Tänään kipaistiin martti ja siihen vielä toni päälle hollantilaisessa kaupungissa, jota myös Amsterdamiksi kutsutaan. Moni luuli, että siellä kovin naama olisi Etiopian Sileshi Sihine, tuo kaksinkertainen 10 000 metrin olympiahopeamies ja aika moninkertainen saman matkan MM-kakkonen. Kävi kuitenkin niin, että kun maaliin oli 10 kilometriä, Sihinen koneesta loppui täysin maratonkesto. Ja kun näin tapahtuu noin kaukana maalista, peli on pelattu kuin iskelmämiehen eväät hevikaraokessa. Niin jäi Sihinen matka vajaaksi, eikä häntä voi täten vielä maratoonariksi kutsua. Sen sijaan Kenian Wilson Chebet sen kuin vain rallatti, ikään kuin maratoni olisi hänelle leikitteleväinen hipsuilu. No, totuuden nimessä on sanottava, että kyllä Chebettiäkin maratontuska hieman rassasi viimeisillä kiloisilla metreillä, mutta äärettömän maratonvauhtikestonsa turvin hän kykeni saavuttamaan maalisen linjan ajassa 2.05.53. Se oli kohtuullisen taisaista luikua, sillä puolimatkaan Chebet oli saapunut ajassa 1.02.38. Tämä oli jo hänen vuoden toinen maratonvoittonsa Hollannin maaperällä, sillä keväällä hän oli nähnyt Rotterdamissa kilpajuoksijajoukosta ensimmäisenä maalin ajassa 2.05.27.
Entä kuka tuli Amsterdamin maratonkoitoksessa toiseksi? No ei enempää eikä vähempää kuin Kenian Laban Korir. Hän kipsutteli 42195 metriä kahdessa tunnissa, kuudessa minuutissa ja viidessä sekunnissa. Paljon hänelle ei jäänyt veikko nimeltään Eric Ndiema Keniasta (2.06.07). Se tuskin jäniksenä kilpaan lähtenyttä Ndiemaa juurikaan kalvoi. Tasoltaan huikeassa hammasrivistön esittelyssä vielä kolme seuraavaakin miestä, Nicholas Manza (2.06.34), Elijah Keitany (2.06.53) ja Paul Biwott (2.06.54), kaikki Keniasta juoksivat maaliin ennen kuin kello oli käynyt 2.07.
Ikään kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, seitsemänneksi sijoittunut Kenian John Kiprotich ja kahdeksantena maalissa olevien nesteiden kimppuun päässyt Eritrean Samuel Tsegay alittivat hekin muinoin niinkin kovana pidetyn tuoksen kuin 2.08. Tämän jälkeen vielä yksi mies, Joseph Biwott, jonka passin kannessa lukee "Kenya", juoksi alle 2.10 (2.09.40). Kilvan yhteydessä juostun Hollannin mestaruuden vei nimiinsä Michel Butter (koko kisan sijoitus 15., aika 2.12.59). Butterin porukassa olisi ollut Jussi Utriaiselle oiva völjy tarjolla, mutta valitettavasti kuume vei hänen mahdollisuutensa osallistua Amsterdamin maratonkilpaan. Suomalaisista kilvan paras oli Turun Urheilluliiton Matti Rauma, joka pisteli maratonin 3.37/km, eli saapui maaliin nettoajassa 2.33.03. Masa paransi aiempaa maratonrekordiaan noin 11 minuuttia, joten siinäpä oli maratonrekordiparannusta kerrakseen. Vanha 2.22.04 -toonari (Berliini 1996) Ami Laamokin leipoi 2.40.49, jota voidaan pitää verrattomana saavutuksena siihen nähden, että pohjevammat pilasivat miehen maratonvalmistautumisen kuin vasarattomuus timpurin.
Eivätpä naisetkaan huonosti Amsterdamissa juosseet. Voittajaksi heidän kilvassaan nimittäin rynnisti Etiopian Tiki Gelana reittiennätyksellä 2.22.08. Tämä murskasi hänen legendaarisen maannaisensa Gete Wamin aiemman reittirekordin 2.22.19 kuin moukari näkkileivän. Kukaan ei voi sanoa myöskään toiseksi sijoittuneen Etiopian Eyerusalem Kuman (2.24.55) ja kolmantena maaliin rientäneen Hollannin Lornah Kiplagatin (2.25.52) juoksuja huonoiksi. Ja jos josku väittää, että eipä ole Etiopian Genet Getanehin (2.25.57) tai Venäjän Nailia Yulamanovan (2.26.39) tulokset kummoisikaan, hän puhuu kyllä 100 prosenttista palturia. Paras suomalaisnainen kilvassa oli Pauliina Utriainen tuloksellaan 2.55.29.
Kovaa raavattiin päivää ennen Amsterdamin maraa myös puolikkaalla maratonilla. Siitä ei ole kuin viikko, kun Aki Nummela jyskytti Münchenissä puolimaran 1.07 ja jälleen nuoret kestohurjimuksemme pistelivät 21,1 kilometriä melkoista loikkaa. Paikkana oli tälla kertaa Kankaanpää, jonka monet tietävät sijaitsevan kotoisessa maassamme. Siellä voiton vei JKU:n Henri Manninen ajalla 1.05.52. On sanomattakin selvää, että se lupailee hyvää parin viikon päässä odottavalle Frankfurtin maratonille. Toiseksi nopeiten Kankaanpään kilvassa oikoi jalkojaan TampPyn:n Jarkko Järvenpää. Hän hitsasi kilvan läpi noin 3.12 / km raikua ajallaan 1.07.23. Sepä taisi olla Järvenpään persoonallinen rekordi. Kolmantena maalilinjan jälkeiseen kanveesiin vaipui Hiisirastin seurakseen tunnustava Andrei Hramov (1.07.43). Hänen jälkeensä maalin saavutti Joensuun Katajan Pekka Toivola ennätyksellään 1.07.53. Harvoinpa kotimaan kamaralla koetaan moista vauhti-iloittelua.
[iaaf.org, uitslagen.com, championchip.fi & raasto.com]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti