lukuun ottamatta, mutta totuus on, että ruotsalaiset eivät kerta kaikkiaan voi pysyä mukana, mikäli kärjessä hakataan 9.40-vauhtia ja siellähän hakataan ja sen hakkauksen suorittavat suomalaiset, jos ovat suorittaakseen ja hehän ovat, jos ovat ollakseen.
[raasto.com]
Miesten 800 metriä
Koko Suomen kolmikko (Mikko Lahtio, Tommy Granland ja Jonas Hamm) on juossut urallaan kasin alle 1.49, joten ainoa oikea taktiikka kilvassa on vetää ensimmäisestä sentistä asti täyttä raikua vuorovedolla ja katsoa sitten viimeisellä satasella kuka on kuka. Toki Ruotsin edustajista Joni Jaako ja Robin Rohlen ovat juosseet kaksi ratakierrosta alle 1.48, vieläpä tänä vuonna (mitä poikamme eivät ole tehneet), mutta kukapa vastustajan tilastoaikoja pelkäisi? Täyttä ruikua vaan ja kyttäilyistä viis, niin hyvä tulee. Ruotsin kolmas edustaja on muuten nimeltään Karim Mohammadi, ennätys 1.50.47, joten hän ei kenties kestä mukana reippaassa 1.47-laukassa.
Naisten 800 metriä
Isänmaamme edustajista Mari Järvenpää ja Suvi Selvenius ovat juosseet tänä kesänä 799 metriä + yhden metrin siihen päälle alle 2.05 ja Heidi Marttinen juossut 2.08.49. Ei siis muuta kuin täyttä raikua vaan alusta saakka vuorovedolla, niin siinäpähän nähdään, että vauhtiin ne ruotsalaisetkin hyytyvät. OK, heidän edustajistaan Charlotte Schönbeck on juossut tänä suvena peräti 2.00.70, mutta täysi röiku on myrkkyä kaikille, edellyttäen tietysti että räiku on tarpeeksi kovaa ja sehän on. Muista ruotsittarista Elin Moraiti ja Viktoria Tegenfeldt ovat hieman alle 2.08-juoksijattaria, joten he eivät kenties kestä mukana reippaassa 2.02-laukassa.
Miesten 1500 metriä
Meidän pojistamme kaksi (Niclas Sandells ja Jonas Hamm) ovat alittaneet lähihistorian aikana 3.40 ja Riku Marttisellakin se on ollut tavoite. Tällöin taktiikaksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painaa vuorovedolla täyttä raikua alusta asti. Tällöin läntisen naapurimaamme edustajat tuntevat sisuskaluissaan, mitä on kunnon eurooppalaisen mailin kilpa. Heidän pojistaan Rizak Dirshe ja Jonas Leandersson ovat juosseet tonnivitosen tänä kesänä lähemmäs 3.40 kuin 3.50, mitä ei voi sanoa Johan Waldenista, joten hän ei kenties kestä mukana reippaassa 3.39-loikassa.
Naisten 1500 metriä
Naisten tonnivitosella on kilpailijoiden välillä hirveät tasoerot. Siksi Suomi-tyttärien (Mari Järvenpää, Sandra Eriksson, Heidi Eriksson) ainoa vaihtoehto on lähteä painamaan vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä millistä lähtien ja näyttää kyttäilylle pitkääkin pidempää nenää. Siinäpähän jäävät ruotsittaret Charlotte Shönbeck (tänä vuonna alle 4.10), Viktoria Tegenfeldt ja Charlotta Fougberg nielemään tyttäriemme piikkikengistä nousevaa mondoisaa pölyä. Ainakaan Tegenfeldt ei varmaan kestä mukana reippaassa 4.10-luikassa.
Miesten 5000 metriä
Kaksi pojistamme (Matti Räsänen ja Jussi Utriainen) ovat juosseet kuluneena suvena 12 ja puoli kerrosta 13.42 ja 13.45. Lisäksi Tuomas Jokinen himoaa 14 minuutin alitiusta kuin THL lahjusrahoja sikainfluenssarokotetta tarjoavalta ylikansalliselta lääkefirmalta. Muuta taktiikkaa pojillamme ei siis ole, kuin lähetä paahtamaan heti lähtöviivan jälkeisestä kaarteesta alkaen täyttä raikua vuorovedolla. Tällöin ruotsalaisten tuska kohoaa sellaisiin sfääreihin, että heidän on pakko antautua kuoleman edessä. Toki Ruotsin kotimaakseen tunnustavista miehistä Oscar Käck ja Johan Wallerstein ovat kumpainenkin juosseet tänä vuonna vitosen 13.45:een ja Mustafa Mohamedin rekordi on 13.32, mutta nämä ajat eivät poikiemme hiillostuksessa paljoa paina.
Naisten 5000 metriä
Koko Suomen edustuskolmikko (Minna Nummela, Saara Pekkarinen ja Elina Lidgren) on tänä vuonna päällittänyt 5000 metrillä 17 minuuttia, kun taas Ruotsin kolmikko (Anna von Schenck, Malin Liljestedt ja Susanne Grimfors) on juossut reilusti alle 16.30. Tyttäriemme ei siis kannata harkitakaan mitään muuta taktiikkaa kuin vetää vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä askeleesta lähtien. Tällä tavoin tilastoajat kohenevat, omat rekordit paukkuvat ja mikä tärkeintä, ruotsalaiset jäävät taa, kauas taa, kuin rukkaset saaneet kilpakosijattaret.
Miesten 10 000 metriä
Meidän miehistämme Matti Räsänen ja Euroopan 13. paras kympin juoksija Jussi Utriainen ovat jokin aikaa sitten nelistäneet kympin alle 29 minuutin ja Obed Kipkuruikin on Kalevan Kisojen tappohelteisen kympin perusteella alle 29 minuutin potkussa. Ruotsalaisten paras aika puolestaan on Ockar Käckin 29.40 ja kaksi muuta edustajaa (Erik Petersson ja Mats Granström) ovat päällittäneet puoli tuntia. Siispä, kukaan täysijärkinen ei edes mieti muuta taktiikkaa, kuin grillata vuorovedolla täyttä raikua heti lähettäjän pistoolin puhumisen jälkeen. On näet epätodennäköistä, että ruotsalaiset pysyisivät mukana alle 29 minuutin loikassa, varsikaan jos mennään alle 29 minuutin loikkaa, puhumattakaan siitä, jos loikka on alle 29 minuutin.
Naisten 10 000 metriä
Meidän maratonin päämatkakseen tunnustavilla edustajillamme (Laura Markovaara, Hanna Jantunen ja Leena Puotiniemi) riittää kestoa. Keston maksimaalista hyödyntämistä ajatellen ei ole järkevää harjoittaa 25 ratakierroksen kilvanjuoksussa muuta taktiikkaa, kuin tykittää vuorovedolla täyttä raikua ruotsalaisia pakoon heti lähtösavun hälvenemisen jälkeen. Toki ruotsalaisista myös Isabellah Anderssonilla on kestoa, mutta tuo EM-maratonin viitonen ei varmaan ole toipunut täysin kyseistä kilvasta vedettyään siellä itsensä 100 % kantokuntoon. Muut Ruotsin edustajat, Susanne Grimfors ja Anna von Schenck, ovat kauden tuloksiltaan hieman päälle 34 minuutin kympin nielijättäriä, mutta kun mennään 33 minuutin rillutus-rallatusta, he eivät kaiken järjen mukaan pysy sellaisessa vauhdissa mukana.
Miesten esteet
Meillä oli Barcelonan EM-kisoissa mukana kaksi estemiestä (Janne Ukonmaanaho ja Joonas Harjamäki), mutta Ruotsilla vain yksi (Mustafa Mohamed). Kun lisäksi Mikeal Talasjoen rekordi on alle 8.35, on edustajiemme taktiikka estekilvassa selvä: paahtaa vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä liikahduksesta alkaen. Musse saattaa siinä lallatuksessa kestää mukana pari kierrosta, mutta Per Jacobsen (tänä vuonna 8.39) ja Daniel Lundgren (8.46) eivät millään voi kestää mukana alle 8.30-loikassa. Lisäksi ruotsalaisilta puuttuu estejuoksun viimeisellä kilometrillä perin juurin tärkeä ominaisuus, raasto.
Naisten esteet
Älköön kukaan ehdottako edustajattarillemme (Sandra Erksson, Janica Mäkelä, Minna-Maria Kangas) muuta taktiikkaa kuin kuumottaa vuorovedolla täyttä raikua ensimmäisestä ruopaisusta alkaen. Miksi? No siksi, että yksi ruotsalaisista (Madeleine Larsson) ei ole juossut esteitä kuuna päivänä ja kaksi muuta (Charlotta Foughberg ja Lena Örn) ovat tänä vuonna päällitäneet 10 minuuttia. Niin tosin ovat suomalaisetkin Erikssonia lukuun ottamatta, mutta totuus on, että ruotsalaiset eivät kerta kaikkiaan voi pysyä mukana, mikäli kärjessä hakataan 9.40-vauhtia ja siellähän hakataan ja sen hakkauksen suorittavat suomalaiset, jos ovat suorittaakseen ja hehän ovat, jos ovat ollakseen.
[raasto.com]
Wanjiru ja Kebede suuntaavat Chicagoon
Maratonfanien toiveet siitä, että maratonin olympiavoittaja, Kenian Samuel Wanjiru juoksisi maratonin tänä vuonna Berliinissä, kun Haile Gebrselassie ei juokse siellä, murskaantuivat sen uutisen myötä, että Wanjiru suuntaa viime vuoden tapaan Chicagon maratonille. Eikä siinä kaikki, Chicagossa juoksee myös tämän vuoden Lontoon maratonin voittaja Tsegay Kebede Etiopiasta, joka Britannian pääkaupungissa kipitti 2.05.19 ja viime vuonna Fukuokassa 2.05.18 ja viime vuonna Lontoossa 2.05.20 ja vuonna 2008 olympiakisoissa kolmanneksi nopeiten ja.... Eikä siinä kaikki, Chicagon järjestäjien tarjomaan rahatukuun on tarttunut kiinni myös Robert Kiprono Cheruiyot tai oikeammin hänen managerinsa eli manatserinsa. Cheruiyot on se hemmo, joka tykitti tämän vuoden Bostonin maratonilla tauluun ajan 2.05.52 ja esitteli sen jälkeen tanssijan taitojaan kisojen banketissa 100 % tanssihurmiossa yhdessä parin muun veijarimaisen maratonveljen kanssa Kenian ja Etiopian väliset kansallisuusrajat ylittäen.Maraton yhdistää maratonkoneet ympäri planeettamme, mistä tahansa he tulevatkin, mihin he ikinä menevätkin.
[iaaf.org]
[iaaf.org]
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Midnight Run, Helsinki - 4.9.2010
Vihdoin saamme Suomeen suuren "yö"juoksutapahtuman, joka juostaan illan pimennettyä 4.9.2010 aivan Helsingin ytimessä. Midnight Run -kuuluu Ruotsissa suuren suosion saaneeseen Midnattsloppet -sarjaan.
Vielä ehtii ilmoittautumaan mukaan ja kokea täysin erilainen juoksutapahtuma!
Vielä ehtii ilmoittautumaan mukaan ja kokea täysin erilainen juoksutapahtuma!
tiistai 24. elokuuta 2010
Menjo kympille Turussa
Paavo Nurmen kisoissa vitosen 12:55 juossut ja viime lauantaina Joensuussa mailin alle neljän paukuttanut Josephat Menjo laittaa piikkarit taas tiukalle. Turussa Tilastopajacupissa tultaneen nähkemään hirmuista vauhtia kun Menjo tavoittelee (taas yksinään?) kovaa aikaa 10000m:llä. Tähtäimessä on kauden kärkiaika 26:59,60, joka on USA:n Chris Solinskyn juoksema. Menjo muuten palasi Keniaan sunnuntaina ja palaa Suomeen kympin ralliin juuri ennen kisaa. Äijä!
[ts.fi]
[ts.fi]
maanantai 23. elokuuta 2010
800m alle 1.42 -kerho
Kestävyysjuoksun ME tulokset ovat niin kovia, että aina kun sellainen syntyy, kyseessä on suuri saavutus. Kenian David Rudishan rutistaessa eilen 800m ME aikaan 1.41.09 ja samalla kaksi sadasosaa Pohjoismaiden ennätystä kovempaa, on aika päivittää erittäin harvinaisen alle 1.42 kerhon miehet. Rudisha tosin kuului kerhoon jo ennen ME juoksuaan. Kuten nähdään, kerhon jäsenet ovat erittäin nopeita (400m alle 47 sekunnin) ja heillä on myös kestoa (1000m alle 2.15, paitsi Rudisha, jolta ei löydy tonnin aikaa)
1.41.09 David Rudisha, Kenia 2010 (muut ennätykset: 400m 45.50)
1.41.11 Wilson Kipketer, Tanska 1997 (muut ennätykset: 400m 46.85, 1000m 2.14.96 (i), 1500m 3.42.80, maili: 3.59.57). Olympiahopeaa 2000, pronssia 2004, MM-kultaa 1995, 1997, 1999, EM-kultaa 2002
1.41.73 Sebastian Coe, Iso-Britannia 1981 (muut ennätykset: 400m 46.87, 1000m 2.12.18, 1500m 3.29.77, maili 3.47.33, 2000m 4.58.84. Oympiahopeaa 1980 ja 1984 (kultaa 1500 metrillä molemmissa kisoissa), EM-kultaa 1986 (hopeaa 1500 metrillä), EM-hopeaa 1982, EM-pronssia 1978.
1.41.77 Joaquim Cruz, Brasilia 1984 (muut ennätykset: 400m 47.00, juostu 16-vuotiaana, 1000m 2.14.09, 1500m 3.34.63, maili 3.53.00, huom. harjoituksissa 100m 10.86, 200m 21.73, 400m 46.00). Olympiakultaa 1984, hopeaa 1988, MM-pronssia 1983.
Edit: Miksi alle 1.42 kerhoon on ollut niin vaikea päästä? Jos katsotaan kaikkien aikojen tilaston kymmentä parasta kasin miestä edellä mainitut pois lukien, niin:
Abdubaker Kakin (1.42.23) ja
Sammy Koskein (1.42.28)välitykset eivät kenties ole riittäneet kovempaan (kummallakaan ei 400m aikaa), mutta sen sijaan kestoa on riittänyt (1000m Kaki 2.13.93 ja Koskei 2.14.95.)
Wilfred Bubgeilla (1.42.34) ei ole ollut tarpeeksi sen paremmin nopeutta (400m 46.99) kuin kestoakaan (1000m 2.18.60).
Juri Borzakovskilla (1.42.47) on ollut yllin kyllin nopeutta (400m 45.84), mutta ei kestoa (1000m 2.15.50)
Andre Bucherilla (1.42.55) on ollut riittävästi nopeutta (400m 46.32), mutta ei ehkä kestoa (1000m 2.15.63), tosin mies juoksi 5000m 14.06.77.
Verbjörn Rodalilla (1.42.58) on ollut nopeutta (400m 46.56), mutta ei riittävästi kestoa (1000m 2.16.78)
Se, että 800 metrin ME on parantunut niin vähän 29 vuodessa johtuu varmaan monesta seikaista, mutta olisiko yksi syy se, että 800 metriä ei ole pikamatka eikä kestävyysmatka? EPO:sta ei siis ole kasilla samanlaista hyötyä kuin kestävyysmatkoilla, eikä anabolisista steroideista samanlaista hyötyä kuin pikamatkoilla. Nyt siis puhutaan miesten kasista. Se saattaa siis olla yleisurheilulajeista puhtaimpia. Muistaakseni tällaista esitettiin joskus Juoksija-lehdessä ja se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa.
[iaaf.org & joaquimcruz.com]
1.41.09 David Rudisha, Kenia 2010 (muut ennätykset: 400m 45.50)
1.41.11 Wilson Kipketer, Tanska 1997 (muut ennätykset: 400m 46.85, 1000m 2.14.96 (i), 1500m 3.42.80, maili: 3.59.57). Olympiahopeaa 2000, pronssia 2004, MM-kultaa 1995, 1997, 1999, EM-kultaa 2002
1.41.73 Sebastian Coe, Iso-Britannia 1981 (muut ennätykset: 400m 46.87, 1000m 2.12.18, 1500m 3.29.77, maili 3.47.33, 2000m 4.58.84. Oympiahopeaa 1980 ja 1984 (kultaa 1500 metrillä molemmissa kisoissa), EM-kultaa 1986 (hopeaa 1500 metrillä), EM-hopeaa 1982, EM-pronssia 1978.
1.41.77 Joaquim Cruz, Brasilia 1984 (muut ennätykset: 400m 47.00, juostu 16-vuotiaana, 1000m 2.14.09, 1500m 3.34.63, maili 3.53.00, huom. harjoituksissa 100m 10.86, 200m 21.73, 400m 46.00). Olympiakultaa 1984, hopeaa 1988, MM-pronssia 1983.
Edit: Miksi alle 1.42 kerhoon on ollut niin vaikea päästä? Jos katsotaan kaikkien aikojen tilaston kymmentä parasta kasin miestä edellä mainitut pois lukien, niin:
Abdubaker Kakin (1.42.23) ja
Sammy Koskein (1.42.28)välitykset eivät kenties ole riittäneet kovempaan (kummallakaan ei 400m aikaa), mutta sen sijaan kestoa on riittänyt (1000m Kaki 2.13.93 ja Koskei 2.14.95.)
Wilfred Bubgeilla (1.42.34) ei ole ollut tarpeeksi sen paremmin nopeutta (400m 46.99) kuin kestoakaan (1000m 2.18.60).
Juri Borzakovskilla (1.42.47) on ollut yllin kyllin nopeutta (400m 45.84), mutta ei kestoa (1000m 2.15.50)
Andre Bucherilla (1.42.55) on ollut riittävästi nopeutta (400m 46.32), mutta ei ehkä kestoa (1000m 2.15.63), tosin mies juoksi 5000m 14.06.77.
Verbjörn Rodalilla (1.42.58) on ollut nopeutta (400m 46.56), mutta ei riittävästi kestoa (1000m 2.16.78)
Se, että 800 metrin ME on parantunut niin vähän 29 vuodessa johtuu varmaan monesta seikaista, mutta olisiko yksi syy se, että 800 metriä ei ole pikamatka eikä kestävyysmatka? EPO:sta ei siis ole kasilla samanlaista hyötyä kuin kestävyysmatkoilla, eikä anabolisista steroideista samanlaista hyötyä kuin pikamatkoilla. Nyt siis puhutaan miesten kasista. Se saattaa siis olla yleisurheilulajeista puhtaimpia. Muistaakseni tällaista esitettiin joskus Juoksija-lehdessä ja se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa.
[iaaf.org & joaquimcruz.com]
sunnuntai 22. elokuuta 2010
1:41.09!!!!
Sielta se tuli. David Rudisha rutisti Berliinissa uuden 800m:n ME-ajan 1:41.09. Kenian Rudisha alitti Wilson Kipketerin vuonna 1997 juokseman 1:41.11 suht niukasti, mutta eipa noissa ajoissa hirveasti slackia ole. Berliinissa tapahtui myos lahihistoriaa (mita se sitten onkaan) kun Caster Semenya palasi hanelle hyvin raskaaksi koituneelle ME-nayttamolle. Han voitti naisten 800m ajalla 1:59.90.
[yle.fi]
[yle.fi]
torstai 19. elokuuta 2010
Zurich
Miesten vitonen: Tariku Bekele piti pintansa ja kiri selvaan voittoon ajalla 12:55.03. Silla olisi joutunut koville eilen Turussa. USA:n Chris Solinsky jatkoi elamansa kautta juoksemalla kolmatta kertaa alle 13.00. Talla kertaa han kellotti 12:56.45. Mo Farah, kisan viides, juoksi uuden UK:n ennatyksen 12:57.94. Kovia kavereita lensi maaliviivan yli ja heista kahdentenatoista maaliin saapui USA:n Galen Rupp, joka jatkoi ennatystehtailuaan ajalla 13:07.35. Oregonin kolleilla ja ylangon miehilla kulkee.
Esteissa Ezekiel Kemboi paasteli kaasu pohjassa kauden karkiajan 8:01.74, eivatka Paul K. Koech (8:05.48), Bob Tahri (8:07.20) tai Benjamin Kiplagat (8:08.70) ihan paperisia tilastomerkintoja saaneet.
[diamond-league-zurich.com]
Esteissa Ezekiel Kemboi paasteli kaasu pohjassa kauden karkiajan 8:01.74, eivatka Paul K. Koech (8:05.48), Bob Tahri (8:07.20) tai Benjamin Kiplagat (8:08.70) ihan paperisia tilastomerkintoja saaneet.
[diamond-league-zurich.com]
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Niclas Sandells 3:39,43
IK Falkenin Niclas Sandells liittyi 1500m:lla uuteen klubiin alittaessa 3.40 rajan. Belgiassa kaydyssa kisassa Sandells meni ja kellotti 3:39,43, joka on samalla kauden kotimainen karkiaika. On muuten hieno homma! Han oli juoksullaan kisan kovimman eran neljas, ja voiton vei Norjan Henrik Ingebrigtsen 0.82 ennen Sandellsia.
Naisten vastaavalla matkalla IF Nykarlebynejdenin Heidi Eriksson kellotti 4:21,57, jolla han sijoittui kisassa kuudenneksi.
[sul.fi]
Naisten vastaavalla matkalla IF Nykarlebynejdenin Heidi Eriksson kellotti 4:21,57, jolla han sijoittui kisassa kuudenneksi.
[sul.fi]
Sandells juoksi 1500m alle 3.40!
Nyt se sitten tapahtui. Nimittäin kestofanien pitkään odottama Niclas Sandellsin 3.40 alitus 1500 metrillä. Tämä päivä koitti Belgiassa, tarkemmin sanoen Leuven kaupungissa. Siellä 1500 metrin kilvassa naapurivaltiomme oli hyvin esillä, sillä voittoon juoksi Norjan Henrik Ingebritsen ajalla 3.38.61. Toiseksi sijoittui Viron eli Eestin Tiidrek Nurme, kellon näyttäessä maalissa aikaa kuluneeksi 3.38.77. Meidän Niclas Sandellsimme saavutti maalisen linjan neljäntenä ajassa 3.39.43. Hänestä tuli näin maamme 17. alle 3.40 -kerhon jäsen. Raasto.com onnittelee täydessä onnittelevaisuudessa! Mikä merkittävintä, tähän harvinaiseen kerhoon on saatu tänä vuonna jo kaksi uutta jäsentä. Viidenneksi Belgian kisassa muuten sijoittui korskeista lausunnoistaan tunnettu Uichiro "big mouth" Ueno Japanista tuloksella 3.39.52. Viime vuonnahan tämä S & B -Foods -seuraa (jonka päävalmentaja on Seko, etunimeltään Toshihiko) edustava veijari voitti Japanin mestaruuskisoissa tuplan eli sekä 1500 metriä että 5000 metriä.
Parhaista parhaat kotimaiset mailerit, kerho alle 3.40 (tilanne elokuu 2010)
3.36.33 Pekka Vasala MäntsU 72
3.36.3 Antti Loikkanen VuoksVe 80
3.36.89 Ari Suhonen PorvU 87
3.37.2 Pekka Päivärinta TuUl 73
3.38.03 Jari Venäläinen PieksVe 89
3.38.07 Ari Paunonen SulkU 77
3.38.18 Vesa Siivonen EspTa 89
3.38.20 Markku Laine LiedLu 79
3.38.39 Samuli Vasala TuUl 01
3.38.50 Mika Maaskola TuTo 88
3.38.90 Jukka Keskisalo JoKa 09
3.38.92 Timo Lehto OrvIF 84
3.39.14 Matti Valkonen SavolTu 83
3.39.2 Kauko Lumiaho RaahVe 72
3.39.43 Niclas Sandells IKFalk 10
3.39.70 Jukka Savonheimo TuWe 92
3.39.93 Jonas Hamm LahdA 10
[sul.fi & raasto.com]
Parhaista parhaat kotimaiset mailerit, kerho alle 3.40 (tilanne elokuu 2010)
3.36.33 Pekka Vasala MäntsU 72
3.36.3 Antti Loikkanen VuoksVe 80
3.36.89 Ari Suhonen PorvU 87
3.37.2 Pekka Päivärinta TuUl 73
3.38.03 Jari Venäläinen PieksVe 89
3.38.07 Ari Paunonen SulkU 77
3.38.18 Vesa Siivonen EspTa 89
3.38.20 Markku Laine LiedLu 79
3.38.39 Samuli Vasala TuUl 01
3.38.50 Mika Maaskola TuTo 88
3.38.90 Jukka Keskisalo JoKa 09
3.38.92 Timo Lehto OrvIF 84
3.39.14 Matti Valkonen SavolTu 83
3.39.2 Kauko Lumiaho RaahVe 72
3.39.43 Niclas Sandells IKFalk 10
3.39.70 Jukka Savonheimo TuWe 92
3.39.93 Jonas Hamm LahdA 10
[sul.fi & raasto.com]
torstai 12. elokuuta 2010
Helsinki city marathon lauantaina
Helsinki city marathon, tuo kaikkien hellemaratonien mutsi (ajankohta elokuu, startti klo 15.00) järjestetään 30. kerran lauantaina 14.8.2010. Kyseinen kilpahan on perinteisesti järjestetty autoilijoiden tarpeita silmällä pitäen, jolloin harvinaista ei ole se, että osa juoksijoista pysäytetään kesken matkan, jotta autoilijat pääsisivät tien yli. Homma näyttää jatkuvan samalla kaavalla tänäkin vuonna, josta osoituksena poimittakoon täysin käsittämättömältä kuulostava kohta järjestäjien ohjeissa:
"Joissakin kohdin saatetaan muun liikenteen sujumiseksi joutua päästämään ajoneuvoja juoksijoiden väliin ja näin juoksijoiden eteneminen hetkeksi hidastuu."
Myöskään kokonaisia autoteitä ei yleensä suljeta, vaan juoksijoille varataan ehkä yksi kaista vilkkaimmilta autotieltä. Lopuilla kaistoilla huristelee autoja, joten juoksijat saavat hengitettäväkseen raikkaita pakokaasuja.
Kilvan kärjen taso on myös perinteisesti ollut järjestäjille täysin yhdentekevä, joten esimerkiksi viime vuonna he eivät huolineet kilpaan mukaan 2.15-2.18 -tason japanilaisia juoksijoita. Sen sijaan Kööpenhaminan maraton toivotti japanilaiset tervetulleksi kilpaansa.
Helsingin reittiä mainostetaan "yhdeksi maailman kauneimmista", mikä tarkoittaa Suomeksi sitä, että se on profiililtaan vähintään keskiraskas. Itse profiilistahan ei ole järjestäjien sivuilla minkäänlaista käyrää, mutta ketäpä sellainen kiinnostaisi, kun reitti on kerran niin kaunis. Se Helsingin kilvassa on etuna verrattuna esimerkiksi naapurimaamme Tukholman maratoniin, että Helsingissä sentään kaikki halukkaat voivat jättää omat juomansa järjestäjille, toisin kuin Tukholmassa.
[helsinkicitymarathon.com/juoksijaohjeet & Z]
"Joissakin kohdin saatetaan muun liikenteen sujumiseksi joutua päästämään ajoneuvoja juoksijoiden väliin ja näin juoksijoiden eteneminen hetkeksi hidastuu."
Myöskään kokonaisia autoteitä ei yleensä suljeta, vaan juoksijoille varataan ehkä yksi kaista vilkkaimmilta autotieltä. Lopuilla kaistoilla huristelee autoja, joten juoksijat saavat hengitettäväkseen raikkaita pakokaasuja.
Kilvan kärjen taso on myös perinteisesti ollut järjestäjille täysin yhdentekevä, joten esimerkiksi viime vuonna he eivät huolineet kilpaan mukaan 2.15-2.18 -tason japanilaisia juoksijoita. Sen sijaan Kööpenhaminan maraton toivotti japanilaiset tervetulleksi kilpaansa.
Helsingin reittiä mainostetaan "yhdeksi maailman kauneimmista", mikä tarkoittaa Suomeksi sitä, että se on profiililtaan vähintään keskiraskas. Itse profiilistahan ei ole järjestäjien sivuilla minkäänlaista käyrää, mutta ketäpä sellainen kiinnostaisi, kun reitti on kerran niin kaunis. Se Helsingin kilvassa on etuna verrattuna esimerkiksi naapurimaamme Tukholman maratoniin, että Helsingissä sentään kaikki halukkaat voivat jättää omat juomansa järjestäjille, toisin kuin Tukholmassa.
[helsinkicitymarathon.com/juoksijaohjeet & Z]
maanantai 9. elokuuta 2010
Kalevan Kisojen parhaat
Niin ovat tämän vuoden Kalevan Kisat ohi, mutta mitä niistä jäi kestofaneille mieleen?
Ensinnäkin miesten vitonen, jossa useampikin mies ja jokunen poika intoutui rallattamaan oman persoonallisen rekordinsa, osa vieläpä sitä huikeasti parantaen. Tuollaista jälkeä syntyy, kun kestävyysjuoksijat laitetaan radalle illan hämyssä, eikä keskellä päivää tappavassa helteessä, kuten Suomessa on yleensä tapana. Niinpä kaksi miestä juoksi alle 14 minuutin, kuusi alle 14.25, 12 alle 14.40 ja 20 alle 15. Toisin sanoen 20 miestä latoi Cooperin testin vähintään 4000 metriin ja siihen vielä matkaa päälle.
Toiseksi Sandra Erikssonin kolmoismestairuus naisten tonnivitosella, esteissä ja vitosella perättäisinä päivinä. Tätä urakkaa tosin helpotti ratkaisevasti Johanna Lehtisen loukkaantuminen sekä ylenpalttinen kyttäilly naisten tonnivitosella. Kolmoismestaruus on kuitenkin kolmoismestaruus vaikka voissa paistaisi. Se säilyy tulosluettelossa ikuisesti tulevaisuuden kestävyysjuoksufanien ihmettelyn kohteena.
Kolmanneksi miesten tonnivitonen, jolla näytettiin kyttäilylle pitkää nenää ja painettiin täyttä raikua (the full raiku) ensimmäisestä metristä alkaen. Niinpä viisi miestä alitti samassa kilvassa 3.47, minkä kaikki (paitsi pelien ja leikkien ja kaikki mulle heti nyt -lajien fanit) tajuavat olevan hyvän saavutuksen kansallisella tasolla.
Neljänneksi miesten kymppi, jossa mitalimiehet vetivät keliin nähden uskomattoman kovaa vauhtia. Suunnilleen samanlainen keli oli Turussa vuonna 2001 ja siellä ainoastaan voittaja Janne Holmén alitti puoli tuntia (niukasti), vaikka oli siihen aikaan 28.30 kympin mies. Monillakaan sellaisilla, jotka eivät ole itse juosseet, ei ole mitään mitään käsitystä siitä, kuinka tuskaa on juosta 25 kierrosta radalla tuollaisessa kelissä. Toki löytyy niitäkin umpiluita, jotka väittävät että helle ei vaikuta tulostasoon kestävyysjuoksussa mitenkään. Sellainen mies on muuten aikoinaan ollut Suomen kestävyysjuoksun päävalmentajanakin.
Myös naisten kymppi oli odotuksia parempi kisa, sillä mitalikolmikko intoutui kohentamaan ennätyksiään kuin taidehihhuli vinobaskeriaan. Kärkikaksikon kympin nopeus lupaa maratonilla 2.40 pintaan menevää aikaa, edellyttäen että maratonvauhtikesto, maratoniskutus, maratonkeskittyneisyys ja maratonluotto ovat täydessä kuosissaan.
[raasto.com]
Ensinnäkin miesten vitonen, jossa useampikin mies ja jokunen poika intoutui rallattamaan oman persoonallisen rekordinsa, osa vieläpä sitä huikeasti parantaen. Tuollaista jälkeä syntyy, kun kestävyysjuoksijat laitetaan radalle illan hämyssä, eikä keskellä päivää tappavassa helteessä, kuten Suomessa on yleensä tapana. Niinpä kaksi miestä juoksi alle 14 minuutin, kuusi alle 14.25, 12 alle 14.40 ja 20 alle 15. Toisin sanoen 20 miestä latoi Cooperin testin vähintään 4000 metriin ja siihen vielä matkaa päälle.
Toiseksi Sandra Erikssonin kolmoismestairuus naisten tonnivitosella, esteissä ja vitosella perättäisinä päivinä. Tätä urakkaa tosin helpotti ratkaisevasti Johanna Lehtisen loukkaantuminen sekä ylenpalttinen kyttäilly naisten tonnivitosella. Kolmoismestaruus on kuitenkin kolmoismestaruus vaikka voissa paistaisi. Se säilyy tulosluettelossa ikuisesti tulevaisuuden kestävyysjuoksufanien ihmettelyn kohteena.
Kolmanneksi miesten tonnivitonen, jolla näytettiin kyttäilylle pitkää nenää ja painettiin täyttä raikua (the full raiku) ensimmäisestä metristä alkaen. Niinpä viisi miestä alitti samassa kilvassa 3.47, minkä kaikki (paitsi pelien ja leikkien ja kaikki mulle heti nyt -lajien fanit) tajuavat olevan hyvän saavutuksen kansallisella tasolla.
Neljänneksi miesten kymppi, jossa mitalimiehet vetivät keliin nähden uskomattoman kovaa vauhtia. Suunnilleen samanlainen keli oli Turussa vuonna 2001 ja siellä ainoastaan voittaja Janne Holmén alitti puoli tuntia (niukasti), vaikka oli siihen aikaan 28.30 kympin mies. Monillakaan sellaisilla, jotka eivät ole itse juosseet, ei ole mitään mitään käsitystä siitä, kuinka tuskaa on juosta 25 kierrosta radalla tuollaisessa kelissä. Toki löytyy niitäkin umpiluita, jotka väittävät että helle ei vaikuta tulostasoon kestävyysjuoksussa mitenkään. Sellainen mies on muuten aikoinaan ollut Suomen kestävyysjuoksun päävalmentajanakin.
Myös naisten kymppi oli odotuksia parempi kisa, sillä mitalikolmikko intoutui kohentamaan ennätyksiään kuin taidehihhuli vinobaskeriaan. Kärkikaksikon kympin nopeus lupaa maratonilla 2.40 pintaan menevää aikaa, edellyttäen että maratonvauhtikesto, maratoniskutus, maratonkeskittyneisyys ja maratonluotto ovat täydessä kuosissaan.
[raasto.com]
lauantai 7. elokuuta 2010
DN Gaala
Timanttiliiga piipahti naapurissa.
Miesten vitonen. Hervotonta kyytia taas alle 13 minuutin. Ensimmaisena tiukassa kilvoittelussa maaliviivan yli kipitti Kenian Mark Kosgei Kiptoo ajalla 12:53.46. Etiopian kaksikko Dejen Gebremeskel (12:53.56) ja Imane Merga (12:53.58) olivat aivan hollilla. Jokainen heista uusi ennatyksensa. Viidenneksi kiri USA:n Chris Solinsky, joka petrasi ennatysta lukuihin 12:55.53. Tuosta Kiptoon ja tuosta Solinskyn haastattelut.
Naisten vitosella Meseret Defar (14:42.46) paukkasi maaliin Turkin Alemitu Bekele (14:42.62) kannoillaan.
Naisten tonnivitosen vei Kenian Nancy Lagat ajalla 4:00.70 ja han jatti Venajan Anna Alminovan (4:01.53) ja Brunein Mimi Beleten (4:01.64) ratkomaan muut palkintosijat. Naisten esteissa puolestaan Venajan Julia Zarudneva kyyditti itseaan yli pukkien aikaan 9:17.59. Siihen oli vain Kenian Milcah Chemos Cheiywalla (9:19.32) jotain sanottavaa.
Miesten vastaavalla matkalla Kenian Paul Kipsiele Koech piti kovaa ravia ja voitti kisan ylivoimaisesti ajalla 8:02.18. Maanmiehensa Silas Kosgei Kitum oli hyva kakkonen lukemin 8:12.42. Tuosta lahtee PKK:n haastattelu.
[diamondleague-stockholm.com & flotrack.org]
Miesten vitonen. Hervotonta kyytia taas alle 13 minuutin. Ensimmaisena tiukassa kilvoittelussa maaliviivan yli kipitti Kenian Mark Kosgei Kiptoo ajalla 12:53.46. Etiopian kaksikko Dejen Gebremeskel (12:53.56) ja Imane Merga (12:53.58) olivat aivan hollilla. Jokainen heista uusi ennatyksensa. Viidenneksi kiri USA:n Chris Solinsky, joka petrasi ennatysta lukuihin 12:55.53. Tuosta Kiptoon ja tuosta Solinskyn haastattelut.
Naisten vitosella Meseret Defar (14:42.46) paukkasi maaliin Turkin Alemitu Bekele (14:42.62) kannoillaan.
Naisten tonnivitosen vei Kenian Nancy Lagat ajalla 4:00.70 ja han jatti Venajan Anna Alminovan (4:01.53) ja Brunein Mimi Beleten (4:01.64) ratkomaan muut palkintosijat. Naisten esteissa puolestaan Venajan Julia Zarudneva kyyditti itseaan yli pukkien aikaan 9:17.59. Siihen oli vain Kenian Milcah Chemos Cheiywalla (9:19.32) jotain sanottavaa.
Miesten vastaavalla matkalla Kenian Paul Kipsiele Koech piti kovaa ravia ja voitti kisan ylivoimaisesti ajalla 8:02.18. Maanmiehensa Silas Kosgei Kitum oli hyva kakkonen lukemin 8:12.42. Tuosta lahtee PKK:n haastattelu.
[diamondleague-stockholm.com & flotrack.org]
perjantai 6. elokuuta 2010
Kalevan Kisojen vitonen 1972 vs. 2010
Vakiovirsi "kansan" kaskuudessa kestävyysjuoksusta puhuttaessa on, että 70-luku sitä, 70-luku tätä. 70-luvulla oltiin niin kovia ja nykyään ollaan niin pehmeitä jne. Tottakai esimerkiksi vuoden 1977 Kalevan Kisojen vitonen oli kova, kun 13 miestä ravasi alle 14 minuutin ja tason laajuus tilastoissa oli 70-luvulla toista kuin nykyään, MUTTA asia ei ole niin mustavalkoinen, että ennen oli miehet kovia ja nykyään ne on pumpulipoikia. Sitäpaitsi silloin ikäluokat (40-50-luvuilla syntyneet) olivat kooltaan puolet suurempia kuin nykyisten juoksijoiden ikäluokat (70-80-luvulla syntyneet). Verratkaamme seuraavaksi kestävyysjuoksumme kultavuosiin laskettavan vuoden 1972 Kalevan Kisojen vitosen tuloksia tämän vuoden Kalevan kisojen vitosen tuloksiin. Silloin kärki päällitti voittaja Juha Väätäisen johdolla 14 minuuttia niin, että perskarvat vain kärysivät, kun taas vuonna 2010 kärki juoksi alle 14 minuutin. Muutenkaan vuoden 1972 Kalevan kisojen vitosen taso ei ollut juuri sen kovempi kuin vuoden 2010.
Kalevan Kisat 5000m 1972
1. Juha Väätäinen OulNMKY 14.03,2
2. Mikko Ala-Leppilampi LahdU 14.05,6
3. Runo Mattila VuVe 14.06,2
4. Rune Holmén HIFK 14.10,8
5. Raimo Hämynen JKU 14.14,8
6. Yrjö Marttinen OulPy 14.19,6
7. Juhani Väli-Mattila UudRo 14.21,4
8. Matti Hämäläinen TuWe 14.23,4
Kalevan Kisat 5000m 2010
1. Matti Räsänen JoKa 13.53.87
2. Jussi Utriainen LahdA 13.58.29
3. Henri Manninen JKU 14.11.39
4. Jarkko Hamberg SjundIF 14.12.33
5. Obed Kipkurui SjundIF 14.19.09
6. Tuomas Jokinen TuWe 14.23.20
7. Jarkko Järvenpää TampPy 14.31.81
8. Joseph Tanui LahdA 14.36.11
Lisäksi eilisestä vitosesta voidaan sanoa, että ilahduttavan moni juoksijajoukosta ravasi omia ennätyksiään. Jokainen tuossa kilvassa maaliin juossut saa olla ylpeä ollessaan mukana. Tietenkin joillekin tuoksena oli pettyneisyys, mutta kokonaisuutena vuoden 2010 Kalevan Kisojen vitonen oli kansallisesti komea kilpa, sanokoot "kansan syvät rivit" mitä tahansa.
[raasto.com]
Kalevan Kisat 5000m 1972
1. Juha Väätäinen OulNMKY 14.03,2
2. Mikko Ala-Leppilampi LahdU 14.05,6
3. Runo Mattila VuVe 14.06,2
4. Rune Holmén HIFK 14.10,8
5. Raimo Hämynen JKU 14.14,8
6. Yrjö Marttinen OulPy 14.19,6
7. Juhani Väli-Mattila UudRo 14.21,4
8. Matti Hämäläinen TuWe 14.23,4
Kalevan Kisat 5000m 2010
1. Matti Räsänen JoKa 13.53.87
2. Jussi Utriainen LahdA 13.58.29
3. Henri Manninen JKU 14.11.39
4. Jarkko Hamberg SjundIF 14.12.33
5. Obed Kipkurui SjundIF 14.19.09
6. Tuomas Jokinen TuWe 14.23.20
7. Jarkko Järvenpää TampPy 14.31.81
8. Joseph Tanui LahdA 14.36.11
Lisäksi eilisestä vitosesta voidaan sanoa, että ilahduttavan moni juoksijajoukosta ravasi omia ennätyksiään. Jokainen tuossa kilvassa maaliin juossut saa olla ylpeä ollessaan mukana. Tietenkin joillekin tuoksena oli pettyneisyys, mutta kokonaisuutena vuoden 2010 Kalevan Kisojen vitonen oli kansallisesti komea kilpa, sanokoot "kansan syvät rivit" mitä tahansa.
[raasto.com]
maanantai 2. elokuuta 2010
Kalevan Kisojen ennakko 2010
Yleisurheilun yleisen sarjan rata- ja kenttämestaruuskisat, toisin sanoen Kalevan Kisat järjestetään 5.-8.8.2010 Kajaanissa. Viimeksi kun Kalevan Kisat järjestettiin kyseisessä kaupungissa vuonna 1984, monet silloin tarpeeksi vanhat muistavat esimerkikiksi miesten 1500 metrin koitoksen, jossa sinä vuonna tulokset 3.38.92 ja 3.38.96 tauluun ladannut Oravais IF:n Timo Lehto voitti kilvan ajalla 3.42.08. Toiseksi sijoittui silloin 18-vuotias Turun Tovereiden Mika Maaskola ikäisekseen verrattomalla tuloksella 3.42.49 ja pronssia otti 21-vuotias Pakilan Visan Harri Hänninen (3.42.58). Nähdäänkö tällä kertaa yhtä komea 1500 metrin kilpa Kajaanissa kuin vuonna 1984? Mahdollisuudet siihen olvat olemassa, jos mailerit pitävät porukalla raisua vauhtia ja jättävät kyttäilyt omana arvoonsa. Aloittakaamme kuitenkin raasto.comin Kalevan Kisaennakko järjestyksessä 800 metristä ylöspäin.
Miehet 800 metriä
Kukapa muukaan suurin voittajasuosikki miesten 800 metrillä olisi kuin HKV:n Mikko Lahtio? Tänäkin vuonna hän ollut talven akillesleikkauksistaan ja kevään pohjevammoistaan huolimatta paras puolimailerimme, joten hän vie todennäköisesti mestaruuden tälläkin kertaa. Se kuitenkin edellyttää kompuroinnin välttämistä, jotta kaikki juoksijat pysyisivät pystyssä ja jotta Lahtiota ei hylättäisi. Hänellä on näet ollut jo vuosien ajan tapana tunkea väkisin kesken kilvanjuoksun sellaisiin paikkoihin, joissa ei tilaa ole. Muita mitalisuosikkeja ovat GIF:n Tommy Granlund, Espoon Tapioiden mahtavien 800 metrin perinteiden oiva jatkaja Tuomo Salonen ja Lahden Ahkeran Jonas Hamm. Viime vuosien mitalikone, Esbo IF:n Robert Rotkirch halajaa tietenkin mitalia, mutta onko hänen vireensä tänä vuonna tarpeeksi oiva mitalin ottamiseen? Jos IK Falkenin Niclas Sandells juoksee kasin (mitä hän ei ole useinkaan Kalevan Kisoissa tehnyt), hän on tietenkin suosikki aina mestariksi saakka. Myös Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakankaalla on vain voitto mielessään, kuten aina kahden kierroksen kilpaan kyyristyttäessä, edessä tuskaa hohtava rata ja tuota pikaa korviin asti pursuavat maitohapot. Niinpä, jos miesten reisiin tehtäisiin kasin maalissa veitsellä viilto, niistä suorastaan syöksyisi ulos maitoa.
Naiset 800 metriä
Naisten kasin kaksi suurinta suosikkia taitavat olla HKV:n Suvi Selvenius ja Kokkolan Veikkojen Mari Järvenpää. Näin on varsinkin silloin, jos kilvassa pidetään raisua, vähintään 2.05-vauhtia. Siihen ei ole tällä kaudella muilla ollut eväitä. Sen sijaan, jos mennään hiljaa ja kytätään, kisa on paljon avoimempi, jossa mitalia ja voittoa, mitalia ja voittoa, eikä mitään muuta kuin mitalia ja voittoa kärkkyvät myös IF Nykarlebynejdenin Zenitha Eriksson, Raision Kuulan Heidi Pappila ja tietenkin IK Falkenin Karin Storbacka. Voi olla, että voittoa kärkyy myös kuka tahansa muu naisten 800 raastavan metrin kilvassa, sillä kasin kisat ovat aina arvoituksellisuudessaan vertaansa vailla.
Miehet 1500 metriä
Miesten tonnivitosella ei ole tälläkään kertaa ohjelmassa alkueriä (miksi ei, siinäpä vasta mysteeri), joten tönimistä tulee riittämään riittämiin, paitsi jos painetaan täyttä raikua ensimmäisestä metristä alkaen. Tällä matkalla olisi helppo ennustaa EM-kisaedustajamme IK Falkenin Niclas Sandells, GIF:n Mikael Bergdahl ja Lahden Ahkeran Jonas Hamm mitalikolmikoksi, mutta jos Joensuun Katajan Jukka Keskisalo on mukana, on hän taatusti täynnä kostoa ja silloin ei ole hänen vastustajillaan kivaa. GIF:n Tommy Granlund himoaa myös mitalia kuin sotilas tappamista. Heinolan Iskun Riku Marttinen olisi muuten mitalisuosikki, olihan hän hopealla jo neljä vuotta sitten, mutta tänä vuonna hän on ollut joltisessakin epävireessä. Normaalikunnossaan hän...
Naiset 1500 metriä
Mari Järvenpää on hallinnut viime vuosina naisten 1500 metriä kuin diktaattori sotilasjuntaa. Tämän vuoden maamme tilastoissa hän on lähes kuusi sekuntia edellä seuraavaksi parasta juoksijatarta, joten on kumma jos voiton vie joku muu kuin hän. Kovimman vastuksen Marille saattaa tarjota IF Nykarlebynejdenin Sandra Eriksson, mikäli hän tämän matkan uskaltautuu juoksemaan esteitä edeltävänä päivänä. Muita mitalisuosikkeja ovat saman seuran Heidi Eriksson sekä Haminan Pontevan Kaisa Tyni. Tietenkin mahdollisuudet mitaleille on myös muilla kilvan osanottajattarilla. Se ei edellytä kovan kunnon lisäksi muuta kuin jalan laittamista toisen eteen niin ripeään tahtiin, että hampaat narskahtelevat irivistämisestä ja maitohapot ovat maalissa niin kovat, että juoksijattaret makaavat nurmikolla täysin hervottomina.
Miehet 5000 metriä
Miesten vitosella on ilahduttavasti mukana porukkaa kuin hyttysiä. Kaksi osanottajajoukossa on etukäteen arveltuna ylitse muiden. EM-kisaedustajamme, Joensuun Katajan Matti Räsänen ja Lahden Ahkeran Jussi Utriainen ovat näet pistelleet tänä vuonna 12 kierrosta ja siihen vielä puoli kierrosta päälle niin paljon kovempaa kuin muut kotimaiset kilpakumppaninsa, että mikäli he päättävät lähteä heti kilvan alusta alkaen täyttä karkua tapahtuvaan nelistykseen vuorovedolla, ei kukaan muu pysty seuraamaan, vai pystyykö? Mukaan on nimittäin ilmoitettu myös Joensuun Katajan Jukka Keskisalo. Myös Sjundeå IF:n kaksikolla Obed Kipkurui - Jarkko Hamberg lienee sanansa sanottavana kilvassa, samoin kuin JKU:n Henri Mannisella, HKV:n Simo Wannaksella ja Turun Weikkojen Tuomas Jokisella. Oli miten oli, vitonen on ehkä kaikkein raastoisin matka kestävyysjuoksun ratamatkoista, sillä siinä vedetään hirveällä raastolla jo yleensä kahden kilometrin paalulta alkaen, edellyttäen tietenkin, että kilpailijat vetävät täpöillä, polte sisuskalujaan kalvaen.
Naiset 5000m
Oulun Pyrinnön Elina Lindgren voitti nuorena tyttönä Kalevan Kisojen vitosen jo vuonna 2001 Turun tulikuumassa pätsissä ja nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin hän on edelleen mitalisuosikki. Voi olla, että Oulun Pyrintö ottaa naisten vitosella jopa kaksoisvoiton, sillä Minna-Maria Kangas on juossut viisi kilometriä tänä vuonna kovempaa kuin kukaan kotimainen kilpasisarensa. Parin vuoden takainen mitalisti, Forssan Salaman Sanni "raasto" Klemelä on myöskin mitalisuosikki, silkka mitasuosikki, puhumattakaan mitalisuosikkina olosta. Jos Sandra Eriksson juoksee vitosen, niin mitali kaulassaan kisan jälkeen suurella todennäköisyydellä on hän. Lapinlahden Vedon Saara Pekkarinen saattaa olla myös mitalin syrjässä kiinni, jos on ollakseen. Mikäli Turun Urheiluliiton Johanna Lehtinen ilmestyy vitosen lähtöviivalle, on syytä olettaa hänen olevan mitalikunnossa.
Miehet 10 000m
Euroopan 13. paras kympin juoksija Jussi Utriainen, toinen EM-edustajamme Matti Räsänen ja Sjundeå IF:n Obed Kipkurui vievät monien mielestä mitalit miesten kympillä. Eri mieltä tästä on ainakin Turun Weikkojen Tuomas Jokinen, joka himoaa neljän vuoden jälkeen (pronssia vitoselta vuonna 2006) Kalevan Kisamitalia kuin rokkari pulveria. Näin toki tekee myös JKU:n Henri Manninen. Oma kamppailunsa käydään myös Suomen huonoimman kympinjuoksijan tittelistä - tai oikestaan sen välttämisestä. Kyseessä on siis alkuperäiseltä nimeltään Suomen huonoin kympin juoksija, ei Suomen paskin kympinjuoksija, kuten vuoden 2003 Helsingin Kalevan Kisoista asti kiertäneessä pokaalissa lukee. Suomen huonoimman kympin juoksijan nimeäminen juontaa juurensa aina 1990-luvulle ellei peräti 1980-luvun lopulle, jolloin Maarian Mahdin miehet Jukka Vähä-Vaheen johdolla keksivät sen. Mikäli sunnuntaina on kuuma, kympin aikaan klo 14.50 on todella kuuma. Lisäksi kympin juoksun aikana saattaa olla kuuma. Voi myös olla, että kympin aikana on kuuma. Kuuma on mahdollista kympin aikana.
Naiset 10 000m
Naisten kympille on melko vaikeaa löytää ennakkosuosikkia. Ehkä sellainen kuitenkin on Espoon Tapioiden Hanna Jantunen, joka on tänä vuonna latonut 10 x 1 km ilman palautusta noin 3.30 km-vauhtia. Paljon kovempaa aikoinaan on latonut HIFK:n Maria Söderström, mutta hän ei liene enää aivan siinä iskussa, mutta mitalikunnossa saattaa olla hyvinkin. Valkeakosken Hakan Mira Tuominen, sekä maratonkonettaret, KU 58:n Sanna Kullberg ja Kälviän Tarmon Johanna Kykyri saattavat myös olla aika raastoisassa iskussa naisten kympillä. Kullberg näet pisteli vastikään pari maantiekymppiä 35 minuuttiin ja Kykyri taas on tunnettu raastoisasta tuskansietokyvystään, kuten keväinen Hampurin maraton osoitti. Elina Lindgren on myös laskettava suosikkeihin, kuten myös Johanna Lehtinen, mikäli osallistuu 25 ratakierroksen voimainkoetukseen.
Miehet 3000m esteet
Jos Jukka Keskisalo pystyy juoksemaan, hän on suurin ennakkosuosikki. Sen verran on miehessä kapasiteettiä. Muistakaamme esimerkiksi kausi 2005, jolloin mies aloitti vammojen jälkeen kauden tuloksella 8.50, mutta jo seuraavassa kisassa, eli Porin Kalevan Kisoissa meni 8.31. Yli-Kiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho on EM-kisajuoksunsa perusteella seuraavaksi suurin suosikki ennen Seinäjoen Seudun Urheilijain Joonas Harjamäkeä. Mikäli Keskisalo ei juokse, pronssista EM-edustajiemme takana kamppailevat ehkä voimakkaimmin HKV:n Mikael Talasjoki, Sjundeå IF:n Mårten Boström ja Naantalin Löylyn Rami Tuokko. Älköön kukaan unohtako myöskään vuodesta 1993 asti katkeamattomasti Kalevan Kisoissa esteet juossutta Turun Weikkojen Mikko Virtaa, joka totta vieköön osaa kunnonajoituksen. Pärskyköön vesi siis uljaana vesihaudassa maamme estehirmujen kiertäessä rataa täydessä hurmiossa, tuskasta tai oikestaan sen voittamisesta nauttien. Hyökätköön poikamme ahnaasti esteiden kimppuun kuin täytekakkua himoavat kersat.
Naiset 3000m esteet
Jos Sandra Eriksson ja Johanna Lehtinen juoksevat esteet, he vievät kirkkaimmat mitalit ahneiden paronittarien tavoin. Pronssista ehkä kamppailevat, jos ovat kamppaillakseen, Forssan Salaman Janica Mäkelä, Oulun Pyrinnön Minna-Maria Kangas sekä Sara & Eeva Sajanti Seinäjoen Seudun Urheilijoista. Eräs pitkä aikakausi naisten esteissä näyttää olevan ohi, sillä osanottajalistalla ei enää näy Mira Tuomista eikä Sanna Kullbergia.
Toivottavasti katsomot pullistelisivat kestävyysjuoksuintoista väkeä Kajaanissa ylenpalttisesti pursuten. Näin tapahtuu perinteisesti ainakin vitosen lähtöpaikan katsomoissa, jonne kestofanit aina kokoontuvat parveilemaan kuin yhteisestä sanattomasta sopimuksesta. Poikkeuksen tästä muodostaa 1500 m, jota seurataan aina 1500 metrin lähtöpaikan tuntumasta ylenpalttisen kiinnostuksen vallassa, silmät viiruina väliaikoja kellosta tarkkaillen.
[raasto.com & kalevankisat2010.sportti.info]
Miehet 800 metriä
Kukapa muukaan suurin voittajasuosikki miesten 800 metrillä olisi kuin HKV:n Mikko Lahtio? Tänäkin vuonna hän ollut talven akillesleikkauksistaan ja kevään pohjevammoistaan huolimatta paras puolimailerimme, joten hän vie todennäköisesti mestaruuden tälläkin kertaa. Se kuitenkin edellyttää kompuroinnin välttämistä, jotta kaikki juoksijat pysyisivät pystyssä ja jotta Lahtiota ei hylättäisi. Hänellä on näet ollut jo vuosien ajan tapana tunkea väkisin kesken kilvanjuoksun sellaisiin paikkoihin, joissa ei tilaa ole. Muita mitalisuosikkeja ovat GIF:n Tommy Granlund, Espoon Tapioiden mahtavien 800 metrin perinteiden oiva jatkaja Tuomo Salonen ja Lahden Ahkeran Jonas Hamm. Viime vuosien mitalikone, Esbo IF:n Robert Rotkirch halajaa tietenkin mitalia, mutta onko hänen vireensä tänä vuonna tarpeeksi oiva mitalin ottamiseen? Jos IK Falkenin Niclas Sandells juoksee kasin (mitä hän ei ole useinkaan Kalevan Kisoissa tehnyt), hän on tietenkin suosikki aina mestariksi saakka. Myös Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakankaalla on vain voitto mielessään, kuten aina kahden kierroksen kilpaan kyyristyttäessä, edessä tuskaa hohtava rata ja tuota pikaa korviin asti pursuavat maitohapot. Niinpä, jos miesten reisiin tehtäisiin kasin maalissa veitsellä viilto, niistä suorastaan syöksyisi ulos maitoa.
Naiset 800 metriä
Naisten kasin kaksi suurinta suosikkia taitavat olla HKV:n Suvi Selvenius ja Kokkolan Veikkojen Mari Järvenpää. Näin on varsinkin silloin, jos kilvassa pidetään raisua, vähintään 2.05-vauhtia. Siihen ei ole tällä kaudella muilla ollut eväitä. Sen sijaan, jos mennään hiljaa ja kytätään, kisa on paljon avoimempi, jossa mitalia ja voittoa, mitalia ja voittoa, eikä mitään muuta kuin mitalia ja voittoa kärkkyvät myös IF Nykarlebynejdenin Zenitha Eriksson, Raision Kuulan Heidi Pappila ja tietenkin IK Falkenin Karin Storbacka. Voi olla, että voittoa kärkyy myös kuka tahansa muu naisten 800 raastavan metrin kilvassa, sillä kasin kisat ovat aina arvoituksellisuudessaan vertaansa vailla.
Miehet 1500 metriä
Miesten tonnivitosella ei ole tälläkään kertaa ohjelmassa alkueriä (miksi ei, siinäpä vasta mysteeri), joten tönimistä tulee riittämään riittämiin, paitsi jos painetaan täyttä raikua ensimmäisestä metristä alkaen. Tällä matkalla olisi helppo ennustaa EM-kisaedustajamme IK Falkenin Niclas Sandells, GIF:n Mikael Bergdahl ja Lahden Ahkeran Jonas Hamm mitalikolmikoksi, mutta jos Joensuun Katajan Jukka Keskisalo on mukana, on hän taatusti täynnä kostoa ja silloin ei ole hänen vastustajillaan kivaa. GIF:n Tommy Granlund himoaa myös mitalia kuin sotilas tappamista. Heinolan Iskun Riku Marttinen olisi muuten mitalisuosikki, olihan hän hopealla jo neljä vuotta sitten, mutta tänä vuonna hän on ollut joltisessakin epävireessä. Normaalikunnossaan hän...
Naiset 1500 metriä
Mari Järvenpää on hallinnut viime vuosina naisten 1500 metriä kuin diktaattori sotilasjuntaa. Tämän vuoden maamme tilastoissa hän on lähes kuusi sekuntia edellä seuraavaksi parasta juoksijatarta, joten on kumma jos voiton vie joku muu kuin hän. Kovimman vastuksen Marille saattaa tarjota IF Nykarlebynejdenin Sandra Eriksson, mikäli hän tämän matkan uskaltautuu juoksemaan esteitä edeltävänä päivänä. Muita mitalisuosikkeja ovat saman seuran Heidi Eriksson sekä Haminan Pontevan Kaisa Tyni. Tietenkin mahdollisuudet mitaleille on myös muilla kilvan osanottajattarilla. Se ei edellytä kovan kunnon lisäksi muuta kuin jalan laittamista toisen eteen niin ripeään tahtiin, että hampaat narskahtelevat irivistämisestä ja maitohapot ovat maalissa niin kovat, että juoksijattaret makaavat nurmikolla täysin hervottomina.
Miehet 5000 metriä
Miesten vitosella on ilahduttavasti mukana porukkaa kuin hyttysiä. Kaksi osanottajajoukossa on etukäteen arveltuna ylitse muiden. EM-kisaedustajamme, Joensuun Katajan Matti Räsänen ja Lahden Ahkeran Jussi Utriainen ovat näet pistelleet tänä vuonna 12 kierrosta ja siihen vielä puoli kierrosta päälle niin paljon kovempaa kuin muut kotimaiset kilpakumppaninsa, että mikäli he päättävät lähteä heti kilvan alusta alkaen täyttä karkua tapahtuvaan nelistykseen vuorovedolla, ei kukaan muu pysty seuraamaan, vai pystyykö? Mukaan on nimittäin ilmoitettu myös Joensuun Katajan Jukka Keskisalo. Myös Sjundeå IF:n kaksikolla Obed Kipkurui - Jarkko Hamberg lienee sanansa sanottavana kilvassa, samoin kuin JKU:n Henri Mannisella, HKV:n Simo Wannaksella ja Turun Weikkojen Tuomas Jokisella. Oli miten oli, vitonen on ehkä kaikkein raastoisin matka kestävyysjuoksun ratamatkoista, sillä siinä vedetään hirveällä raastolla jo yleensä kahden kilometrin paalulta alkaen, edellyttäen tietenkin, että kilpailijat vetävät täpöillä, polte sisuskalujaan kalvaen.
Naiset 5000m
Oulun Pyrinnön Elina Lindgren voitti nuorena tyttönä Kalevan Kisojen vitosen jo vuonna 2001 Turun tulikuumassa pätsissä ja nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin hän on edelleen mitalisuosikki. Voi olla, että Oulun Pyrintö ottaa naisten vitosella jopa kaksoisvoiton, sillä Minna-Maria Kangas on juossut viisi kilometriä tänä vuonna kovempaa kuin kukaan kotimainen kilpasisarensa. Parin vuoden takainen mitalisti, Forssan Salaman Sanni "raasto" Klemelä on myöskin mitalisuosikki, silkka mitasuosikki, puhumattakaan mitalisuosikkina olosta. Jos Sandra Eriksson juoksee vitosen, niin mitali kaulassaan kisan jälkeen suurella todennäköisyydellä on hän. Lapinlahden Vedon Saara Pekkarinen saattaa olla myös mitalin syrjässä kiinni, jos on ollakseen. Mikäli Turun Urheiluliiton Johanna Lehtinen ilmestyy vitosen lähtöviivalle, on syytä olettaa hänen olevan mitalikunnossa.
Miehet 10 000m
Euroopan 13. paras kympin juoksija Jussi Utriainen, toinen EM-edustajamme Matti Räsänen ja Sjundeå IF:n Obed Kipkurui vievät monien mielestä mitalit miesten kympillä. Eri mieltä tästä on ainakin Turun Weikkojen Tuomas Jokinen, joka himoaa neljän vuoden jälkeen (pronssia vitoselta vuonna 2006) Kalevan Kisamitalia kuin rokkari pulveria. Näin toki tekee myös JKU:n Henri Manninen. Oma kamppailunsa käydään myös Suomen huonoimman kympinjuoksijan tittelistä - tai oikestaan sen välttämisestä. Kyseessä on siis alkuperäiseltä nimeltään Suomen huonoin kympin juoksija, ei Suomen paskin kympinjuoksija, kuten vuoden 2003 Helsingin Kalevan Kisoista asti kiertäneessä pokaalissa lukee. Suomen huonoimman kympin juoksijan nimeäminen juontaa juurensa aina 1990-luvulle ellei peräti 1980-luvun lopulle, jolloin Maarian Mahdin miehet Jukka Vähä-Vaheen johdolla keksivät sen. Mikäli sunnuntaina on kuuma, kympin aikaan klo 14.50 on todella kuuma. Lisäksi kympin juoksun aikana saattaa olla kuuma. Voi myös olla, että kympin aikana on kuuma. Kuuma on mahdollista kympin aikana.
Naiset 10 000m
Naisten kympille on melko vaikeaa löytää ennakkosuosikkia. Ehkä sellainen kuitenkin on Espoon Tapioiden Hanna Jantunen, joka on tänä vuonna latonut 10 x 1 km ilman palautusta noin 3.30 km-vauhtia. Paljon kovempaa aikoinaan on latonut HIFK:n Maria Söderström, mutta hän ei liene enää aivan siinä iskussa, mutta mitalikunnossa saattaa olla hyvinkin. Valkeakosken Hakan Mira Tuominen, sekä maratonkonettaret, KU 58:n Sanna Kullberg ja Kälviän Tarmon Johanna Kykyri saattavat myös olla aika raastoisassa iskussa naisten kympillä. Kullberg näet pisteli vastikään pari maantiekymppiä 35 minuuttiin ja Kykyri taas on tunnettu raastoisasta tuskansietokyvystään, kuten keväinen Hampurin maraton osoitti. Elina Lindgren on myös laskettava suosikkeihin, kuten myös Johanna Lehtinen, mikäli osallistuu 25 ratakierroksen voimainkoetukseen.
Miehet 3000m esteet
Jos Jukka Keskisalo pystyy juoksemaan, hän on suurin ennakkosuosikki. Sen verran on miehessä kapasiteettiä. Muistakaamme esimerkiksi kausi 2005, jolloin mies aloitti vammojen jälkeen kauden tuloksella 8.50, mutta jo seuraavassa kisassa, eli Porin Kalevan Kisoissa meni 8.31. Yli-Kiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho on EM-kisajuoksunsa perusteella seuraavaksi suurin suosikki ennen Seinäjoen Seudun Urheilijain Joonas Harjamäkeä. Mikäli Keskisalo ei juokse, pronssista EM-edustajiemme takana kamppailevat ehkä voimakkaimmin HKV:n Mikael Talasjoki, Sjundeå IF:n Mårten Boström ja Naantalin Löylyn Rami Tuokko. Älköön kukaan unohtako myöskään vuodesta 1993 asti katkeamattomasti Kalevan Kisoissa esteet juossutta Turun Weikkojen Mikko Virtaa, joka totta vieköön osaa kunnonajoituksen. Pärskyköön vesi siis uljaana vesihaudassa maamme estehirmujen kiertäessä rataa täydessä hurmiossa, tuskasta tai oikestaan sen voittamisesta nauttien. Hyökätköön poikamme ahnaasti esteiden kimppuun kuin täytekakkua himoavat kersat.
Naiset 3000m esteet
Jos Sandra Eriksson ja Johanna Lehtinen juoksevat esteet, he vievät kirkkaimmat mitalit ahneiden paronittarien tavoin. Pronssista ehkä kamppailevat, jos ovat kamppaillakseen, Forssan Salaman Janica Mäkelä, Oulun Pyrinnön Minna-Maria Kangas sekä Sara & Eeva Sajanti Seinäjoen Seudun Urheilijoista. Eräs pitkä aikakausi naisten esteissä näyttää olevan ohi, sillä osanottajalistalla ei enää näy Mira Tuomista eikä Sanna Kullbergia.
Toivottavasti katsomot pullistelisivat kestävyysjuoksuintoista väkeä Kajaanissa ylenpalttisesti pursuten. Näin tapahtuu perinteisesti ainakin vitosen lähtöpaikan katsomoissa, jonne kestofanit aina kokoontuvat parveilemaan kuin yhteisestä sanattomasta sopimuksesta. Poikkeuksen tästä muodostaa 1500 m, jota seurataan aina 1500 metrin lähtöpaikan tuntumasta ylenpalttisen kiinnostuksen vallassa, silmät viiruina väliaikoja kellosta tarkkaillen.
[raasto.com & kalevankisat2010.sportti.info]
sunnuntai 1. elokuuta 2010
Kovaa taistelua EM-maratonilla
Niin on Barcelonan EM-maratonit juostu. Naisten kilvan voittijaksi juoksi neljän vuoden takainen EM-maratonin nelonen, Liettuan Zivile Balcuinaite ajalla 2.31.14. Balcuinaite ei ole mikään aloittelija maratonin mittaisessa raastossa, sillä kahdella viimeisimmällä olympiamaratonilla jän on juossut sijat 11. ja 14. Raasto.com kirjoitti EM-kisojen maratonennekossaan, että Balcuinaitella on ollut tapana pyydystää alle 2.30 tuloksia 42 kilometrillä ja siihen vielä päälle juostavalla 195 metrillä kuin kalamies vonkaleita. Barcelonan tappavassa kuumuudessa tuo ei kuitenkaan ollut mahdollista, mutta mitä välillä sillä on, kun kerrran tuli EM-kultaa, mietti kilvan jälkeen moni. Toiseksi sijoittui viime vuoden MM-maratonilla omaan nykäykseensä kuollut Venäjän Nailija "julma" Julamanova tuloksella 2.32.15. Tällä kertaa hän siis sai raastostaan oivan palkinnon. Pronssia kaulaansa kotimatkan ratoksi sai Italian kovan maratontallin edustajatar, joka syntymäkasteessaan sai nimen Anna. Sukunimi hänellä on Incerti.
Koko kärkikolmikko on rekordeiltaan 2.25-2.27 -naaraita, joten heidän esiintymisensä edukseen Barcelonan kaduilla ei tullut maratonfaneille joltisenakaan yllätyksenä. Myös loput kärkikymmenikköön sijoittineet ovat juosseet parhaimmillaan martin ja tonin alle 2.30. Kenties heistä pahimmin pettivät Ruotsin Isabellah Andersson (sijoitus 5., aika 2.34.43) ja Portugalin Marisa Barros (sijoitus 8., aika 2.35.43) Molemmat heistä ovat nimittäin tänä keväänä juosseet 2.25.-2.26. Sen sijaan Serbian vanha olympiakutonen ja EM-hopeanainen Olivera Jevtic (sijoitus 6., aika 2.34.56) ja Venäjän Irina Timofejeva (sijoitus 9., aika 2.35.53) eivät siinä mielessä pettäneet, koska he eivät ole olleet pariin vuoteen oikein vireessä, vaikka kovaa sitä ennen ovatkin nelistäneet. Venäjä voitti maratonin Euroopan cupin, Italia otti hopeaa ja Britannia pronssia.
Miesten kilvassa sää taisi olla vielä kuumempi kuin naisten kisassa, sillä miehet jäivät rekordeistaan vähintään 7 minuuttia, jotkut jopa 20 min (paitsi eräs Ruotsin poika). Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että paras maratonmies voitti kilvan, kuten maratonilla aina tapahtuu. Hän ei olekaan mikä tahansa maratonsahaaja, vaan valiomaratoonari parhaasta päästä, vuoden 2006 EM-hopeamies, vuoden 2007 MM-ronssimies, vuoden 2008 Tokion maratonin voittaja (2.07.23) ja saman vuoden olympiakutonen, Sveitsin Viktor Röthlin, joka siirtyi maratonille vuoden 1998 EM-kisojen jälkeen 24-vuotiaana tajuttuaan, että miksi kiertää 400 metrin rinkiä päätä tartaniin hakaten, kun ominaisuudet viittavat maratonille, vain maratonille, eikä millekään muulle kuin maratonille. Röthlinin voittoaika oli 2.15.31, mihin Neuvostoliiton Sergei Popov pisteli jo 1950-luvulla vuoden 1958 EM-kisoissa, mutta silloinpa kisat eivät olleetkaan Barcelonan kaltaisessa hirveässä pätsissä, vaan läntisen naapurimaamme pääkaupungissa. Sekin tosin on yleensä Tukholman maratonin aikaan pätsi, mutta niin ei ollut vuoden 1958 EM-kisoissa. Toiseksi sijoittui Espanjan vuoden 2002 kympin Euroopan mestari, vuoden 2006 hopeamitalisti, vuoden 2004 olympiakympin yhdeksäs ja vuoden 2008 olympiamaratonin 16. Espanjan Jose-Manuel Martinez (2.17.50). Kolmas mies (2.18.16) oli hienoinen yllättäjä, sillä Venäjän Dimitri Safronovin rekordi ei ole "kuin" 2.11.51, mutta kunnon maratoonarin tavoin hän osasi arvoida päivän suorituskykynsä oikein, eikä lähtenyt mukaan kärkijoukon ylenpalttiseen maratonsäntäilyyn 25 kilometrin jälkeen, mikä vei kanveesiin mm. Ranskan James Theurin.
Krampeista kärsinut Pekingin olympiamaratonin 15, ja ainoana siellä negatiivisen splitin tennyt, Italian Ruggero Pertile oli nyt pettymyksekseen neljäs ajalla 2.19.33. Vain viisi miestä alitti 2.20. mikä kertoo päivän olosuhteista kaiken, vain kaiken ja 100 prosenttisesti kaiken, puhumattakaan kaikesta. Sijalta 17. löydämme Hollannin tänä keväävä Rotterdamissa 2.11. latoneen Koen Raymakersin (2.23.24) ja heti hänen peräänsä maaliin saapui Itävallan 2.10-mies Günther Weidlinger (2.23.37). Ruotsin Erik Petersson sijoittui aika lailla joukon puoliväliin (21., aika 2.24.29), mutta hän jäi kauden parhaastaan (2.23.46) vain erittäin vähän. Siinä mielessä se ei kuitenkaan ole ihme, sillä tuo tulos on juostu Tukholman pätsisellä vuoristoradalla, joka on hitaudessaan vertaansa vailla. Puolan 2.10-miehet eivät maalia nähhneet, kuten ei nähnyt myöskään Italian maratonlegenda Stefu Baldini. Yhteensä keskeyttäneitä oli huimat 19 kpl. Maratonin Euroopan cupin kultaa vei Espanja ennen Venäjää ja Italiaa.
[european-athletics.org & raasto.com]
Koko kärkikolmikko on rekordeiltaan 2.25-2.27 -naaraita, joten heidän esiintymisensä edukseen Barcelonan kaduilla ei tullut maratonfaneille joltisenakaan yllätyksenä. Myös loput kärkikymmenikköön sijoittineet ovat juosseet parhaimmillaan martin ja tonin alle 2.30. Kenties heistä pahimmin pettivät Ruotsin Isabellah Andersson (sijoitus 5., aika 2.34.43) ja Portugalin Marisa Barros (sijoitus 8., aika 2.35.43) Molemmat heistä ovat nimittäin tänä keväänä juosseet 2.25.-2.26. Sen sijaan Serbian vanha olympiakutonen ja EM-hopeanainen Olivera Jevtic (sijoitus 6., aika 2.34.56) ja Venäjän Irina Timofejeva (sijoitus 9., aika 2.35.53) eivät siinä mielessä pettäneet, koska he eivät ole olleet pariin vuoteen oikein vireessä, vaikka kovaa sitä ennen ovatkin nelistäneet. Venäjä voitti maratonin Euroopan cupin, Italia otti hopeaa ja Britannia pronssia.
Miesten kilvassa sää taisi olla vielä kuumempi kuin naisten kisassa, sillä miehet jäivät rekordeistaan vähintään 7 minuuttia, jotkut jopa 20 min (paitsi eräs Ruotsin poika). Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että paras maratonmies voitti kilvan, kuten maratonilla aina tapahtuu. Hän ei olekaan mikä tahansa maratonsahaaja, vaan valiomaratoonari parhaasta päästä, vuoden 2006 EM-hopeamies, vuoden 2007 MM-ronssimies, vuoden 2008 Tokion maratonin voittaja (2.07.23) ja saman vuoden olympiakutonen, Sveitsin Viktor Röthlin, joka siirtyi maratonille vuoden 1998 EM-kisojen jälkeen 24-vuotiaana tajuttuaan, että miksi kiertää 400 metrin rinkiä päätä tartaniin hakaten, kun ominaisuudet viittavat maratonille, vain maratonille, eikä millekään muulle kuin maratonille. Röthlinin voittoaika oli 2.15.31, mihin Neuvostoliiton Sergei Popov pisteli jo 1950-luvulla vuoden 1958 EM-kisoissa, mutta silloinpa kisat eivät olleetkaan Barcelonan kaltaisessa hirveässä pätsissä, vaan läntisen naapurimaamme pääkaupungissa. Sekin tosin on yleensä Tukholman maratonin aikaan pätsi, mutta niin ei ollut vuoden 1958 EM-kisoissa. Toiseksi sijoittui Espanjan vuoden 2002 kympin Euroopan mestari, vuoden 2006 hopeamitalisti, vuoden 2004 olympiakympin yhdeksäs ja vuoden 2008 olympiamaratonin 16. Espanjan Jose-Manuel Martinez (2.17.50). Kolmas mies (2.18.16) oli hienoinen yllättäjä, sillä Venäjän Dimitri Safronovin rekordi ei ole "kuin" 2.11.51, mutta kunnon maratoonarin tavoin hän osasi arvoida päivän suorituskykynsä oikein, eikä lähtenyt mukaan kärkijoukon ylenpalttiseen maratonsäntäilyyn 25 kilometrin jälkeen, mikä vei kanveesiin mm. Ranskan James Theurin.
Krampeista kärsinut Pekingin olympiamaratonin 15, ja ainoana siellä negatiivisen splitin tennyt, Italian Ruggero Pertile oli nyt pettymyksekseen neljäs ajalla 2.19.33. Vain viisi miestä alitti 2.20. mikä kertoo päivän olosuhteista kaiken, vain kaiken ja 100 prosenttisesti kaiken, puhumattakaan kaikesta. Sijalta 17. löydämme Hollannin tänä keväävä Rotterdamissa 2.11. latoneen Koen Raymakersin (2.23.24) ja heti hänen peräänsä maaliin saapui Itävallan 2.10-mies Günther Weidlinger (2.23.37). Ruotsin Erik Petersson sijoittui aika lailla joukon puoliväliin (21., aika 2.24.29), mutta hän jäi kauden parhaastaan (2.23.46) vain erittäin vähän. Siinä mielessä se ei kuitenkaan ole ihme, sillä tuo tulos on juostu Tukholman pätsisellä vuoristoradalla, joka on hitaudessaan vertaansa vailla. Puolan 2.10-miehet eivät maalia nähhneet, kuten ei nähnyt myöskään Italian maratonlegenda Stefu Baldini. Yhteensä keskeyttäneitä oli huimat 19 kpl. Maratonin Euroopan cupin kultaa vei Espanja ennen Venäjää ja Italiaa.
[european-athletics.org & raasto.com]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)