SM-maratonin ennakko 2012

Yleisen urheilun vuoden 2012 Suomi Finlandin maratonimestaruuskilpa juostaan Vantaalla 14.10. Se on hyvä valinta maratonmestaruuskilvoittelun pitopaikaksi, sillä Vantaan maratonin reitti on kotimaiseksi reitiksi kaikin puolin hyvä. Sijoitusten tavoittelun lisäksi juoksijoilla on siis hyvät mahdollisuudet myös omiin persoonallisiin rekordeihinsa. Kukaan ei voi siis väittää, etteivätkö SM-maratonille osallistuvat himoaisi maratonia kuin heviskeban skulaaja särkijää. 

Miehet

Miesten maratonin suurin ennakkosuosikki tulee Turun Urheilullisesta liitosta. Hänen nimensä on Lewis Korir, joka on jo tällä kaudella vuollut SM-kultaa  puolimaratonilla, 12 km ja 4 km:n maastojuoksussa + 4 km:n maastojuoksun joukkuekisassa, SM-viestien 4 x 1500 metrillä sekä Kalevan Kisojen 5000 ja 10 000 metrillä. Koririlla ei tosin ole paljon maratonkokemusta, mitä nyt kävi voittamassa muina miehinä SM-maratonin vuonna 2009 Jyväskylässä. Vielä vähemmän maratonkokemusta on Koririn seuratoverilla, niin ikään Turun Urheiluliiton kotiseurakseen tunnustavalla Willy Rotichilla. Tälle entiselle mailerille 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä kovalla asfaltilla on todennäköisesti suurempi haaste kuin Korirille. Joka tapauksessa tämä kaksikko janoaa SM-maratonin kaksoisvoittoa kuin maajussi heinäseivästä.

Mitaleista tulee ehkä maratontappelemaan myös tämän vuoden olympiaedustajamme, Lahden Ahkeran Jussi Utriainen, joka keväällä leipoi Rotterdamissa kehiin 2.16 -alkuiset maratonlukemat. Utriainen on aina himonnut SM-mitaleita kuin keräilijä postimerkkejä, eikä tämäkään kilpa tuo poikkeusta krooniseen mitalinnälkään. SM-maratonilla on yleensä myös onnistunut kahdeksankertainen maratonin SM-mitalisti, Helsingin IFK:n Wille Keihänen. Viime vuoden SM-mara tosin toi poikkeuksen Keihäsen mitalisarjaan (joukossa esimerkiksi kymmenen vuoden takaisella SM-maratonilla juostu 2.22.47), mutta nyt Keihänen on taas valmiina kilpaan kuin hevimies nahkapöksyihin. Erittäin mielenkiintoinen juoksija kilvassa on myös HKV:n Aki Nummela, tuo maratondebytantti, joka tosin on juossut puolimaratonin 1.07:ään. Puolimaraton on kuitenkin täysin eri asia kuin maraton, sen tietävät maratonkoneet paremmin kuin lukutoukka aapisen, mutta onnistuessaan Nummelalla on mahdollisuus seistä maratonkilvan jälkeisessä palkintojen jaossa mitalisella pallilla täydessä maratononnellisuudessa, tai ainakin maratontyytyväisyydessä. 

Erittäin huolellisesti kilpaan on valmistautunut myös Joensuun Katajan Harri Nissinen. Hän on juossut toistaiseksi voimassaolevan rekordinsa 2.28.26 nimenomaan Vantaalla. Vuonna 2009 tämä tapahtui. Jos joku on varmaa, niin se on aivan varmaa, että se on täysin varmaa, että määrään puutteeseen Nissisen maraton ei tule Vantaalla kaatumaan. Omat mahdollisuutensa kilvassa on niin ikään Sjundeå IF:n Lauri Lipiäisellä (rekordi 2.29.40, juostu tänä vuonna Rotterdamissa). Hän näet on keskittynyt SM-maralle täydessä maratonkeskittyneisyydessä, mikäli maratonpiireissä liikkuvia maratonhuhuja on uskominen. Voi myös olla, että hän on keskittynyt SM-maralle täydessä maratonkeskittyneisyydessä, vaikkei maratonpiireissä liikkuvia maratonhuhuja olisikaan uskominen. 

Eräs mielenkiintoinen seurannan aihe maratonfaneilla maratonkilvassa on myös se, miten kokeneen maratonpolven edustajat onnistuvat. Nimittäin Mikkelin Kilpaveikkojen Lauri Friarilla (ennätys 2.20.13, Hampurista 2001, Suomen mestari vuosilta 1998 ja 1999, SM-hopeaa jo vuonna 1995, ensi kertaa mukana SM-maralla vuonna 1991),  Forssan Salaman Marko Vaittisella (2.19.50, Frankfurt 2003, SM-kultaa vuodelta 2007, ensi kertaa mukana SM-maralla jo vuonna 1996) ja Sjundeå IF:n Asmo Aholalla (ennätys 2.24.26 vuodelta 1994, SM-hopeaa vuodelta 1999) on maratonkokemusta enemmän kuin muilla kilpailijoilla yhteensä. Nämä kaverit todella tuntevat maratonin. Kenenkään on turha alkaa jakelemaan tämän kaliiberin maratonkoneille maratonoppejaan täydessä maratonnäsäviisaudessa. He ovat maratoonareita isolla M:llä. Suomen valtion tulisi antaa heille tunnustus elämäntyöstä maratonin parissa. Tällaiset uskomattomat maratonmasiinat ansaitsisivat kutsun linnan juhlien Suomi Finlandin itsenäisyysjuhliin 999999999999999999999 potenssiin 10 kertaa enemmän kuin jotkut turhanpäiväiset poliitikot. 

Mikä ilahduttavinta, tämän vuoden SM-maraton on kerännyt mukaan aika kattavan joukon kotimaisia maratonveljiä. Mukana on esimerkiksi runsas joukko maratonin hieman päälle 2.30 juosseita, joista kuka tahansa voi onnistuessaan tunkea kilvan jälkeen SM-mitalin kisaverkkareidensa taskuun. Heistä mainittakoon esimerkiksi Turun Urheiluliiton Matti ”masai” Rauma, joka on tällä kaudella parannellut rekordejaan vääjäämättömän määräämättömästi. Hieman, eikä ihan hiemankaan, maratonfaneja huolestuttaa se, että missä on Suomen maratonnuoriso? Suuri osa SM-maratonille osallistuvista on nimittäin jo veteraani-ikäistä tai sitä lähestyvää väkeä. Missä ovat 22-27-vuotiaat maratoonarit? Miksi rataa kesällä kiertävä nuorisomme hylkii maratonia kuin A-veriryhmän veri B-veriryhmän verta? Toki mukana on joitain nuoria maratonhurjapäitä, kuten KU58:n Tommi Hytönen, mutta vähissäpä ovat maratonhimoiset nuorison edustajat. 

Naiset

Kuka on naisten SM-maratonin suosikeista suurin? Tähän on vaikea vastata, mutta eräs heistä lienee Kälviän Tarmon Johanna Kykyri, jonka rekordiksi kirjoitettaan tällä haavaa 2.42.17. Sen hän kipaisi vuonna 2010 Frarkkisessa furtissa. Jos hän on nyt edes lähelle samassa kunnossa, ei Kykyrin voittanutta kilvassa löydy. Osanottajista toiseksi parhaimman rekordin (2.46.44) omaa KU 58:n Sanna Kullberg, tuo vuoden 2010 Suomen mestari, mutta onko hän tällä kertaa parhaimmassa iskussaan, on eri asia. Jos Kullberg on keskittynyt ennen kaikkea maratoniskutusneisuuden hiomiseen, on hän maratonilla mitalikunnossa kuin speedmetalkitaristi tilutuskisassa. Se on ainakin varmaa, että Valkeakosken Hakan Mira Tuominen (ennätys 2.49.08) on keskittynyt SM-maratonille 100 prosenttisessa maratonkeskittyneisyydessä. Kenellekään ei olisi maratonyllätys, jos hän tulisi maratonpoistumaan maratonkilvan maratonjälkeen maratonmitalinaaraille maratonojennettava maratonruusukupuska maratonkädessään. 

2000-luvun toisen vuosikymmenen puolella maratonennätyksensä juosseista ainakin KU 58:n Sari Juuti (2.53.02) ja Keski-Uusimaan Yleisurheilun Tiina Puranen (2.54.00) saattavat niin ikään kamppailla maratoonarillisista mitaleista kuin maanpuolustushenkinen nuoriso kuntsareista. Samoin voi tehdä moni muukin, joista mainittakoon mm. maratondebyyttinsä SM-kilvassa tekevät Rovaniemen Roadrunnersien Anni ja Elli Hemminki. On jo tytärten aikakin tehdä tuttavuutta maratonin kanssa, sillä mitä roadrunnerseja ne sellaiset ovat, jotka eivät ole juosseet yhtään maratonia? 

Kilvan yhteydessä ratkeaa myös Suomi Finlandin yleisurheiluseurain Kalevan Maljan kisamittelö, mutta maratonfaneja moinen pistekisa kiinnostaa yhtä paljon kuin tetsaus gonamiestä. 

[raasto.com]