Niin siinä vain kävi, että vuoden 2009 MM-maratonin hopeapoika, Kenian Emmanuel Mutai vei Lontoossa maratontähtiä kuhisisevan maratonkilvan voiton. Eikä miten tahansa vienytkään, vaan juoksemalla kaikkien aikojen neljänneksi nopeimman tuloksen ja Lontoon reittiennätyksen 2.04.40. Se taisi olla Mutain ensimmäinen voitto World Marathon Majors -sarjan kilvassa. Osoitus siitä, että Mutailla oli todella verraton kulku päällänsä on myös se, että kovanlaisen ensimmäisen puoliskon (1.02.44) jälkeen hän pystyi vielä kiihdyttämään vauhtiaan maratonin toisella, huomattavasti armottomammalla puolikkaalla. Ei siis ihme, että mies oli maalissa täydessä maratononnellisuudessa.
Toiseksi sijoittui loistavan comebackin monen vuoden vammakierteen jälkeen tehnyt Kenian Martin Lel ajalla 2.05.44. Monet varmasti pitivät Leliä jo eilisen teeren poikana, mutta eräällä maratonhistorian kovimmalla comebackillään hän osoitti tällaiset aatokset kerta kaikkaan arvottomiksi. Kolmas oli viime vuoden Berliinin maratonin sankari Patrcik Makau, kotimaa Kenia, samalla ajalla kiriherkän Lelin kanssa. Viime vuonna Berliinissä (silloin 2.05.08) Makau sanoi vaimonsa pakanneen hänen kisakassinsa, jolloin mukaan tuli liian pienet kisasukat, jotka aiheuttivat rakkoja. Koska Makau juoksi nyt hitaammin kuin Berliinissä, niin olisikohan hänen kannattanut antaa vaimon pakata kisakassin tälläkin kertaa?
Neljäs oli vihdoinkin kykyjensä mukaisen maratonajan juossut New Yorkin maratonin kaksinkertainen voittaja ja parhaimmillaan puolikkaankin alle tunnin juossut Brasilian Marlison Gomes Dos Santos ajalla 2.06.34. Dos Santos ei kuitenkaan juossut edes maansa ennätystä, sillä Ronaldo da Costa leipoi vuonna 1998 Berliinissä peräti 2.06.05 ja teki sen jälkeen kärrynpyöriä maalissa. Viidenneksi sijoittui viime vuoden voittaja, Etiopian Tsegaye Kebede, hänelle hieman alakantissa olevalla ajalla 2.07.48. Alkaakohan Kebedeä painaa viime vuosien maratonralli, jossa hän on juossut useana vuonna peräti kolme maratonia? Kuudenneksi sijoittui Marokon maratonjyrä, Jaouad Gharib. Hänen aikaansa 2.08.26 voidaan pitää siinä mielessä yllättävän hyvänä, että mies oli jo 15 km:n kohdalla todella kärsivän näköinen, eikä tutusta gharibbimaisesta rallattelavaisuudesta ollut tietoakaan. Siinä vaiheessa monet uskoivat miehen sakkaavan täysin, mutta kunnon maratonkoneen lailla hän pystyi jyräämään kilvan kohtuullisen pienin vaurioin maaliin saakka. Juoksu kuitenkin osoitti, että Meksikon Andres Espinosan M40 ME-aika 2.08.46 ei tule menemään Gharibiltakaan ensi vuonna tuosta vain. Myös seitsemänneksi ja kahdeksanneksi sijoittuneet, Marokon Abderrahime Bouramdane (2.08.42) ja Venäjän Dimitri Safronov (2.09.35) alittivat 2.10. Sveitsin Viktor Röthlinille (2.12.44, sijoitus 11.) kisa oli raaka pettymys, uhosihan mies ennen kilpaa jopa Euroopan ennätyksen (2.06.36) olevan mahdollisuuksien rajoissa.
Naisten kilvasta odotettiin Venäjän Lilia Shobukhovan näytöstä, mutta sellaista siitä ei tullut. Shobukhova näet joutui antautumaan Kenian Mary Keitanyn völjystä jo kohta puolimatkan (1.10.37) jälkeen. Puolimaratonin spesialistina pidetty matkan ME-nainen Keitany osoitti nyt myös täyden matkan ja samalla kestävyysurheilun ehdottoman kuninkuusmatkan kulkevan juostessaan kepeästi kuin kauris maaliin kaikkien aikojen neljänneksi nopeimmalla ajalla 2.19.19. Kenian ennätys hänen aikansa ei kuitenkaan ole, sillä Catherine Ndereba on aikoinaan pistellyt vielä kovempaa. Shobukhovakaan ei hyytynyt toisella puoliskolla yhtään, vaan veti konemaisesti sahaten perille 2.20.15 kuluttua lähtölaukauksesta. Seuraavaksi tulleet Kenian Edna Kiplagat (2.20.46), Etiopian Bezunesh Bekele (2.23.42), saman maan Atsede Baysa (2.23.50) ja Japanin Yukiko Akaba (2.24.09) vatkasivat kehiin niin ikään kovat ajat. Sen sijaan voidaan kysyä, onko seitsemänneksi sijoittuneen Saksan Irina Mikitenkon (2.24.24) parhaat juoksut jo juostu?
Naisten kilvasta on vielä syytä mainita mainion ajan 2.24.33 vetäissyt Portugalin Jessica Augusto, jolle maraton, vain maraton, eikä mikään muu kuin maraton linee paras, vain paras, eikä mikään muu kuin paras matka. Peräti yhdeksän naista alitti Lontoossa 2.25 ja alle 2.30 juosseita oli jopa 20. Heistä kaksi oli kenialaisia, kolme venäläistä, neljä etiopialaista, yksi saksalainen, yksi britti, yksi hollantilainen, yksi meksikolainen, yksi kiinalainen, yksi portugalinainen ja viisi japanilaista.
Tämänkertainen Lontoon maraton oli siis huima spektaakkeli ja kilpaa television välityksellä seuraavat maratonfanit eivät voineet muuta kuin todeta olevansa onnenpoikia ja -tyttöjä saadessaan seurata tätä unohtumatonta rillutus-rallatusta maratonin palo syömmeissään roihuten.
[iaaf.org, virginlondonmarathon.com & raasto.com]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti