Makau leipoi maratonin ME:n Berliinissä, Puotiniemi piti olympiarajaa pilkkanaan

Raasto.comin Berliinin kisaportti on hieman myöhässä, koska paikan päällä Euroopan maratonpääkaupungissa olleet raasto.comin toimittajat Ste ja Z ovat olleet henkisessä tyhjiössä Berliinin maalilinjan ylittämisen jälkeen. Tämä puolestaan on ollut seurasta kisaa edeltävien viikkojen maratonepätoivon, -pelkääväisyyden, ja -lohduttomuuden päättymisestä. Nyt raasto.comin toimittajat ovat päässeet sen verran henkisesti jaloilleen, että he ovat kykeneviä kirjoittamaan kilvasta.

Lähihistorian aikana maratonin ME:n ovat Berliinissä juosseet Ronaldo Da Costa (2.06.05, vuonna 1998), Tegla Loroupe (2.20.43, vuonna 1999) Naoko Takahashi (2.19.46, vuonna 2001), Paul Tergat (2.04.55, vuonna 2003), Haile Gebrselassie (2.04.26 ja 2.03.59, vuosina 2007-2008). Niinpä tälläkään kertaa Berliinissä ei odotettu muuta kuin ME:tä, vain ME:tä, eikä mitään muuta kuin ME:tä.Näissä odotuksissa ei totta vieköön jouduttu pettymään.

Viime vuoden rankkasade oli muisto vain kun maratonaamu tänä vuonna Berliinissä valkeni. Koska kisa-aamuna lähtöpaikalla oli kylmä, se tarkoitti sitä, että keli tulisi kilvan aikana olemaan ihanteellinen. Niinpä kilvassa lähdettiin liikkeelle melkoista luikua. Kärki ohitti puolimatkan 1.01.44 kuluttua lähtölaukauksesta täydessä maratonkeskittyneisyydessä (full marathon concentration, käänsi termin amerikkalaisille kavereilleen Ste). Tällainen luikurointi alkoi kuitenkin jonkin ajan kuluttua tuntua Kenian Patrick Makausta pitkästyttävältä ja niinpä hän paremman tekemisen puutteessa siirtyi ohjaksiin 26 kilometrin tapilla ja lähti 27 kilometrin tikulla omille teilleen. Tässä vaiheessa Etiopian suurjuoksija Haile Gebrselassie alkoi kärsiä astmaa muistuttavasta hengenahdistuksesta ja meinasi heittää pyhkeen kehään ensimmäisen kerran, jatkaen kuitenkin matkaansa. Haile nousikin jonkin ajan kuluttua kilvan toiselle sijalle, mutta 35 kilometrin sahalla, läntisen Berliinin valtaväylä Kurfürsdendamnin varrella hänen oli pakko lopettaa juoksu tykkänään astman estäessä hapen kulkeutumisen koneeseen kuin tukkoon mennyt ilmanvaihtohormi bensalla lämmitetyssä saunassa.

Samaan aikaan Makau jatkoi loikkaansa kohti maalia ennätys mielessään. Hän rallattelikin toisen puoliskon lähes ensimmäisen veroisesti (1.01.54) ja niinpä hän saavutti maalisen linjan ME-ajassa 2.03.38. Hän oli kisassa perin juurin ylivoimainen, sillä toiseksi sijoittunut Kenian Stephen Chemlany juoksi 2.07.55 ja kolmanneksi ennättänyt Kenian Emannuel Kimayo 2.09.50. Viimeksi mainittu oli muuten illan päättäjäisbanketin lavalla täydessä maratonpettyneisyydessä, eivätkä hänen naamaltaan pystyneet edes lavan eturivissä olevat näkemään pienintäkään maratontyytyväisyyttä.Takavuosien 2.06-2.07-miehistä Kenian Felix Limo juoksi 2.10.38 (sijoitus neljäs), Ranskan Driss El Himer 2.14.46 (sijoitus yhdeksäs) ja Etelä-Afrikan Hendrick Ramaala 2.16.00 (sijoitus kymmenes). Suomalaismiehistä parhaiten vetivät Sjundeå IF:n raastoveljekset Thomas Sandvall (2.37.28) ja valmentajansa Magnus Hellström (2.38.05).

Hieman ennen kuin Florence ja Patrick laittavat jalalla koreasti 

Myös naisten kilpa oli Berliinissä komea. Voittaja, Kenian Florence Kiplagat nimittäin juoksi alle 2.20 täydessä maratononnellisuudessa (2.19.44). Tämä oli jo viides kerta kun Berliinissä naisten voittoaika on alle 2.20. Toiseksi tämän vuoden kilvassa tuli Saksan Irina "irkku" Mikitenko ajalla 2.22.18 ja kolmanneksi ilahduttavan paluun huipulle tehnyt Britannian Paula Radcliffe (2.23.46). Radcliffe oli kilvan jälkeen pienoisessa pettyneisyydessä, mutta siihen hänellä ei ole syytä, koska hänen kuntonsa on noussut hurjasti sitten kevään, jolloin maantiekymppi vei aikaa 33 minuuttia. Lisäksi Paula varmisti tällä juoksulla paikkansa maansa joukkueeseen ensi vuoden Lontoon olympialaisiin. Siellä hänen voittoaan toivoo jokainen sitkeää yritystä arvostava.

Naisten kisa oli muutenkin kovatasoinen, sillä koko kärkikymmenikkö juoksi alle 2.30. Huomionarvoista on italiattarien mahtava panos, sillä kolme heidän naarastaan (Anna Incerti 2.25.32, Rosaria Console, 2.26.10 ja Valeria Straneo, 2.26.33) sijoittui kymmenen parhaan joukkoon. Mikäli esimerkiksi vuosikaudet Italian parhaan maratoonarittaren titteliä hallussaan pitänyt Bruna Genovese meinaa mahtua maansa joukkueeseen ensi vuoden olympialaisiin, on hänen juostava jollain lähikuukausien maratonilla aika rillutusta.

Ilahduttavinta Berliinin kilvassa suomalaisittain oli tietenkin IF Länkenin Leena Puotiniemen oma ennätys 2.35.54, mikä tarkoittaa samalla sitä, että hän särki Lontoon olympiarajan 2.37.00 säpäleiksi kuin leka pähkinän. Jos Suomen olympiakomitea ei siitä huolimatta valitse Puotiniemeä kisoihin, niin kyseessä on oikeusmnurha, mutta niitähän Suomessa on tapahtunut kautta olympiakomiteamme synkän valintahistorian. Mikään ei siis ole varmaa ennen kuin olympiavalinnat on tehty. Toivoa kuitenkin on, että sillä enää Kallu Tuominen, Jukka Uunila, eivätkä muut vastaavat jyrät ole urheilujohtomme puikoissa. Siihen aikaan kun näin oli, 2.11 maratonilla ja 28.06 kympillä ei riittänyt miesten puolella olympiavalintaan.

Kun maratoniltana aurinko laski Berliinin historiallisten rakennusten silhuettien ylle, maratoonarit ja -toonarittaret ympäri ämpäri maailmamme kansoittivat kaupungin yleiset tilat täydessä maratontranssissa riippumatta siitä, olivatko he maratononnellisuudessa, maratonpettyneisyydessä vai jossain siltä väliltä. Ja kunhan yö saapui, vajosivat maratoonarit ja -toonarittaret maratonkoiranuneensa jalat itsekseen nykien, suunnitellen jo alitajunnassaan seuraavia siirtojaan maratonriippuvaisuuden kyllästämällä elon tiellään.

[raasto.com, bmw-berlin-marathon.com, iaaf.org]

Phillyn puolikas

Taas on juostu yksi kova puolikas. Vaikka viime vuosina legendaarisella Philadelphia Distance Runissa ei ole paukutettu hirmuisia aikoja, niin ei se nakojaan estanyt Kenian Matthew Kisoriota ja Sammy Kitwaraa tekemesta selvaa jalkea. Kaverit latoivat tasatahtiin seuraavat valiajat: 14:00, 27:48, (10M:44:53) ja kah maalissa kello naytti Kisoriolle 58:45 ja Kitwaralle 58:48. Huh huh! Kolmanneksi juossut James Mwangi pysaytti kellon ajassa 60:43 ja siita sitten aina yhdennaksi asti juossut USA:n Bobby Curtiskin alitti 62:00 ajassa 61:52.

Naisten kisan vei Uuden-Seelannin (USA:n itarannikkolla treenaava) Kim Smith kovalla ajalla, 67:11. Han jatti Etiopian Werknesh Kidanea (67:28) hieman lopussa. Kisan kolmanneksi juoksi Etiopian Bizunesh Deba (69:55).

[competitor.com]

Anne-Mari is back ja Pexilla kulkee

Anne-Mari Sandell-Hyvarinen juoksi tanaan Turun Ruissalossa maantie/maastokympin aikaan 35:55.70. Tiia Taipale oli kisan toinen ajalla 38:26.20. Miesten vastaavan matkan vei Mikko Virta ajalla 33:01.20.

Miesten puolikkaalla Pekka "Pexi" Toivola iski (ainakin lahelle reittiennatysta) 68.23 selvalla erolla kisan kakkoseen myos syysmaratonille valmistautuvaan Turun Matti Raumaan (72.07).

[paavonurmisports.fi]

Bryssel!!!

Siella ravattiin taas armoton kymppi! Kenenisa Bekele kellotti 26:43.16, kauden karkituloksen. Kenian Lucas Rotich oli siina aivan hollilla juosten 26:43.98. Ja sitten... USA:n V. Orttenvuori Galen Rupp takoi uuden USA:n rekordin 26:48.00. Siina sita oli Salazarin "pojalla" kova kauden paatos. Viela nelja muuta kaveri latoi alle 27:00, niin siinahan se oli - kauden rajuin ratakymppi!

Naisten tonnivitosella USA:n Morgan Uceny juoksi kauden karkituloksen 4:00.06 ja piti Mariem Selsoulin (4:00.77) ja Maryam Yusuf Jamalin (4:01.40) takanaan.

[iaaf.org]

Abel Kirui uusi maratonin MM-kultansa

"Vetäkäämme armotonta joukkorallatusta alusta lähtien, jolla murskaamme muut. Voi olla että joku meistäkin silloin sakkaa, mutta aina vähintään yksi meistä on niin kova, että kestää kärjessä maaliin asti." Tämä on ollut kenialaisten miesmaratoonareiden raaka taktiikka Pekingin olympialaisista lähtien ja tulosta on tullut. Pekingissä Samuel Wanjiru voitti, Berliinin MM-maratonilla Abel Kirui ja Emmanuel Mutai ottivat kaksoisvoiton ja nyt Daegun MM-maratonilla Kirui uudisti kahden vuoden takaisen voittonsa Vincent Kipruton säestäessä taaempaa. Kaikissa näissä kilvoitteluissa voittaja on ravannut 2.06-2.07, kun sitä ennen arvokisamaratonien ME oli Jaouad Gharibin Pariisin MM-maratonilla vuonna 2003 leipoma 2.08.31.

Tälläkin kertaa siis painettiin ilman armoa heti ekan verryttelyvitosen (15.58) jälkeen. Kirui ja maanmehensä alkoivat lapata lisää kierroksia maratonkoneeseen siten, että seuraava vitonen vei 15.23, sitä seuraava 15.07, sitten 15.14, 14.43 ja 14.17. Tässä vaiheessa Kirui oli yksin keulassa. Tämän maratonhistorian erään kaikkien aikojen hurjimman kiihdytyksen jälkeen Kiruilla alkoi vähän, mutta vain vähän painaa. Niinpä seuraava vitonen vei 14.40 ja sitä seuraava 15.15, mutta kun muut olivat jänneet kauas taakse, niin hän sai lasketella rauhassa viimeiset 2 km ja 195 m maaliin ajalla 2.07.38. Tuloksen arvoa nostaa se, että keli (lähdössä + 24, kosteus 65%, maalissa + 26, kosteus 57%) ei ollut lähellekään ihanteellista.

Takana muut kamppailivat siitä, kuka hyytyy vähiten, sillä lähes kaikki hyytyivät. Lopulta hopealle sijoittui Kenian Vincent Kipruto ajalla 2.10.06 (hän toki juoksi toisen puoliskon muutaman sekunnin ensimmäistä nopeammin, mutta vitosen pätkissä meno ei todellakaan ollut tasaista). Pronssia kaulaansa sai Etiopian Feyisa Lilesa tuloksella 2.10.32. Afrikkalaisten kovaa panosta jatkoivat sijoille 4-6 juosseet Marokon Abderrahime Bouramdane (2.10.55), Kenian David Tumo (2.11.39) ja Eliud Kiptanui (2.11.50).

Kenian ohella myös Japani sai kymmenen parhaan listalle enemmän kuin yhden miehen, sillä legendaaristen Sohin veljesten valmentama Hiroyuki Horibata sijoittui seitsemänneksi ajalla 2.11.52 ja Kentaro Nakamoto löysi itsensä kymmenentenä maalin jälkeisestä kanveesista 2.13.10 kuluttua lähtölaukauksesta. Kilvan raakuudesta kertoo se, että edes Italian kahdeksanneksi sijoittunut Ruggero Pertile (2.11.57), ei pystynyt tällä kertaa negatiiviseen splittiin (Pekingin olympiamaratonilla hän oli ainoa siihen pystynyt). Tyytyväinen omaan päiväänsä kenties oli myös yhdeksäntenä maaliin ennättänyt Ugandan Stephen Kiprotich (2.12.57).

Koska Kenialla oli kolme miestä viiden parhaan joukossa, ei ole ihme, että se vei nimiinsä maratonin maailman cupin. Toiseksi sijoittui Japani, sillä Horibatan ja Nakamoton takana Yuki "Kawa" Kawauchi raastoi maaliin kilvan 18:nneksi parhaana ajalla 2.16.11. Pronssia saivat kaulaansa Marokon miehet. Hieman yllättäen siis Etiopia jäi ilman mitalia, sillä viidestä juoksijastaan he saivat vain kaksi maaliin. Heille siis kilpa oli joukkueen osalta joltinenkin waterloo.

Jahka kilpa oli päätöksessään ja illan palkintojen jako ohi, niin kyllä kelpasi Kenian poikien hörppiä maratonin maailman cupin voittopokalista mehukatti-mehua MM-kisojen päättäjäishumussa täydessä maratononnellisuudessa.

[raasto.com & iaaf.org]