Yleisurheilun sisällä tapahtuvat SM-kisat järjestettiin vuonna 2013 Jyväskylässä. Siellä maamme urheileva nuoriso kilvoitteli mestaruuksista kuin rokkari plekuista. Sielä tulevaisuuden toivot urheilivat samaan aikaan kun poliitikot murheilivat.
Kuinka siellä sitten kävi? No kuinkapa muutenkaan, että naisten 800 metrillä voiton vei Porvoon Urheilijoiden Sara Kuivisto ajalla 2.10.35. Porvoon Urheilijoista on kuulemma joskus joku maileri ennenkin tullut. Hopeamitalia seuransa järjestämillä mitalikahveilla sai puolestaan esitellä HKV:n Minna Nummela 2.12.04 kuluttua lähtölaukauksesta. Hän on kuulemma joskus jotain aiemminkin juossut, esimerkiksi 800m ulkona 2.05:een. Pronssia Porin pohjoisosaan Normarkkuun vei paikallisen Nopsan edustaja Katriina Sonck tuloksella 2.12.61. Hän oli varmaan onnellisuudessa kuin opettajatar ponnellisuudessa.
Entäpä kuka miesten 800 metrillä oli nopein? Eipä kukaan muukaan muin Espoon Tapioiden Tuomo Salonen. 1.52.65 häneltä siihen kului. Hän olisi muuten kova kuin nahka, mutta rasitusvammat ovat viime vuosina riivanneet miestä kuin luteet helsinkiläishotelleja. Hopeaa ja samalla ensimmäisen yleisen sarjan SM-mitalinsa sai Saarijärven Pullistuksen nuori voima, Joonas Rinne nimeltään. Hänen aikansa on noin 18-vuotiaalle pojalle oiva, 1.53.49. Ei tarvitse olla kummoinenkaan meedio ennustaakseen, että tulevaisuudessa Rinteelle on tuleva vielä erinäisiä muitakin SM-mitaleita, jos on tullakseen. Pronssia Turun Urheilulliseen Liittoon vei Saku Lehikoinen. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että hän oli maalissa kolmantena ajalla 1.53.91. Ero neljänneksi jääneeseen Parikkalan suureen poikaan, Parikkalan Urheilijoita edustavaan Panu Jantuseen oli selvä, yksi sekunnin sadasosa. Jantusen ei kuitenkaan kannata harmitella tätä, sillä hän on kova kuin sankari.
Juostiin siellä sisätiloissa myös 1500 metriä. Sen kilvan, sarjassa naiset, voitti Karhulan Katajaisten Oona Kettunen. Sen hän teki ajalla 4.28.19. Se on verraton aika nuorelle voimattarelle. Kettunen on saanut hiihtoladulta koneeseensa aika lailla sitkeää kestoa ja hapen riistoa, sillä luultavasti näiden ominaisuuksien avulla hän kukisti ajan 4.29.32 juoseen HKV:n Minna Nummelan. Toki on sanottava, että Nummelakin on kova kuin puristin ruuvipenkissä. Pronssia sai hienon kömebäkin juoksuradoillle tehnyt 1990-luvun tähtijuniorijuoksija, Vammalan Seudun Voiman kotiseurakseen tunnustava Minna Haka-Risku. Hän pinkoi puolitoista kilometriä kuin nuoruuden päivinään aikaan 4.30.98. Lienee tarpeetonta sanoakaan, että hän on kova kuin kettinki.
Miesten 1500 metrillä voiton vei Parikkan Urheilijoiden Panu Jantunen tuloksella 3.55.39. Kestofanit odottivat luonnollisesti eurooppalaisella maililla hieman raisumpaa menoa, mutta mestaruus on aina mestaruus, sanoi kissa kun saaliin nappasi. Hopeamitalia kotiin päästyään sai hevimetalmusiikin tahdissa ihastella Turun Urheiluliiton edustaja ja Itä-Suomen yliopiston kauhu, Joonas Lehtinen. Hän laittoi Jantusen aika ahtaalle, mistä osoituksena on aika 3.55.76. Pronssi meni Lahden Ahkeran nuorelle Ossi Kekille tuoksella 3.56.13. Hän on kova kuin moottorisaha heinätöissä.
Kestofanien ei ollut vaikea veikata 1500 metrin jälkeen, että naisten 3000 metrin voiton veisi nimiinsä Karhulan Katajaisten Oona Kettunen. Niin hän tekikin 9.20.25 kuluttua lähtölaukauksesta. Kettunen oli kilvassa joltisenkin ylivoimainen, sillä hopeaa saanut Vammalan Seudun Voiman Minna Haka-Risku juoksi 9.37.19. Pronssiseen mitalin kanssa sai kilvan jälkeen tehdä tuttavuutta Helsingin Jyryn Minna-Maria Kangas. Hän juoksi ajan 9.40.46, mikä tarkoittaa sitä, että hän on kova kuin kuivunut laasti.
Miesten 3000 metrillä voittajan nimi oli Karhulan Katajaisten Ilari Piipponen ajalla 8.20.60. Hän ei jättänyt kenellekään epäselvää siitä, kuka oli kirissä nopein, terävin ja herkin. Samalla Piipposen voitto tarkoitti sitä, että Karhulan Katajaiset joutui ostamaan ylimääräisen kahvipaketin seuran mitalikahveille, sen verran tuli kultaa Jyväskylän SM-halleista seuran urheilijoille. Hopeaa Piipposen takana sai Viipurin Urheilijoiden Joonas Harjamäki. Hän juoksi 8.21.69. Hänen seuransa edustajat ovat kuulemma joskus jotain tuloksia esteissä tehneet, eivätkä VU:n seuraennätykset ole huonoja 5000 ja 10 000 metrilläkään. Ne on tosin tehnyt eri kaveri kuin seuran esteiden rekordin ja lähimenneisyydessä nämä veijarit ovat kuulemma työskennelleet työtovereina Vuosaaressa toisen ollessa toisen esimies. Harvassa työpaikassa maamme historiassa on ollut niin armottoman kovia kestävyyjuoksijoita. Itse asiassa he ovat olleet niin kovia, ettei edes reikä ole kyennyt porautumaan heidän hampaisiinsa. Pronssia kilvan jälkeen kisaverkkareiden taskuun sai tunkea HKV:n Aki Nummela, joka pisteli kolme kilometriä 8.21.72:aan. Nummela kilpaili SM-halleissa viime vuoden tapaan silkasta kilpailemisen riemusta myös 800 metrillä ja 1500 metrillä, joten kenenkään on turha syyttä häntä kilpailemisen vieroksajaksi. Ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, kaiken lisäksi hän on vielä kova kuin rautakanki puuron hämmennyksessä.
Niin oli sisällä tapahtuvan yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailtu ja eipä kulunut kauaakaan Hipposhallin valojen saamumisesta, kun jo kestonnälkäiset juoksijat olivat matkalla lentokentälle ja sieltä kohti etelän kestojuoksuparatiisimaisia maita, missä kesän enntäyksiä pilkkaava kunto rakennetaan.
[raasto.com]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti