Kalevan Kisat juostiin Lahdessa, vain Lahdessa, eikä missään muualla kuin Lahdessa

Vuoden 2012 yleisen urheilun yleisen sarjan Suomi Finlandin mestaruuskilpailut käytiin Lahdessa 23.-26.8. Siellä moni oli kulkevaisuudessa kuin risiiniöljyinen uloste. Siellä moni himosi menestystä kuin urapyrkyri hyvä veli -verkostoa. Siellä moni oli yhtä kova juoksemaan kuin poliitikko valehtelemaan. Siellä oli myös täytelajeja, kuten äkkijuoksentelua, hyppimistä ja heittelyä, mutta sellaiset pelleilyt jäävät raasto.comin kisaraportissa omaan arvottomuuteensa. Käykäämme kisat läpi laji lajilta. 

800 metriä

Kukapa muukaan vei nimiinsä miesten 800 metrin kilvan kuin IK Falkenin kotiseurakseen tunnustava Niclas Sandells? Ilmeisesti mies ei halunnut mestaruutta liian helpolla, vaan järjesti itsensä pussiin lähes koko viimeisen kierroksen ajaksi, josta sitten pääsi ulos noin 80 metrin päässä maalista. Siinä vaiheessa HKV:n Mikko Lahtio oli karannut jo kauas, mutta kun Lahtio juoksi lopun kuin M 16:n piipusta ammuttu luoti, Sandells tykitti kuin AK 47:n piipusta ammuttu luoti. Koska ei ole epäselvää siitä, kumpi edellä mainituista aseista on parempi, ei ollut epäselvää myöskään siitä, kumpi luoti saavuttaa maalisen linjan ensimmäisenä. Niin sai Sandells juhlia voittoa ajalla 1.52.72 ennen Lahtiota (1.53.05). Parin päivän kuluttua kävi myös ilmi, että Lahtiota eivät Ruotsi-ottelun kaltaiset pikkukisat kiinnosta.

Pronssia kotiseuransa Lahden Ahkeran kisaverkkareiden taskuun sai tunkea Jonas Hamm 1.54.10 kuluttua lähtölaukauksesta. Se oli Hammin seitsemäs mitali Kalevan Kisoissa kautta aikain, jos mukaan lasketaan myös 1500 metriltä tulleet mitskut. Näin vuosien 2008 ja 2011 pronssipoika, Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakangas joutui tyytymään neljänteen tilaan (1.54.46) valtavassa pettyneisyydessä. Sijalta seitsemän löydämme Saarijärven Pullistuksen 17-vuotiaan Joonas Rinteen (1.55.56). Aiemmin kesällä Rinne oli pitänyt pilkkanaan Arska Paunosen ikivanhaa Ikäluokan SE:tä ajalla 1.51.02. Saapa nähdä, mihin nuorukaisen kehitys on tulevaisuudessa kulkeva. Joka tapauksessa hän juoksee jo nyt kovempaa kuin monet koskaan elämänkaarensa kaarella. 

Kukapa muukaan vei nimiinsä naisten 800 metrin kilvan kuin IK Falkenin kotiseurakseen tunnustava Karin Storbacka? Sen hän teki ajalla 2.06.09. Allergia on riivannut tänäkin Storbackaa kuin kyvyttömyys tehdä kunnollinen opinnäytetyö poliitikkoa, joten Suomen mestaruus vaikean kesän jälkeen lämmitti varmaan hänen mieltään syysauringon tavoin. Toivottavasti tulevina vuosina Storbacka saa olla allergialta rauhassa. Jos hän pystyy urheilemaan ilman allergiaa, hänellä on edellytykset Suomen ennätysaikoihin sekä 800 että 1500 metrillä. Hopeaa kaulaansa sai viime vuoden tapaan Liedon Parman nuori Johanna Matintalo. Tällä kertaa hän juoksi 2.07.43. Pronssista lätkää kilvan jälkeen sai ihailla Heinolan Iskun Heidi Marttinen (2.07.90). Se tarkoitti sitä, että vuosituhannen kestomenestyjä, HKV:n Suvi Selvenius (2.08.08) jäi mitalisten sijojen ulkoiselle puolelle täydessä ulkopuolisuudessa. Kuudenneksi sijoittui Simpeleen Urheilijain Elisa Kirvesniemi (2.11.95), jolta löytyy aiemmilta vuosilta Kalevan Kisamitali seitsenottelusta. Hänen isänsä ja mutsinsakin ovat kuulemma joskus jotain urheilleet. Näin väitetään. 

1500 metriä

IK Falkenin Niclas Sandellsista tuli viikkoisen lopun kaksoismestari, kun hän voitti myös päämatkansa, 1500 metriä. 3.44.17 häneltä siihen kului. Kotimaisten kilpaveljiensä joukossa Sandells on täysin ylivoimainen ja hänellä olisi mahdollisuuksia myös kansainvälisesti, mistä on osoituksena Norjan Henrik Ingebrigtsenin viides sija Lontoon olympiakilpailuissa. Ingebrigtsen oli ennen Lontoota3.36-mies aivan kuten Sandellskin, mutta taktisessa osaamisessa Norjan poika on vielä jonkin verran meidän poikaamme edellä. IK Falkenin mahtavan kilvan Lahdessa täydensi Mikael Bergdahlin hopea, joka tuli tuloksella 3.45.56. Kun aikanaan IK Falkenin seurahistoriikkia kirjoitetaan, tullaan päivä 26.8.2012 luultavasti mainitsemaan siinä joltisellakin korostuksella. Seuran historiassa on syytä mainita myös vuosi 2012 kokonaisuudessaan, jolloin samasta seurasta kaksi miestä juoksi 1500 metriä alle 3.40. Siihen ei tiettävästi ole minkään toisen seuran edustajat koskaan pystyneet samana vuonna tai ainakaan samassa kilpailussa. Pronssia kisahousuihinsa sai kilvan jälkeen tunkea Lahden Ahkeran Jonas Hamm. Hän käytti kolmeen kierrokseen ja 300 metriin aikaa 3.45.58. Tämä kolmikko oli kilvassa totaalisen ylivoimainen ja liian kauas heistä jäivät muut kotimaiset maileriveljet. 

Naisten eurooppalaisen mailin mestaruuden vei tänä vuonna Suomea EM-kisoissakin edustanut Joensuun Katajan Johanna Lehtinen ajalla 4.18.31. Se oli jo aika mones Lehtisen yleisen sarjan SM-mitali. Esimerkiksi edellisen kerran, kun Lahdessa järjestettiin Kalevan Kisat vuonna 2000, Lehtinen oli pronssilla sekä 800 että 1500 metrillä ja voitti 3000 metrin esteet. Tällä kertaa Lehtinen oli 1500 metrin kilvassa ylivoimainen, sillä hopealle sijoittunut HKV:n Suvi Selvenius kirjasi tuloksekseen 4.25.85. Tällä juoksullaan Selvenius kuittasi 800 metrin armottoman pettyneisyytensä mitalin hohteeksi. Samalla se tarkoitti sitä, että Selveniuksen pitkä Kalevan Kisojen mitaliputki säilyi kuin säilyikin ehjänä, ehjänä säilyäkseen. Pronssi heltisi ajalla 4.27.71. Sen otti Haminan Pontevan Kaisa Tyni. Neljänneksi puolestaan sijoittui 11 vuoden takainen Suomen mestari, pitkän uran kansallisilla juoksuradoilla tehnyt HKV:n Minna Nummela (ennätykset kivenkovat 2.05.36 ja 4.14.63). Hänen juoksustaan tekee erityiseksi sen, että aiemmin päivällä hän oli juossut jo 5000 metrin kilvan. Hän siis juoksi Paavo Nurmen vuoden 1924 ohjelman toisin päin ja hyvin juoksikin, tosin ei aivan yhtä hyvin kuin esikuvansa. 

5000 metriä

Miesten 5000 metrin kultamitalin tulee talven koittaessa lentokoneella Keniaan kiikuttamaan Turun Urheiluliiton Lewis Korir. Hän juoksi ajan 13.55.80. Hän voitti selvällä erolla ensimmäisen SM-mitalinsa juosseen Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpään, joka juoksi oman persoonallisen rekordinsa 14.06.92. Ei tarvitse olla kummoinenkaan meedio ennustaakseen, että tulevassa Ruotsi-ottelussa Järvenpää himoaa 14 minuutin haamurajan alitusta kuin poliitikko ostogradua. Pronssia 12 ja puolen kierroksen kilvanjuoksussa sai Koririn seuratoveri, Willy Rotich. Hän pisteli viisi kilometriä aikaan 14.07.17. Se tarkoitti sitä, että seuraavana maaliin juossut JKU:n Henri Manninen jäi neljänneksi 14.21.04 kuluttua lähtölaukauksesta. 

Mahtavan juoksun teki seitsemänneksi sijoittunut Turun Urheilullisen Liiton Jukka Kero. Miten niin teki? No, siten niin teki, että 38-vuotiaana hän (14.35.17) juoksi lähes yhtä kovaa kuin nuoruudessaan (14.28.69). Aiemmin kesällä tämä hidastumaton veteraani, jo vuonna 1989 16-vuotiaissa pojissa SM-maastoissa kymmenen parhaan joukkoon sijoittunut ihmemies teki oman ennätyksensä 3000 metrillä (8.31.80).

Moni muukin poika teki kilvassa ennätyksensä, joista mainittakoon Suolahden Urhon Antti Anttonen. Hän paransi omaa ennätystään noin 17 sekuntia aikaan 14.43.56. Vielä enemmän rekordiaan hitsasi Turun Urheiluliiton Matti ”masai” Rauma, jonka elämän paras tulos 5000 metrillä ennen kilpaa oli 15.11.50. Kilvan jälkeen se oli 14.52.60. Kun 15 miestä juoksee 5000 metriä alle 15 minuutin, kertoo se siitä, millaisiin tuloksiin kansallisilla juoksijoillamme on mahdollisuuksia, kunhan kilpa järjestetään riittävän myöhään illalla, kuten Lahdessa tehtiin. Suomen kesässä on yleensä iltaisin kestävyysurheilukilpailuille ihanteelliset olosuhteet, mutta tätä kilpajärjestäjät eivät juuri maassamme huomio. Ei suinkaan, vaan kilvat järjestetään järjestään keskellä päivää tai alkuillasta, kuumaa säätä ja tuulta juoksijoiden kiusaksi kerjäten.

Naisten 5000 metrin voiton vei IF Nykarlebynejdenin Sandra Eriksson julmalla viimeisen 100 metrin kirillään. Hänen lopputuloksensa oli 16.16.04. Aika tiukasti häntä viimeiseen kaarteeseen asti ahdisti Karhulan Katajaisten Oona Kettunen (16.19.23). Kärkikaksikosta kumpikin pitää päälajinaan estejuoksua, joten on hyvä että myös 5000 metriä heiltä kulkee, sillä esteet vaativat sileän vauhtia kuin poliitikot väitöskirjan plagiointia. Pronssia kilvassa sai KU 58:n maratonkonetar Laura Markovaara tuloksella 16.21.41. Hän osoitti, että nopeus on päämatkaa ajatellen kuosissa. Neljänneksi sijoittui kilvassa pelottomasti vetojuhdattaren roolin valinnut Rovaniemen Lapin Johanna Peiponen (16.41.41). Vaikka tällä kertaa hänen vetonsa ei riittänyt loppuun asti kärkikahinoita silmällä pitäen, oli Peiposen juoksu osoitus kestävyysjuoksussa tarvittavasta pelottomasta rohkeudesta, jossa syöksytään suinpäin tuskaa päin. 

Viidenneksi sijoittui HKV:n Minna Nummela ajalla 16.56.93. Hänen saldonsa oli siis yhden päivän aikana 1500 metrin neljäs ja 5000 metrin viides tila siten, että vitonen juostiin ensiksi. Kahdeksanneksi sijoittui comebackin kilparadoille tehnyt 1990-luvun kova juniorijuoksija, Vammalan Seudun Voiman Minna Haka-Risku (17.26.79). Nuoruudessaan hän pisteli 800 metriä aikaan 2.11.18 (16-vuotiaana), 1500 metriä aikaan 4.27.15 (21-vuotiaana) ja 3000 metriä aikaan 9.37.52 (21-vuotiaana). Tällä vuosituhannella häntä ei ole radoilla nähty ennen kulunutta kesää, mitä nyt kävi talvella hallissa vetämässä pari kisaa. Kyseessä on hieno komebäkki yli vuosikymmenen kilpailutauon jälkeen. 

10 000 metriä 

Ei ole yllätys, että miesten kympin voiton vei Turun Urheiluliiton Lewis Korir ajalla 28.59.75. Ilmeisesti tuulinen sää vaati veronsa loppuaikojen suhteen, eikä lämpötilakaan ollut ihanteellisissa lukemissa. Kun edellisen kerran Lahdessa järjestettiin Kalevan Kisat, silloin voittajaksi juoksi IF Ålandin Janne Holmen 28.38.42 kuluttua lähtölaukauksesta. Silloin ei tuullut, mutta lämpöä oli hieman liikaa. Holmenin juoksu oli TV-selostajina silloin toimivien Bubi ”narisija” Walleniuksen ja Antero ”kitisijä” Mertarannan mielestä ihan surkea suoritus, ”ei tullut edes kauden kärkitulosta”, miehet uikuttivat sen jälkeen kun olivat mananneet kestävyysjuoksumme surkeaa tasoa koko kilvan ajan. Siitä selostuksesta kestävyysjuoksufanit antoivat arvosanaksi 0, vain 0, eikä minkään muun kuin 0. Nyt katsojien ei tarvinnut kuunnella moista roskaa, ei siksi, että selostuksen taso olisi nykyäänkään kummoinen, vaan siksi, että kymppiä ei juuri televisiosta näytetty. Sekös korpesi kestofaneja kuin poliitikkoja omien opinnäytetöidensä arvostelut.

Hopeaa kympin mittelössä sai Turun Urheiluliiton Willy Rotich, joka käytti 25 kierron kierrokseen 30.07.18. Se ei aivan ohita Turun Urheiluliiton kaikkien aikojen tilastossa yhdeksänkertaisen olympiavoittaja Paavo Nurmen tulosta 30.06,1 vuodelta 1924. Joka tapauksessa perinteikäs seura sai kotiinsa vietäväksi taas aimo nipun tuiki tärkeitä Kalevan Maljan pisteitä. Pronssisen mitalin otti JKU:n Henri Manninen (30.18.65), joka sai näin jonkinlaista lohdutusta sille, ettei viime vuonna pystynyt osallistumaan Kalevan Kilpailuihin. Vitosen hopeapoika, Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpää jäi tällä kertaa neljänneksi ajalla 30.26.05. Se ei aivan ohita Tampereen Pyrinnön kaikkien aikojen tilastossa viisinkertaisen olympiavoittaja Ville Ritolan tulosta 30.23,2 vuodelta 1924, mutta toki Järvenpää on tänä vuonna juossut selvästi kovempaa kuin Ritola (29.08.63). Viidenneksi sijoittui vuoden 2008 hopeapoika, tänä vuonna pitkäaikaisen haaveensa puolen tunnin alituksesta toteuttanut JKU:n Miika Takala. Tällä kertaa häneltä kului kymppiin 30.48.64.

Naisten kympin mestaruuden vei Joensuun Katajan Johanna Lehtinen ajalla 33.25.70. Hän ei malttanut odottaa nelipäiväisissä kisoissa mielimatkansa 1500 metrin mittelöä, vaan päätti ottaa ensin kympin mestaruuden pois kuleksimasta. Lehtinen ei kuitenkaan saanut mestaruutta siinä mielessä helpolla, että aika tiukasti häntä ahdisti rutkasti nopeutta jalkoihinsa saanut KU 58:n maratoonari Laura Markovaara. Hän alitti ensimmäistä kertaa eläissään 34 minuutin rajan ja komeasti alittikin. Tämä on mahdollista päätellä hänen ajastaan 33.32.96. Nyt hänen kympin nopeutensa ei ole enää kovin kaukana esimerkiksi Sinikka Keskitalon nopeudesta (33.01.27). Keskitalo juoksi maratonin parhaimmillaan 2.33.18:aan. Pronssia 25 kierroksen voimainkoetuksessa sai IF Länkenin Katarina Skräddar. Hän jäi kärkikaksikosta selvästi, mutta otti kuitenkin elämänsä ensimmäisen Kalevan Kisamitalin.  

Esteet

Kun 3000 metrin esteiden viime vuosien ykkös- ja kakkosmiehemme Joensuun Katajan Jukka Keskisalo ja Ylikiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho olivat kirottujen loukkaantumisten takia poissa, kultamitalikahvit oli katettu Seinäjoen Seudun Urheilijoiden Joonas Harjamäelle. Hän käyttikin tilaisuutensa hyvin ja voitti ajalla 8.58.94. Voi olla, että Harjamäki olisi käyttänyt tilaisuutensa, vaikka Keskisalo ja Ukonmaanaho paikalla olisivat olleetkin. Oli asia niin tai näin, hän on Suomen mestari, vain Suomen mestari, eikä enempää eikä vähempää kuin Suomen mestari, puhumattakaan Suomen mestarina olosta. Toki hän oli Suomen mestari jo vuosina 2007 ja 2009, joten eipä poika kuunnellut ensimmäistä kertaa Seinäjoen Seudun Urheilijoiden kansallislaulua Kalevan Kisojen mitalipallin ylimmällä pallilla. Hopeaa tiukan alkuvauhdin ja lopun tuskan jälkeen sai kaulaansa Turun Urheiluliiton poika, mutta Naantalin Löylyn kasvatti Rami Tuokko. Hän juoksi 9.10.28. Se oli jo Tuokon kolmas perättäinen Kalevan Kisojen mitali. 

Pronssia sai juniorivuosiensa jälkeen kömebäkin esteisiin tehnyt HKV:n Aki Nummela tuloksella 9.18.13. Toki Nummela teki kåmebäkin esteisiin jo viime vuonna, ei tosin SM-tasolla. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, olisiko Nummela ottanut hopeaa ilman kompastumistaan viimeiseen kuivaesteeseen. Samalla tavalla kestofanit miettivät yhä epäsäännöllisen säännöllisesti, että olisiko DDR:n Frank Baumgartl voittanut olympiakultaa Montrealissa vuonna 1976 ilman kompastumistaan viimeiseen kuivaesteeseen. Silloin Baumgartl nousi ennen viimeistä estettä Ruotsin Anders Gärderudin rinnalle, mutta kaatui, jolloin Gärderud juoksi voittoon ajalla 8.08.02 ja Baumgartl jäi pronssille tuloksella 8.10.36. Estejuoksuun kuuluu kuitenkin esteiden ylittämisen taito, joten siinä mielessä tällaisten asioiden pohtiminen on turhaa, mutta mikäpä ei elämässä olisi turhaa, paitsi kestojuoksu. 

Viides oli Turun Weikkojen Mikko Virta tuloksella 9.23.06. Hän on juossut mielimatkansa joka vuosi Kalevan Kisoissa vuodesta 1993 alkaen. Silloin aika oli Mikkelin kisoissa 9.08.58 (sijoitus 10.), vuonna 1994 Tuusulassa 9.15.32 (8.), vuonna 1995 Lapualla 9.00.54 (4.), vuonna 1996 Tampereella 9.20.25 (10.), vuonna 1997 Lappeenrannassa 8.51.04 (pronssia), vuonna 1998 Oulussa 8.53.56 (4.), vuonna 1999 Seinäjoella 9.02.34 (7.), vuonna 2000 Lahdessa 8.59.85 (8.), vuonna 2001 Turussa 9.09.12 (7.), vuonna 2002 Joensuussa 8.55.84 (6.), vuonna 2003 Helsingissä 9.35.74 (11.), vuonna 2004 Vaasassa 9.14.32 (6.), vuonna 2005 Porissa 9.10.90 (7.), vuonna 2006 Jyväskylässä 9.21.96 (6.), vuonna 2007 Lappeenrannassa 9.15.13 (pronssia), vuonna 2008 Tampereella 9.16.92 (5.), vuonna 2009 Espoossa 9.14.18 (7.), vuonna 2010 Kajaanissa 9.34.97 (6.), vuonna 2011 Turussa 9.12.84 (4.). Tällaisen uran kansallisella tasolla tehnyt mies (esteiden ennätys 8.47.54) olisi ansainnut urallaan edes yhden Ruotsi-ottelupaikan, mutta erinäiset kummalliset esteiden Ruotsi-otteluvalinnat pitivät miehen ulkona maaottelusta kerran jos toisenkin.

   

Naisten esteiden voitto meni IF Nykarlebynejdenin juoksijan Sandra Erikssonin nimiin. Tulos oli SM-kisajuoksuksi varsin mukava, 9.57.72. Hopeaa otti nuorten SE-ajalla 9.59.38 Karhulan Katajaisten Oona Kettunen, joka on tänä vuonna parantanut aika lailla omaa rekordiaan. Ennen kauden alkua se nimittäin oli 10.25.73. Pronssille juoksi Valkeakosken Hakan Mira Tuominen. Häneltä kului 3000 metriin esteillä höystettynä 10.24.47. Se oli Tuomisen yhdeksäs mitali Kalevan Kisoissa ja kovempi kuin hänen voittoaikansa 10.35.13 Jyväskylän Kalevan kisoista vuodelta 2006. 

Niin oli tämän vuoden yleisen urheilun Suomi Finlandin Kalevan Kilpailut kilpailtu ja jotkut osanottajista ovat jo tätä kirjoitettaessa täydessä maratonkeskittyneisyydessä himotessaan syysmaratonia kuin hevoshullu ponia. 

[raasto.com]