perjantai 20. heinäkuuta 2012

Raasto.comin maratonfilosofiaa osa 13 – Mikä on puolimaratonin ja maratonin suhde?


Kuten tiedetään, maraton on kilpailumatkoista kovin, koska siinä juostaan niin pitkään niin kovaa. Mutta eikö puolimaraton ole kovempi, koska siinäkin juostaan aika pitkään ja vielä kovempaa? Kun huippu-urheilijat pystyvät juoksemaan maratonin lähellä anaerobista kynnysvauhtiaan, puolimaratonin he saattavat niitata läpi jopa kokonaan anaerobisella kynnyksellään. Tästä huolimatta puolimaraton on itse asiassa helpoin kestävyysjuoksun kilpailumatkoista. Tämä siksi, että siinä ei ole samanlaista sairaanloista hapotusta kuin 800 ja 1500 metrillä, eikä siinä raaston osuus kilpailun kokonaismatkasta ole yhtä suuri kuin 5000 ja 10 000 metrillä. Tietenkään mikään kestävyysjuoksukilpa ei ole helppo, mutta maratoniin verrattuna puolimaraton on monin verroin kevyempi. Tähän on olemassa useita syitä.

Ensinnäkin, puolimaraton ei vaadi läheskään samanlaista keskittyneisyyttä kuin maraton. Puolimaratoneja voi vetää täysin rataharjoittelupohjalta, ilman mitään varsinaisia erikoisharjoittelujaksoja. Puolimaraton myöskään ei vaadi yhtä tarkkaa kilpailuohjelman suunnittelua kuin maraton. Toiseksi, puolimaratonilla ei tarvita armotonta iskutusneisuutta eli jalkojen ja elimistön totuttamista pitkäaikaiseen hakkaukseen, koska iskutusneisuus korostuu vasta maratonin toisella puoliskolla. Kolmanneksi, puolimaratonille ei tarvita tankkausta, koska suorituksena se on niin lyhyt, että lihaksiston energiavarastot eivät tyhjenny totaalisesti, kuten maratonilla, jossa lopussa juostaan tankkauksesta huolimattakin aina rasvojen avulla.

Neljänneksi, puolimaratonilla - jos se kulkee - suurin osa matkasta on rentoa rallatusta, eikä valtavaa tuskaa ole kuin muutama viimeinen kilometri, kun taas maratonilla - vaikka se kulkisi - vähintään kilvan viimeiset puoli tuntia ovat taistelua tuskaa, energioiden ja iskutusneisuuden loppumista vastaan. Yleensä jopa viimeinen tunti - 40 minuuttia maratonista on silkkaa tuskansietokyvyn venyttämistä ja vanuttamista, minkä ansiosta myös helpottuneisuus maratonin maalissa on kokonaan toista luokkaa kuin puolimaratonin maalissa. Maratonhelpottuneisuus saa ihmiset usein maratontunteen valtaan, jolloin he saattavat maratonin maalissa purskahtaa itkuun silkasta helpottuneisuudesta, mutta harvoin sellaista on puolimaratonin maalissa. Toisin sanoen, ei ole olemassa maratontunteeseen verrattavaa puolimaratontunnetta, maratonhelpottuneisuuteen verrattavaa puolimaratonhelpottuneisuutta, koska puolimaraton ei vaadi ihmiseltä sellaista äärimmäistä fyysisen ja henkisen kestokyvyn koettelemista kuin maraton. Viidenneksi, koska puolimaratonille valmistautuminen ei ole yhtä pitkä projekti kuin maratonille valmistautuminen maratonkeskittyneisyyksineen, eikä se tyhjennä samalla tavalla ihmispolon voimavaroja, puolimaratonin jälkeen ihmiselle ei myöskään tule elämän tyhjäksi kokemisen tunnetta, eikä ole vaikeuksia sopeutua arkeen, kuten on yleensä asian laita maratonin jälkeen.

Puolimaratonin hyöty on parhaimmillaan silloin, kun sitä käytetään maratonille valmistautumiseen.  Puolimaratoneja ei saa kuitenkaan olla ohjelmassa liikaa, sillä näennäisestä helppoudestaan huolimatta puolimaraton on kuitenkin sen verran pitkä matka, että liian tiheästi vedetyt puolimaratonin kilpailut saattavat tylsyttää maratonterää salakavalan kamalasti. Lisäksi puolimaratonin ja maratonin välillä pitäisi olla vähintään kolme viikkoa. Ihanteellinen on noin kuukautta ennen maratonia juostu puolimaraton. Tällaista rytmiä monet maailman huippumaratoonarit käyttävät mm. keväisin juoksemalla kuukautta ennen Lontoon maratonia Lissabonin puolimaratonin. Harvassa, suorastaan olemattomissa ovat ne maailman huippumaratoonarit, jotka juoksevat puolimaratonin kilvan vain 1-2 viikkoa ennen maratonia.

Jotkut käyttävät puolimaratonin tuloksia myös maratontuloksen ennustamiseen. On olemassa erilaisia laskukaavoja siitä, mitä puolimaratonin tulos ennustaa maratontulokseksi. Eräs käytetyimmistä on 2 x puolimaratonin aika + 5-8 minuuttia. Tämän opin mukaan esimerkiksi puolimaratonin aikaan 1.10 juosseen henkilön tulisi pystyä maratonilla tulokseen 2.25-2.28. Tällaisiin ennusteisiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä kuten edellä on käynyt ilmi, puolimaraton ja maraton ovat kokonaan toisesta maailmasta, kysykää vaikka moninkertaiselta puolimaratonin maailmanmestarilta, Eritrean Zersenay Tadeselta (puolimaraton 58.23 ME, maraton 2.10.41) tai Etiopian Sileshi Sihineltä (moninkertainen arvokisamitalisti 10 000 metrillä, puolimaraton 1.01.14, maraton DNF). Puolimaratonin aika saattaa kyllä ennustaa tulevan maratonajan, mutta se edellyttää monen asian, kuten maratonkeskittyneisyyden onnistumista. Ilman maratonkeskittyneisyyttä maratonilla ei ole mitään mahdollisuutta onnistua, vaikka olisi miten kova puolimaratoonari. 

[Z]

1 kommentti:

Jari kirjoitti...

Avauduppas Z joskus kuinka "suollat" nämä jutut. Tuleeko ne kun asettaa sormet näppikselle, vai teetkö ruutupaperille hahmotelman?
Nimittäin taas oli täyttä asiaa!!! Itseltäni jos tulataisiin kysymään samaa, niin tiivistäisin sen varmaan pariin lauseeseen ;=)

Tuo maratontuloksen ennustuskaava varmaan pätee alle 2,30 juoksijoille. Pikkasen huonokuntoisimpille 2x1/2 maraton+10min. Sekin on niin juoksijakohtainen, mutta perusnylkyille näin.