Lauantaina 20.8. kello 15 tapellaan maratonjuoksun Suomen mestaruuksista Helsingissä. Kilvan lähtöajasta voi olla montaa mieltä - tai oikeastaan siitä voi olla vain yhtä mieltä, eli täysin sopimaton, mutta samapa tuo on kaikille kilvoittelijoille. Se kyllä hyvä, että kisa järjestetään Helsinki City marathonin yhteydessä, sillä massamaratoni tuo aina kilvanjuoksijoille lisää tunnelmaa. Lisäksi ulkomaisista kilpaveljistä ja -sisarista saattaa olla pojillemme ja tyttärillemme vetopua varsinkin silloin, jos tuuli käy ylenpalttisen kovaksi, kuten sääennuste kisapäiväksi lupaa.On myös syytä toivoa, että järjestelyjen ammattimaisuuden taso olisi maratonin arvon vertainen.
Naisten kilvassa on vain yksi suosikki. Hän on IF Länkenin Leena Puotiniemi, joka on tälla kaudella jo juossut Tukholman profiililtaan vuoristorataan verrattavalla reitillä ennätyksekseen 2.41.21. Lisäksi Puotiniemi on kipaissut puolimaratonin täysimittaisella reitillä (Forssa) aikaan 1.16.11 ja alimittaisella pätkällä (Savonlinna) 1.15.20:een. Unohtaa ei sovi myöskään hänen Kalevan Kisojen kympin hopeajuoksuaan (34.37.48). Muista mitaleista kamppailevat ehkä viime vuoden mestari, KU 58:n Sanna Kullberg, saman seuran Sari Juuti ja Lahden Ahkeran Pauliina Utriainen. Kaikki heistä ovat pistelleet parin viime vuoden aikana 42195 metriä reilusti alle kolmen tunnin. Jostain syystä ilmoittautuneiden joukossa ei ole KU 58:n Laura Markovaaraa, joka olisi kunnossa ollessaan tarjonnut Puotiniemelle kivenkovan vastuksen.
Myös miesten kilvassa erottuu muutama nimekäs nimi joukosta ennakkosuosikeiksi. Ehkä kovimmalla maratonkeskittyneisyydellä kilpaan lähtee Helsingfors IF:n Wille Keihänen. Hänen kuntonsa on noussut viime aikoina kuin paisunut puuro, josta Forssan Suvi-illassa kipaistu puolikkaan aika 1.09.35 on oiva osoitus. Lisäksi kahdeksankertaisella maratonin SM-mitalisti Keihäsellä on ollut tapana olla SM-maratonilla aina kauden parhaassa vireessään, muistelkaamme vaikka Joutsenon SM-maratonia vuodelta 2002, jolloin Keihänen leipoi tuloksen 2.22.47. Toki vuosina 1999 ja 2000 Keihänen oli SM-puolimaratonilla kauden parhaassa vireessään, sillä niistä kotoiksista jäi tilastoihin kivenkovat ajat 1.06.51 ja 1.05.58.
Myös Turun Urheiluliiton Jaakko Kero ja Turun Weikkojen Mikko Virta ovat olleet viime aikoina kovassa kunnossa, mistä ovat osoituksena herrojen loistavat juoksut Turun Kalevan kisoissa. Kuitenkin se, mikä hieman epäilyttää heidän kohdallaan, on maratonkeskittyneisyys tai oikeastaan sen puute SM-maratonille lähdettäessä. Kaksikko on nimittäin hinkannut ratakisoja koko kesän siksi tiiviisti, että maratonkeskittyneisyys maratoniskutuksineen ja maratonkeston äärimmilleen hiomisineen ei ole voinut olla täydessä tapissaan. Tietenkään ratanopeudesta ei ole maratonilla koskaan haittaa, mutta tuleeko SM-maraton heille liian aikaisin ratakauden jälkeen, jolloin maratonin erikoisharjoitteluun ei ole ollut 100 prosenttisia mahdollisuuksia? Toki molemmat ovat sellaisia kestokoneita, että harvoinpa he hyytyvät, oli matka mikä vain. Esimerkiksi vuonna 2006 Kero juoksi kaksi viikkoa ennen Lontoon maratonia puolimaratonin 1.08. Sitten Lontoossa miehen puolikkaan väliaika oli 1.09 ja lopputulos 2.20. On myös syytä muistaa, että Kerolla on kokemusta siitä, kuinka maraton juostaan alle 2.20. Virta taas veti vuonna 1998 Lidingöloppetin 30 km 1.41:een ja viikko sen jälkeen hän oli SM-maastoissa 12 km:llä neljäs. Vuonna 2002 hän taas veti hirveässä tuulessa maratonin Frankfurtissa 2.23:een, vaikka ei ollut mielestään kunnossa ennen kilpaa.
Mitalisuosikki on myös Forssan Salaman ikimaratonkone Markko Vaittinen. Hän, jos joku tietää, kuinka maratonia juostaan. Se luultavasti on nykyisin toisin, että enää Vaitsa ei taida vetää maratonin erikoisharjoittelujaksolla 20 kilometriä kovaa joka toinen päivä, kuten hän teki vielä 2000-luvun alkupuolella. Enää Vaitsa ei myöskään vedä puolimaratonin kisoja kerran viikossa, kuten hän teki vuonna 2003 valmistautuessaan uransa huipentumaan, 2.20-alitukseen Frankfurtissa. Joka tapauksessa tänä(kin) vuonna Vaitsa on jo ehtinyt pitää maratonilla 2.30-rajaa pilkkanaan ja vatkaa taatusti SM-marationilla kehiin tuollaisen 2.25-2.26 tasoisen tuloksen, mikäli keli on vähänkin suotuisa.
Huhujen mukaan myös Joensuun Katajan Timo Roivas on raisussa kunnossa. Viime vuonnahan Roivas oli SM-maratonin säväyttäjä iskemällä rohkeasti irti pääjoukosta kovinkin kaukana maalista. Vielä silloin ei lento kestänyt mitalisijoilla loppuun saakka, mutta kuinka käy tänä vuonna? Siinäpä maratonfaneille visainen pähkinä purtavaksi. Onpa mukana myös melkoinen joukko muita maratonjuoksijoita, joista moni voi olla korkealla, kunhan maratoni on juostu.
[raasto.com]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti