Kalevan Kisat juostiin Lahdessa, vain Lahdessa, eikä missään muualla kuin Lahdessa

Vuoden 2012 yleisen urheilun yleisen sarjan Suomi Finlandin mestaruuskilpailut käytiin Lahdessa 23.-26.8. Siellä moni oli kulkevaisuudessa kuin risiiniöljyinen uloste. Siellä moni himosi menestystä kuin urapyrkyri hyvä veli -verkostoa. Siellä moni oli yhtä kova juoksemaan kuin poliitikko valehtelemaan. Siellä oli myös täytelajeja, kuten äkkijuoksentelua, hyppimistä ja heittelyä, mutta sellaiset pelleilyt jäävät raasto.comin kisaraportissa omaan arvottomuuteensa. Käykäämme kisat läpi laji lajilta. 

800 metriä

Kukapa muukaan vei nimiinsä miesten 800 metrin kilvan kuin IK Falkenin kotiseurakseen tunnustava Niclas Sandells? Ilmeisesti mies ei halunnut mestaruutta liian helpolla, vaan järjesti itsensä pussiin lähes koko viimeisen kierroksen ajaksi, josta sitten pääsi ulos noin 80 metrin päässä maalista. Siinä vaiheessa HKV:n Mikko Lahtio oli karannut jo kauas, mutta kun Lahtio juoksi lopun kuin M 16:n piipusta ammuttu luoti, Sandells tykitti kuin AK 47:n piipusta ammuttu luoti. Koska ei ole epäselvää siitä, kumpi edellä mainituista aseista on parempi, ei ollut epäselvää myöskään siitä, kumpi luoti saavuttaa maalisen linjan ensimmäisenä. Niin sai Sandells juhlia voittoa ajalla 1.52.72 ennen Lahtiota (1.53.05). Parin päivän kuluttua kävi myös ilmi, että Lahtiota eivät Ruotsi-ottelun kaltaiset pikkukisat kiinnosta.

Pronssia kotiseuransa Lahden Ahkeran kisaverkkareiden taskuun sai tunkea Jonas Hamm 1.54.10 kuluttua lähtölaukauksesta. Se oli Hammin seitsemäs mitali Kalevan Kisoissa kautta aikain, jos mukaan lasketaan myös 1500 metriltä tulleet mitskut. Näin vuosien 2008 ja 2011 pronssipoika, Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakangas joutui tyytymään neljänteen tilaan (1.54.46) valtavassa pettyneisyydessä. Sijalta seitsemän löydämme Saarijärven Pullistuksen 17-vuotiaan Joonas Rinteen (1.55.56). Aiemmin kesällä Rinne oli pitänyt pilkkanaan Arska Paunosen ikivanhaa Ikäluokan SE:tä ajalla 1.51.02. Saapa nähdä, mihin nuorukaisen kehitys on tulevaisuudessa kulkeva. Joka tapauksessa hän juoksee jo nyt kovempaa kuin monet koskaan elämänkaarensa kaarella. 

Kukapa muukaan vei nimiinsä naisten 800 metrin kilvan kuin IK Falkenin kotiseurakseen tunnustava Karin Storbacka? Sen hän teki ajalla 2.06.09. Allergia on riivannut tänäkin Storbackaa kuin kyvyttömyys tehdä kunnollinen opinnäytetyö poliitikkoa, joten Suomen mestaruus vaikean kesän jälkeen lämmitti varmaan hänen mieltään syysauringon tavoin. Toivottavasti tulevina vuosina Storbacka saa olla allergialta rauhassa. Jos hän pystyy urheilemaan ilman allergiaa, hänellä on edellytykset Suomen ennätysaikoihin sekä 800 että 1500 metrillä. Hopeaa kaulaansa sai viime vuoden tapaan Liedon Parman nuori Johanna Matintalo. Tällä kertaa hän juoksi 2.07.43. Pronssista lätkää kilvan jälkeen sai ihailla Heinolan Iskun Heidi Marttinen (2.07.90). Se tarkoitti sitä, että vuosituhannen kestomenestyjä, HKV:n Suvi Selvenius (2.08.08) jäi mitalisten sijojen ulkoiselle puolelle täydessä ulkopuolisuudessa. Kuudenneksi sijoittui Simpeleen Urheilijain Elisa Kirvesniemi (2.11.95), jolta löytyy aiemmilta vuosilta Kalevan Kisamitali seitsenottelusta. Hänen isänsä ja mutsinsakin ovat kuulemma joskus jotain urheilleet. Näin väitetään. 

1500 metriä

IK Falkenin Niclas Sandellsista tuli viikkoisen lopun kaksoismestari, kun hän voitti myös päämatkansa, 1500 metriä. 3.44.17 häneltä siihen kului. Kotimaisten kilpaveljiensä joukossa Sandells on täysin ylivoimainen ja hänellä olisi mahdollisuuksia myös kansainvälisesti, mistä on osoituksena Norjan Henrik Ingebrigtsenin viides sija Lontoon olympiakilpailuissa. Ingebrigtsen oli ennen Lontoota3.36-mies aivan kuten Sandellskin, mutta taktisessa osaamisessa Norjan poika on vielä jonkin verran meidän poikaamme edellä. IK Falkenin mahtavan kilvan Lahdessa täydensi Mikael Bergdahlin hopea, joka tuli tuloksella 3.45.56. Kun aikanaan IK Falkenin seurahistoriikkia kirjoitetaan, tullaan päivä 26.8.2012 luultavasti mainitsemaan siinä joltisellakin korostuksella. Seuran historiassa on syytä mainita myös vuosi 2012 kokonaisuudessaan, jolloin samasta seurasta kaksi miestä juoksi 1500 metriä alle 3.40. Siihen ei tiettävästi ole minkään toisen seuran edustajat koskaan pystyneet samana vuonna tai ainakaan samassa kilpailussa. Pronssia kisahousuihinsa sai kilvan jälkeen tunkea Lahden Ahkeran Jonas Hamm. Hän käytti kolmeen kierrokseen ja 300 metriin aikaa 3.45.58. Tämä kolmikko oli kilvassa totaalisen ylivoimainen ja liian kauas heistä jäivät muut kotimaiset maileriveljet. 

Naisten eurooppalaisen mailin mestaruuden vei tänä vuonna Suomea EM-kisoissakin edustanut Joensuun Katajan Johanna Lehtinen ajalla 4.18.31. Se oli jo aika mones Lehtisen yleisen sarjan SM-mitali. Esimerkiksi edellisen kerran, kun Lahdessa järjestettiin Kalevan Kisat vuonna 2000, Lehtinen oli pronssilla sekä 800 että 1500 metrillä ja voitti 3000 metrin esteet. Tällä kertaa Lehtinen oli 1500 metrin kilvassa ylivoimainen, sillä hopealle sijoittunut HKV:n Suvi Selvenius kirjasi tuloksekseen 4.25.85. Tällä juoksullaan Selvenius kuittasi 800 metrin armottoman pettyneisyytensä mitalin hohteeksi. Samalla se tarkoitti sitä, että Selveniuksen pitkä Kalevan Kisojen mitaliputki säilyi kuin säilyikin ehjänä, ehjänä säilyäkseen. Pronssi heltisi ajalla 4.27.71. Sen otti Haminan Pontevan Kaisa Tyni. Neljänneksi puolestaan sijoittui 11 vuoden takainen Suomen mestari, pitkän uran kansallisilla juoksuradoilla tehnyt HKV:n Minna Nummela (ennätykset kivenkovat 2.05.36 ja 4.14.63). Hänen juoksustaan tekee erityiseksi sen, että aiemmin päivällä hän oli juossut jo 5000 metrin kilvan. Hän siis juoksi Paavo Nurmen vuoden 1924 ohjelman toisin päin ja hyvin juoksikin, tosin ei aivan yhtä hyvin kuin esikuvansa. 

5000 metriä

Miesten 5000 metrin kultamitalin tulee talven koittaessa lentokoneella Keniaan kiikuttamaan Turun Urheiluliiton Lewis Korir. Hän juoksi ajan 13.55.80. Hän voitti selvällä erolla ensimmäisen SM-mitalinsa juosseen Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpään, joka juoksi oman persoonallisen rekordinsa 14.06.92. Ei tarvitse olla kummoinenkaan meedio ennustaakseen, että tulevassa Ruotsi-ottelussa Järvenpää himoaa 14 minuutin haamurajan alitusta kuin poliitikko ostogradua. Pronssia 12 ja puolen kierroksen kilvanjuoksussa sai Koririn seuratoveri, Willy Rotich. Hän pisteli viisi kilometriä aikaan 14.07.17. Se tarkoitti sitä, että seuraavana maaliin juossut JKU:n Henri Manninen jäi neljänneksi 14.21.04 kuluttua lähtölaukauksesta. 

Mahtavan juoksun teki seitsemänneksi sijoittunut Turun Urheilullisen Liiton Jukka Kero. Miten niin teki? No, siten niin teki, että 38-vuotiaana hän (14.35.17) juoksi lähes yhtä kovaa kuin nuoruudessaan (14.28.69). Aiemmin kesällä tämä hidastumaton veteraani, jo vuonna 1989 16-vuotiaissa pojissa SM-maastoissa kymmenen parhaan joukkoon sijoittunut ihmemies teki oman ennätyksensä 3000 metrillä (8.31.80).

Moni muukin poika teki kilvassa ennätyksensä, joista mainittakoon Suolahden Urhon Antti Anttonen. Hän paransi omaa ennätystään noin 17 sekuntia aikaan 14.43.56. Vielä enemmän rekordiaan hitsasi Turun Urheiluliiton Matti ”masai” Rauma, jonka elämän paras tulos 5000 metrillä ennen kilpaa oli 15.11.50. Kilvan jälkeen se oli 14.52.60. Kun 15 miestä juoksee 5000 metriä alle 15 minuutin, kertoo se siitä, millaisiin tuloksiin kansallisilla juoksijoillamme on mahdollisuuksia, kunhan kilpa järjestetään riittävän myöhään illalla, kuten Lahdessa tehtiin. Suomen kesässä on yleensä iltaisin kestävyysurheilukilpailuille ihanteelliset olosuhteet, mutta tätä kilpajärjestäjät eivät juuri maassamme huomio. Ei suinkaan, vaan kilvat järjestetään järjestään keskellä päivää tai alkuillasta, kuumaa säätä ja tuulta juoksijoiden kiusaksi kerjäten.

Naisten 5000 metrin voiton vei IF Nykarlebynejdenin Sandra Eriksson julmalla viimeisen 100 metrin kirillään. Hänen lopputuloksensa oli 16.16.04. Aika tiukasti häntä viimeiseen kaarteeseen asti ahdisti Karhulan Katajaisten Oona Kettunen (16.19.23). Kärkikaksikosta kumpikin pitää päälajinaan estejuoksua, joten on hyvä että myös 5000 metriä heiltä kulkee, sillä esteet vaativat sileän vauhtia kuin poliitikot väitöskirjan plagiointia. Pronssia kilvassa sai KU 58:n maratonkonetar Laura Markovaara tuloksella 16.21.41. Hän osoitti, että nopeus on päämatkaa ajatellen kuosissa. Neljänneksi sijoittui kilvassa pelottomasti vetojuhdattaren roolin valinnut Rovaniemen Lapin Johanna Peiponen (16.41.41). Vaikka tällä kertaa hänen vetonsa ei riittänyt loppuun asti kärkikahinoita silmällä pitäen, oli Peiposen juoksu osoitus kestävyysjuoksussa tarvittavasta pelottomasta rohkeudesta, jossa syöksytään suinpäin tuskaa päin. 

Viidenneksi sijoittui HKV:n Minna Nummela ajalla 16.56.93. Hänen saldonsa oli siis yhden päivän aikana 1500 metrin neljäs ja 5000 metrin viides tila siten, että vitonen juostiin ensiksi. Kahdeksanneksi sijoittui comebackin kilparadoille tehnyt 1990-luvun kova juniorijuoksija, Vammalan Seudun Voiman Minna Haka-Risku (17.26.79). Nuoruudessaan hän pisteli 800 metriä aikaan 2.11.18 (16-vuotiaana), 1500 metriä aikaan 4.27.15 (21-vuotiaana) ja 3000 metriä aikaan 9.37.52 (21-vuotiaana). Tällä vuosituhannella häntä ei ole radoilla nähty ennen kulunutta kesää, mitä nyt kävi talvella hallissa vetämässä pari kisaa. Kyseessä on hieno komebäkki yli vuosikymmenen kilpailutauon jälkeen. 

10 000 metriä 

Ei ole yllätys, että miesten kympin voiton vei Turun Urheiluliiton Lewis Korir ajalla 28.59.75. Ilmeisesti tuulinen sää vaati veronsa loppuaikojen suhteen, eikä lämpötilakaan ollut ihanteellisissa lukemissa. Kun edellisen kerran Lahdessa järjestettiin Kalevan Kisat, silloin voittajaksi juoksi IF Ålandin Janne Holmen 28.38.42 kuluttua lähtölaukauksesta. Silloin ei tuullut, mutta lämpöä oli hieman liikaa. Holmenin juoksu oli TV-selostajina silloin toimivien Bubi ”narisija” Walleniuksen ja Antero ”kitisijä” Mertarannan mielestä ihan surkea suoritus, ”ei tullut edes kauden kärkitulosta”, miehet uikuttivat sen jälkeen kun olivat mananneet kestävyysjuoksumme surkeaa tasoa koko kilvan ajan. Siitä selostuksesta kestävyysjuoksufanit antoivat arvosanaksi 0, vain 0, eikä minkään muun kuin 0. Nyt katsojien ei tarvinnut kuunnella moista roskaa, ei siksi, että selostuksen taso olisi nykyäänkään kummoinen, vaan siksi, että kymppiä ei juuri televisiosta näytetty. Sekös korpesi kestofaneja kuin poliitikkoja omien opinnäytetöidensä arvostelut.

Hopeaa kympin mittelössä sai Turun Urheiluliiton Willy Rotich, joka käytti 25 kierron kierrokseen 30.07.18. Se ei aivan ohita Turun Urheiluliiton kaikkien aikojen tilastossa yhdeksänkertaisen olympiavoittaja Paavo Nurmen tulosta 30.06,1 vuodelta 1924. Joka tapauksessa perinteikäs seura sai kotiinsa vietäväksi taas aimo nipun tuiki tärkeitä Kalevan Maljan pisteitä. Pronssisen mitalin otti JKU:n Henri Manninen (30.18.65), joka sai näin jonkinlaista lohdutusta sille, ettei viime vuonna pystynyt osallistumaan Kalevan Kilpailuihin. Vitosen hopeapoika, Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpää jäi tällä kertaa neljänneksi ajalla 30.26.05. Se ei aivan ohita Tampereen Pyrinnön kaikkien aikojen tilastossa viisinkertaisen olympiavoittaja Ville Ritolan tulosta 30.23,2 vuodelta 1924, mutta toki Järvenpää on tänä vuonna juossut selvästi kovempaa kuin Ritola (29.08.63). Viidenneksi sijoittui vuoden 2008 hopeapoika, tänä vuonna pitkäaikaisen haaveensa puolen tunnin alituksesta toteuttanut JKU:n Miika Takala. Tällä kertaa häneltä kului kymppiin 30.48.64.

Naisten kympin mestaruuden vei Joensuun Katajan Johanna Lehtinen ajalla 33.25.70. Hän ei malttanut odottaa nelipäiväisissä kisoissa mielimatkansa 1500 metrin mittelöä, vaan päätti ottaa ensin kympin mestaruuden pois kuleksimasta. Lehtinen ei kuitenkaan saanut mestaruutta siinä mielessä helpolla, että aika tiukasti häntä ahdisti rutkasti nopeutta jalkoihinsa saanut KU 58:n maratoonari Laura Markovaara. Hän alitti ensimmäistä kertaa eläissään 34 minuutin rajan ja komeasti alittikin. Tämä on mahdollista päätellä hänen ajastaan 33.32.96. Nyt hänen kympin nopeutensa ei ole enää kovin kaukana esimerkiksi Sinikka Keskitalon nopeudesta (33.01.27). Keskitalo juoksi maratonin parhaimmillaan 2.33.18:aan. Pronssia 25 kierroksen voimainkoetuksessa sai IF Länkenin Katarina Skräddar. Hän jäi kärkikaksikosta selvästi, mutta otti kuitenkin elämänsä ensimmäisen Kalevan Kisamitalin.  

Esteet

Kun 3000 metrin esteiden viime vuosien ykkös- ja kakkosmiehemme Joensuun Katajan Jukka Keskisalo ja Ylikiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho olivat kirottujen loukkaantumisten takia poissa, kultamitalikahvit oli katettu Seinäjoen Seudun Urheilijoiden Joonas Harjamäelle. Hän käyttikin tilaisuutensa hyvin ja voitti ajalla 8.58.94. Voi olla, että Harjamäki olisi käyttänyt tilaisuutensa, vaikka Keskisalo ja Ukonmaanaho paikalla olisivat olleetkin. Oli asia niin tai näin, hän on Suomen mestari, vain Suomen mestari, eikä enempää eikä vähempää kuin Suomen mestari, puhumattakaan Suomen mestarina olosta. Toki hän oli Suomen mestari jo vuosina 2007 ja 2009, joten eipä poika kuunnellut ensimmäistä kertaa Seinäjoen Seudun Urheilijoiden kansallislaulua Kalevan Kisojen mitalipallin ylimmällä pallilla. Hopeaa tiukan alkuvauhdin ja lopun tuskan jälkeen sai kaulaansa Turun Urheiluliiton poika, mutta Naantalin Löylyn kasvatti Rami Tuokko. Hän juoksi 9.10.28. Se oli jo Tuokon kolmas perättäinen Kalevan Kisojen mitali. 

Pronssia sai juniorivuosiensa jälkeen kömebäkin esteisiin tehnyt HKV:n Aki Nummela tuloksella 9.18.13. Toki Nummela teki kåmebäkin esteisiin jo viime vuonna, ei tosin SM-tasolla. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, olisiko Nummela ottanut hopeaa ilman kompastumistaan viimeiseen kuivaesteeseen. Samalla tavalla kestofanit miettivät yhä epäsäännöllisen säännöllisesti, että olisiko DDR:n Frank Baumgartl voittanut olympiakultaa Montrealissa vuonna 1976 ilman kompastumistaan viimeiseen kuivaesteeseen. Silloin Baumgartl nousi ennen viimeistä estettä Ruotsin Anders Gärderudin rinnalle, mutta kaatui, jolloin Gärderud juoksi voittoon ajalla 8.08.02 ja Baumgartl jäi pronssille tuloksella 8.10.36. Estejuoksuun kuuluu kuitenkin esteiden ylittämisen taito, joten siinä mielessä tällaisten asioiden pohtiminen on turhaa, mutta mikäpä ei elämässä olisi turhaa, paitsi kestojuoksu. 

Viides oli Turun Weikkojen Mikko Virta tuloksella 9.23.06. Hän on juossut mielimatkansa joka vuosi Kalevan Kisoissa vuodesta 1993 alkaen. Silloin aika oli Mikkelin kisoissa 9.08.58 (sijoitus 10.), vuonna 1994 Tuusulassa 9.15.32 (8.), vuonna 1995 Lapualla 9.00.54 (4.), vuonna 1996 Tampereella 9.20.25 (10.), vuonna 1997 Lappeenrannassa 8.51.04 (pronssia), vuonna 1998 Oulussa 8.53.56 (4.), vuonna 1999 Seinäjoella 9.02.34 (7.), vuonna 2000 Lahdessa 8.59.85 (8.), vuonna 2001 Turussa 9.09.12 (7.), vuonna 2002 Joensuussa 8.55.84 (6.), vuonna 2003 Helsingissä 9.35.74 (11.), vuonna 2004 Vaasassa 9.14.32 (6.), vuonna 2005 Porissa 9.10.90 (7.), vuonna 2006 Jyväskylässä 9.21.96 (6.), vuonna 2007 Lappeenrannassa 9.15.13 (pronssia), vuonna 2008 Tampereella 9.16.92 (5.), vuonna 2009 Espoossa 9.14.18 (7.), vuonna 2010 Kajaanissa 9.34.97 (6.), vuonna 2011 Turussa 9.12.84 (4.). Tällaisen uran kansallisella tasolla tehnyt mies (esteiden ennätys 8.47.54) olisi ansainnut urallaan edes yhden Ruotsi-ottelupaikan, mutta erinäiset kummalliset esteiden Ruotsi-otteluvalinnat pitivät miehen ulkona maaottelusta kerran jos toisenkin.

   

Naisten esteiden voitto meni IF Nykarlebynejdenin juoksijan Sandra Erikssonin nimiin. Tulos oli SM-kisajuoksuksi varsin mukava, 9.57.72. Hopeaa otti nuorten SE-ajalla 9.59.38 Karhulan Katajaisten Oona Kettunen, joka on tänä vuonna parantanut aika lailla omaa rekordiaan. Ennen kauden alkua se nimittäin oli 10.25.73. Pronssille juoksi Valkeakosken Hakan Mira Tuominen. Häneltä kului 3000 metriin esteillä höystettynä 10.24.47. Se oli Tuomisen yhdeksäs mitali Kalevan Kisoissa ja kovempi kuin hänen voittoaikansa 10.35.13 Jyväskylän Kalevan kisoista vuodelta 2006. 

Niin oli tämän vuoden yleisen urheilun Suomi Finlandin Kalevan Kilpailut kilpailtu ja jotkut osanottajista ovat jo tätä kirjoitettaessa täydessä maratonkeskittyneisyydessä himotessaan syysmaratonia kuin hevoshullu ponia. 

[raasto.com]

Suomen joukkue EM-kisoihin

Suomen joukkue yleisen urheilun Euroopan mestaruuskilpailuihin Helsingin olympialaiselle stadionille 27.6.-1.7. on julkistettu. Raasto.comi ei luonnollisestikaan uutisoi äkki- tai viskelylajien joukkueen nimiluetteloa. Suomen joukkue maanosamme mestaruuskilpailuissa on seuraava:

Niclas Sandells IK Falken, 1500 ja 5000 metriä. Hän on nopea kuin liekehtivä nitro, kestävä kuin kalashnikovi ja nopeuskestävä kuin nitrolla voideltu kalashnikovi.

Jarkko Järvenpää TampPy, 10 000 metriä. Hän on kova kuin powermetallirumpali poljennossa, armoton kuin powermetallikitaristi tilusoolossa ja raastavainen kuin powermetallilaulaja neljännessä oktaavissa.

Jukka Keskisalo JoKa, 3000 metrin esteet. Hän on iskussa kuin moottorinykki kehässä, lyönnissä kuin muukalainen saluunassa ja potkussa kuin Chuck Norris yhden miehen armeija -elokuvassa.

Suvi Selvenius HKV, 800 metriä. Hän on terässä kuin metallia syövä rälläkkä, viillossa kuin kurkkuja paloitteva veitsi ja porassa kuin puunrunkoon pureutuva moottorisaha.

Johanna Lehtinen JoKa, 1500 ja 5000 metriä. Hän periksiantamaton kuin maailmaa vastaan taisteleva rebel, sitkeä kuin koneistoa vastaan taisteleva toisinajattelija ja järkkymätön kuin omaa tietään kulkeva kulkevainen.  

Sandra Eriksson,  IF Nykarlebynejden 3000 metrin esteet. Hän on kunnossa kuin täynnä virtaa oleva paristo, pidättelemättömyydessä kuin riistäytynyt joki, valmiudessa kuin litran kahvia kitannut tullivirkailija.

Todennäköisesti joukkueessa tulee olemaan myös

Tommy Granlund IK Falken, 800 metriä. Hän on radalla kuin luotijuna kiskoilla, kuin rokkari lavalla, kuin ruohonleikkuri nurmikentällä.

[raasto.com]

Tuomas Jokinen takoi Stanfordissa kuin raivo timpuri

Maailman, Euroopan, Suomen ja Turun Weikkojen Tuomas Jokinen teki comebackin radoille 1,5 vuoden vammatauon jälkeen. Eikä miten tahansa tehnytkään, vaan potkussa kuin kavio. Kävi nimittäin niin, että USA:n Stanfordissa 25 ratakierroksen eli 10 000 metrin kilvoittelussa hän juoksi ajan 29.19.17. Sillä hän sijoittui yliopistomiehiä pullollaan olevassa B-erässä sijalle kahdeksan. Se on itsekin yliopistomiehenä Turun yliopistossa oppia kaaliinsa vettä täynnä olevan korkeushyppypatjan tavoin imevän Jokisen kaikkien aikojen toiseksi nopein kymppi. Kolme vuotta sitten hän kiersi rataa samassa paikassa kuin yritysjohtaja lakeja aikaan 29.11.05. Tällä kertaa B-erässä 36 miestä veti alle puolen tunnin.

Video kisasta.

Se on enemmän kuin A-erässä, jossa näin teki vain 29 miestä, tosin eipä siinä erässä miehiä ollutkaan kuin 30. A-erän voitti joten kuten valtavasta USA:n olympiakarsintamaratonpettymyksestään toipunut neljän vuoden takainen olympiamaratonin yhdeksänneksi nopein, Dathan Ritzenhein. Aika oli tosin Ritzin tasoille ringinkiertäjälle heikohko, 28.21.48. Se näet uupuu noin minuutin aikoinaan Coloradon yliopistossa oppia kuulaansa tankanneen, vain tankanneen, eikä mitään muuta kuin tankanneen Ritzin persoonallisesta rekordista. Kun olympiamaraton tällä haavaa menee todennäköisesti USA:n varamies Ritziltä sivu suun, hän varmaan himoaa kympillä USA:n olympiaedustusta kuin pomo hilloa.

Stanfordissa oli mukana myös Joensuun Katajan Jukka Keskisalo 5000 metrillä. Kuinka hänelle kävi? No, hän sijoittui A-erässä 25:nneksi ajalla 13.56.83. Voittajaksi nelisti Arizonan yliopiston Stephen Sambu ajalla 13.31.51. Irlannin Alistair Cragg oli kolmas 13.32.76 kuluttua lähtökaukauksesta. Pitkän linjan sahaaja ja jo vuonna 2004 vitosen olympiafinaalissa juossut Gragg varmaan himoaa taas olympiaedustusta kuin sihteeri reskontraa. A- ja B-erässä yhteensä 35 miestä alitti 14 minuutin rajan, joten on selvää, että jokainen heistä oli terässä kuin nitrolla tankattu moottorisaha, eikä kukaan hyytynyt kuin pomo piikkauksessa.

[rtspt.com & raasto.com]

Hui-hai, mitä maratonrallatusta Amsterdamissa ja puolimaratonrillutusta Kankaanpäässä

Tänään kipaistiin martti ja siihen vielä toni päälle hollantilaisessa kaupungissa, jota myös Amsterdamiksi kutsutaan. Moni luuli, että siellä kovin naama olisi Etiopian Sileshi Sihine, tuo kaksinkertainen 10 000 metrin olympiahopeamies ja aika moninkertainen saman matkan MM-kakkonen. Kävi kuitenkin niin, että kun maaliin oli 10 kilometriä, Sihinen koneesta loppui täysin maratonkesto. Ja kun näin tapahtuu noin kaukana maalista, peli on pelattu kuin iskelmämiehen eväät hevikaraokessa. Niin jäi Sihinen matka vajaaksi, eikä häntä voi täten vielä maratoonariksi kutsua. Sen sijaan Kenian Wilson Chebet sen kuin vain rallatti, ikään kuin maratoni olisi hänelle leikitteleväinen hipsuilu. No, totuuden nimessä on sanottava, että kyllä Chebettiäkin maratontuska hieman rassasi viimeisillä kiloisilla metreillä, mutta äärettömän maratonvauhtikestonsa turvin hän kykeni saavuttamaan maalisen linjan ajassa 2.05.53. Se oli kohtuullisen taisaista luikua, sillä puolimatkaan Chebet oli saapunut ajassa 1.02.38. Tämä oli jo hänen vuoden toinen maratonvoittonsa Hollannin maaperällä, sillä keväällä hän oli nähnyt Rotterdamissa kilpajuoksijajoukosta ensimmäisenä maalin ajassa 2.05.27.

Entä kuka tuli Amsterdamin maratonkoitoksessa toiseksi? No ei enempää eikä vähempää kuin Kenian Laban Korir. Hän kipsutteli 42195 metriä kahdessa tunnissa, kuudessa minuutissa ja viidessä sekunnissa. Paljon hänelle ei jäänyt veikko nimeltään Eric Ndiema Keniasta (2.06.07). Se tuskin jäniksenä kilpaan lähtenyttä Ndiemaa juurikaan kalvoi. Tasoltaan huikeassa hammasrivistön esittelyssä vielä kolme seuraavaakin miestä, Nicholas Manza (2.06.34), Elijah Keitany (2.06.53) ja Paul Biwott (2.06.54), kaikki Keniasta juoksivat maaliin ennen kuin kello oli käynyt 2.07.

Ikään kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, seitsemänneksi sijoittunut Kenian John Kiprotich ja kahdeksantena maalissa olevien nesteiden kimppuun päässyt Eritrean Samuel Tsegay alittivat hekin muinoin niinkin kovana pidetyn tuoksen kuin 2.08. Tämän jälkeen vielä yksi mies, Joseph Biwott, jonka passin kannessa lukee "Kenya", juoksi alle 2.10 (2.09.40). Kilvan yhteydessä juostun Hollannin mestaruuden vei nimiinsä Michel Butter (koko kisan sijoitus 15., aika 2.12.59). Butterin porukassa olisi ollut Jussi Utriaiselle oiva völjy tarjolla, mutta valitettavasti kuume vei hänen mahdollisuutensa osallistua Amsterdamin maratonkilpaan. Suomalaisista kilvan paras oli Turun Urheilluliiton Matti Rauma, joka pisteli maratonin 3.37/km, eli saapui maaliin nettoajassa 2.33.03. Masa paransi aiempaa maratonrekordiaan noin 11 minuuttia, joten siinäpä oli maratonrekordiparannusta kerrakseen. Vanha 2.22.04 -toonari (Berliini 1996) Ami Laamokin leipoi 2.40.49, jota voidaan pitää verrattomana saavutuksena siihen nähden, että pohjevammat pilasivat miehen maratonvalmistautumisen kuin vasarattomuus timpurin.

Eivätpä naisetkaan huonosti Amsterdamissa juosseet. Voittajaksi heidän kilvassaan nimittäin rynnisti Etiopian Tiki Gelana reittiennätyksellä 2.22.08. Tämä murskasi hänen legendaarisen maannaisensa Gete Wamin aiemman reittirekordin 2.22.19 kuin moukari näkkileivän. Kukaan ei voi sanoa myöskään toiseksi sijoittuneen Etiopian Eyerusalem Kuman (2.24.55) ja kolmantena maaliin rientäneen Hollannin Lornah Kiplagatin (2.25.52) juoksuja huonoiksi. Ja jos josku väittää, että eipä ole Etiopian Genet Getanehin (2.25.57) tai Venäjän Nailia Yulamanovan (2.26.39) tulokset kummoisikaan, hän puhuu kyllä 100 prosenttista palturia. Paras suomalaisnainen kilvassa oli Pauliina Utriainen tuloksellaan 2.55.29.

Kovaa raavattiin päivää ennen Amsterdamin maraa myös puolikkaalla maratonilla. Siitä ei ole kuin viikko, kun Aki Nummela jyskytti Münchenissä puolimaran 1.07 ja jälleen nuoret kestohurjimuksemme pistelivät 21,1 kilometriä melkoista loikkaa. Paikkana oli tälla kertaa Kankaanpää, jonka monet tietävät sijaitsevan kotoisessa maassamme. Siellä voiton vei JKU:n Henri Manninen ajalla 1.05.52. On sanomattakin selvää, että se lupailee hyvää parin viikon päässä odottavalle Frankfurtin maratonille. Toiseksi nopeiten Kankaanpään kilvassa oikoi jalkojaan TampPyn:n Jarkko Järvenpää. Hän hitsasi kilvan läpi noin 3.12 / km raikua ajallaan 1.07.23. Sepä taisi olla Järvenpään persoonallinen rekordi. Kolmantena maalilinjan jälkeiseen kanveesiin vaipui Hiisirastin seurakseen tunnustava Andrei Hramov (1.07.43). Hänen jälkeensä maalin saavutti Joensuun Katajan Pekka Toivola ennätyksellään 1.07.53. Harvoinpa kotimaan kamaralla koetaan moista vauhti-iloittelua.

[iaaf.org, uitslagen.com, championchip.fi & raasto.com]

Hienoja kansallisia kestotuloksia Lapinlahden eliittikisoissa

Kylläpä kestävyysjuoksufaneja hemmoteltiin sunnuntaina, sen verran rivakasti kotimaiset kilvoittelijat muutaman ulkolaisen kera pistivät piikkikenkää toisen eteen Lapinlahden eliittikisoissa. Ensinnäkin, miesten 800 metrillä IK Falkenin kaksikko Niclas Sandells ja Tommy Granlund vetäisivät kehiin komeat omat henkilökohtaiset rekordinsa 1.47.64 ja 1.47.68. Samalla he särkivät ensimmäistä kertaa elonsa aikana myös 1.48-muurin säpäleiksi kuin rokkari hotellihuoneen. Poikain kannalta täysin sivuseilla on se, että kilvan voitti Ruotsin Mattias Claesson ajalla 1.47.26. 1500 metriä päämatkanaan pitävä Sandells osoitti nopeutensa riittävän sillä matkalla vaikka 3.36-3.38 aikoihin, muistettakoon esimerkiksi 3.36-miehen Antti loikkasen pistelleen aikoinaan kasin juuri 1.47:ään, samoin kuin 3.38-miehet Ari Paunonen ja Mika Maaskolakin. B-erässäkin nähtiin varsin rivakkaa ravaamista, sillä Polvijärven Urheilijoiden Jari Räsänen piti aiepaa rekordiaan pilkkanaan tuloksellaan 1.52.16, samoin kuin Turun Urheiluliiton Joonas Lehtinen (1.52.34) ja Oulun Pyrinnön Lauri Holappa (1.53.56). Omista ennätyksistään sen sijaan jäivät, mutta kauden parhaansa tekivät Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakangas (1.51.90) ja Heinolen Iskun Riku Marttinen (1.52.58). C-erässä Parikkalan Urheilijain Panu Jantunen leipoi 1.52.1.

Toiseksi, miesten 3000 metrillä IK Falkenin Mikael Bergdahl juoksi ensimmäistä kertaa alle kahdeksan minuutin, vieläpä selvästi (7.59.83). Mihin hän pystyisikään 5000 metrillä? Taustalla Joensuun katajan Matti Räsänen (8.11.44) ja Sjundeå IF:n Jarkko Hamberg (8.15.44) säestivät minkä kerkesivät. Huomion arvoista on myös Oulun NMKY:n Henri Vanhan raju raasto alle 8.30:n (8.29.46). Vanha on kehittynyt tänä vuonna sekä 1500 että 3000 metrillä kuin rokkari lypsyjakkaralla. Mitäpä mahtaa 5000 metriä vielä tuoda tullessaan? Kolmosen kilvan voitti raastamisen elämänsä ohjenuorakseen tunnustava Japanin Yusuke Takabayashi ajalla 7.55.98.

Kolmanneksi, miesten esteissä Joensuun Katajan Jukka Keskisalo ja Ylikiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho vetelivät MM-kisojen B-rajan paremmalle puolelle tuloksin 8.26.45 ja 8.27.08. Kun jompikumpi tai molemmat puhkaisevat tulevina viikkoina A-rajan, niin isänmaamme saa MM-kisojen esteisiin peräti kaksi edustajaa kamppailemaan maailmojen estevaltikasta. Taaempana Naantalin Löylyn eli NaLö:n pitkien kestävyysjuoksuperinteiden puolustaja Rami Tuokko kiskoi ensimmäistä kertaa alle yhdeksän minuutin (8.56.12). Kilvan ykkönen, paras ja valtias oli kaukaa Australiasta maahamme vierailulle saapunut Youcef Abdi ajalla 8.16.41.

Neljänneksi, naisten 800 metrillä IK Falkenin Karin Storbacka juoksi kauden parhaansa 2.03.43. Hänen ennätyksensä 2.02.99 on tuleva rikkoutumaan lähitulevaisuudessa. Juoksun nimi oli kuitenkin IF Nykarlebynejdenin Heidi Eriksson, joka paransi aiempaa rekordiaan yli neljä sekuntia aikaan 2.04.80! On sanomattakin selvää, että neljä sekuntia on 800 metrillä ikuisuus. Myös HKV:n Suvi Selvenius juoksi ylivoimaisesti kauden parhaansa (2.04.86) ja Raision Kuulan Heidi Pappila oman ennätyksensä (2.06.26). B-erässä HKV:n Katja Erävistö veti myös alle 2.10 (2.09.55). Koko kilvan paras oli Valkoisen Venäjän Natalia Kareiva tuloksen 2.02.10 kera.

Viidenneksi, naisten 3000 metrillä Forssan Salaman Janica Mäkelä juoksi ennätyksensä 9.35.37. Kyseessä ei ollut mikä tahansa ennätysparannus, vaan lähes kymmenen sekunnin siivu pois aiemmasta rekordista. Kauden parhaansa pisteli Oulun pyrinnön Elina Lindgren (9.37.38). Kilvan ykkönen ja numero uno oli USA:n Erin Donohue. Hän suorastaan ilkkui yhdeksän minuutin rajapyykille juoksemalla kehiin niinkin mukavan tuloksen kuin 8.55.07.

Kun kestävyysjuoksijamme intoutuivat noin raakoihin ennätysmurskajaistalkoisiin Lapinlahdella, niin saapa nähdä, mitä kesän lopun kisat vielä tuovat tullessaan. Toivokaamme, että tappavat helteet pysyisivät poissa ja viilessä kelissä saisivat kestojuoksijat kurittaa ruumistaan ja sieluaan maailman parhaan harrastuksen parissa.

[tilastopaja.fi & raasto.com]

Harjamäki starttasi sittenkin, Räsänen ennätykseen!

Joonas Harjamäki juoksi sittenkin esteet Payton Jordanin kisoissa arvottuaan pitkään mitä tehdä kipeytyneen akilleksen kanssa. Hän juoksi 8:50.11, jolla hän sijoittui sijalle 17. Erän voitti Billy Nelson ajalla 8:22.44, Niken Kyle Alcorn oli toinen (8:23.27) ja Oregonin Ben Bruce kellotti kolmanneksi oikeuttavan ajan 8:26.90.

Naisten esteissä Coloradon Emma Coburn vei voiton ajalla 9:40.51. Naisten tonnivitosen voitti vammakierteeltä palannut Brooksille juokseva Katie Follett ajalla 4:08.95. Miesten vastaavan matkan vei Ben Blankenship 3:39.49 Andrew Bayerin ja Lopex Lomongin edestä (molemmat 3:39.67).

Naisten vitosen voitit ennen Vilanovalle juossut Sauconyn Nicole Sifuentes kovalla kirillä ja ajalla 15:27.84. Meksikon Sandra Lopez (15:28.71) kepitti Brooksin Angela Bizarrin (15:28.74). Miesten vitosen puolestaan voitti Quicksilverin Brandon Bethke ajalla 13:25.82 ja Stanfordin Elliott Heath vetäsi kovan loppukirin ja päätyi toiseksi ajassa 13:26.14. Takavasemmalta kärkijuoksijoiden joukkoon noussut NAU:n Diego Estrada oli neljäs ajalla 13:26.94.

Naisten kympin ykköserän veti pitkän matkaa kisaa vetänyt Oregonin/Kenian Sally Kipyego ajalla 30:38.35. Shalane Flanagan sinnitteli kakkoseksi ajalla 30:39.57 ja Japanin Kayoko Fukushi vasta sinnittelikin aikaan 30:54.29.

Miesten kympin ykköserässä Chris Solinsky jolkotteli jänönä vitoseen asti ja sen jälkeen Bob Tahrin ja kamujen vetämä porukka jatkoi tasaista rallatusta. Japanilaiselle S&B Foodsille juokseva Bedan Karoki ei sellaista peliä sietänyt vaan noin 3200 metriä ennen maalia hän kellotti 62 kierroksen, jätti muut ihmettelemään ja jatkoi maaliin hieman hitaammilla kierrosvauhdeilla päätyen loppuaikaan 27:13.67. Hänen takanaan mm. Matt Tegenkamp yritti hahmoitella itselleen kakkossijaa, mutta nuoret saalistajat Bob Curtis ja Ben St. Lawrence olivat asetelmasta toista mieltä. Curtis kiri pontevasti kakkoseksi (27:24.67) ja Lawrence oli siinä hollilla (27:24.95). Bob Tahri oli "vasta" 12. ajalla 27:31.46. Kisan 19 ekaa alitti 28:00.

Erän kärki taivalsi puolimatkaan ajassa 14:16 ja jatkoi 68 kierrosten latomista. Pääjoukossa juoksi yhä 35 kaveria ja Matti Räsänen oli tuossa main noin kymmenentenä ja Utriainen pääjoukon jälkipäässä. 6 km:n väliaika oli 17:09. Ennen seiskaa Matti nousi kolmannelle/neljännelle sijalle ja jatkoi raastamista valkoiset kompressiosukat vilkkuen. Kasin kohdalla Matti oli seitsemäntenä. Matti roikkui hyvin päivittyneen kärkijoukon mukana. Kärki ohitti ennen maalia Jussin. Matti kiri todella hienosti ja päätyi kisan 6:nnelle sijalle ennätyksellään 28:25.29 (kauden kotimainen kärkiaika) yhdessä Meksikon Julio Cesar Perezin kanssa. Erän voitti Amos Sang ajalla 28:20.35 Japanin Daisuke Shimizun tarjottua kovaa kiriään (28:20.98). Jussi Utriainen oli kisan 37. ajalla 29:32.20.

[raasto.com & flotrack.org]

Stramilanon puolikas maineensa veroinen

Samaan aikaan Jussi Utriaisen Hollanissa juostun SE-puolikkaan kanssa ravattiin puolimaratoni myös Italiassa. Vuorossa oli nimittäin jo 40. kerta kun perinteinen kestävyysjuoksun riemujuhla Stramilano sai lähtökäskyn. Siellä voiton vei viime viikon MM-maastojen nelonen, Kenian Matthew Kisorio, niukin naukin tunnin päällä olevalla ajalla (1.00.03). Tämä 5000 metriäkin alle 13 minuutin pistellyt mies voitti suhteellisen selvästi maanmiehensä Eric Ndieman, joka päästeli 1.00.20. Hän puolestaan voitti kolmanneksi sijoittuneen Etiopian Dereje Hailegiorgisin viidellä sekunnilla. Myös eräät muut itäisen Afrikan kasvatit juoksivat alle 1.01. Paras Euroopan edustaja oli seitsemänneksi sijoittunut Italian Andrea Lalli tuloksella 1.02.32. Sveitsin ässä Viktor Röthlin haki hieman maratonvauhtikestoa Lontoon maratonia varten, missä kärkiryhmän puolikkaan väliaka tulee taatusti olemaan kovempi kuin nyt Röthlinin juoksema 1.02.45 (sijoitus 11.).

Stramilanon kilvassa olivat mukana myös Kirkkonummen raaston veljekset Magnus Hellström ja Thomas Sandvall. Hellströn ennätti maalisen linjan ylle 45. parhaana ajalla 1.11.43 ja valmennettavansa Sandvall sijoittui 60:nneksi tuloksella 1.13.45.

Naisten kilvassa ainoastaan voittaja, Etiopian Brihane Ababel ennätti juoksunsa loppuun ennen kuin kello oli käynyt tunnin ja kymmenen minuuttia (1.09.54). Italian Anna Incerti oli toinen (1.10.41) ja Unkarin Krisztina Papp kolmas (1.11.47).

On täysin tarpeetonta sanoakaan, että kilvan jälkeen osanottajat kärsivät 100 prosentin teholla juostun puolimaratonin aiheuttamaa tuskaa kehoissaan ylenpalttisen horkan muodossa.

[www.tds-live.com & iaaf.org]

Jaakko Nieminen petrasi ennatystaan

Kennesaw State Universityn suomalaistoivo Jaakko Nieminen keraa taas pisteita tiimille. Meksikossa kuntoaan teroittanut Jaakko Nieminen nelisti voittoon ja ennatykseen 5000m:lla Georgia Techin kisoissa Atlantassa. Uusi ennatys on nyt 14:41.05.


http://ramblinwreck.cstv.com/sports/m-track/stats/2010-2011/day1collegeresults.html

SM-hallien toinen päivä raastoa pullollaan

Niin koitti vuoden 2011 SM-hallikilvoittelujen toinen päivä Helsingin teollisessa hallissa. Miesten kasilla voiton vei Pyhäjärven Pohdin suuri poika Rami Oravakangas ajalla 1.51.84. Oravakangas roikkui loppusuoran alkuun asti IK Falkenin Tommy Granlundin völjyssä ennen kuin lähti omille teilleen. Granlundi (1.51.96) otti kuitenkin silverisen lätkän verkkareidensa taskuun. Pääjoukon kirikammoittelun vei edukseen Parikkalan Urheilijain Panu Jantunen, kellojen kertoessa aikaa kuluneeksi 1.54.78 800 metrin ravaamisen päätteeksi.

Miesten kolmosella Karhulan Urheilijain Miro Laurila lähti kolme kierrosta ennen maalia kuin käpy ritsasta ja voitti omalla persoonallisella rekordillaan 8.14.04. Kilvan jälkeen Laurila kertoi kurittaneensa kotikaupunkinsa kuntosalin juoksumattoa ahkerasti kovissa harjoituksissa, sillä tänä talvena hänen jalkansa eivät ole vielä koskettaneet ulkolaista kamaraa. Toiseksi sijoittui myös talvisen juoksumattaharjoittelun nimeen tiukasti vannova Lahden Ahkeran Jussi Utriainen (8.23.90) ja ronssia ojennettiin Naantalin Löylyn Rami Tuokolle (8.26.35). Veteraanit Teeppo Syrjälä (8.37.64 sijoitus viides) ja Jaakko Kero (8.39.75, sijoitus kahdeksas) hoitivat myös leiviskänsä hyvin voittaen monen nuorempansa. Nostalgiaan taipuvaiset kestojuoksufanit muistelivat Syrjälän juosseen jo 15 vuotta sitten nuorten SM-halleissa Kuortaneella ajan 8.36.91. Silloinkin sillä heltisi viides tila, tosin 22-vuotiaiden sarjassa.

Kuinka sitten kävi naisten kilvanjuoksuissa Myllypuron kirnussa? No, eipä mitenkään muuten kuin siten, että naisten 800 metrillä HKV:n Suvi Selvenius voitti, vain voitti, eikä tehnyt mitään muuta kuin voitti ajalla 2.07.61. Hopeamitalikahvit seuransa järjestämässä mitalijuhlassa saa nautittavakseen Haminan Pontevan Kaisa Tyni tuloksella 2.11.83 ja pronssia sai mitaliseen kaappinsa IF Nykarlebynejdenin Zenitha Eriksson (2.14.28).

Naisten kolmonen oli tämän vuotisissa SM-halleissa varsin LP:mäinen otatus. Tämän kestojuoksufanit päättelivät siitä, että Sandra Erikssonin (IF Nykallebynejden) voittoaika oli 9.17.81. Myös hopealle sijoittunut ja samaa seuraa Sandran kanssa edustanut Heidi Eriksson juoksi hyvin (9.20.78). Ilahduttavaa oli pitkään juoksutaukoa kesän Kalevan Kisojen esteturman jälkeen pitämään joutuneen Joensuun Katajan Johanna Lehtisen pronssijuoksu ajalla 9.21.12.

Niin oli SM-hallikilvoittelut kilvoiteltu ja kohti kesää vie kestävyysjuoksijain kovien ja kevyiden harjoitusten toisiaan sopivien väliajoin kunnon kehittymisen kannalta vuorottelevainen tie.

[raasto.com]

Irlannin keikka

Vielä ei ole tämänpäiväisen maastokisan Ras na hEireannin tulokset hollilla, mutta viime torstain tulokset kyllä on näytillä. Iloista on, että taas oli paikalla suomalaisia raastajia. Joonas Harjamäki mallasi 5km aikaan 14:32 (13. sija), Miika Takala 14:54 (28.) ja Joonas Lehtinen 15:20 (39.).

Kyseisen kilvanjuoksun voitti Matthew Bowser ajalla 14:16,2 juuri ennen Jonny Melloria (14:16,8).

[update 15.2:] Ras na hEireann maastokisassa kotimainen kolmikko iski taas. Joonas Harjamäki oli yhdeksäs (19:27), Miika Takala 12. (19:56) ja Joonas Lehtinen löytyy sijalta 14 ajalla 20:40. Kyseisen kilvan voitti Michael Mulhare ajalla 18:20.

Maastomenijät palkinnoilla. Harjamäki on sonnustautunut toiseksi irlantilaisin värein. (Kuva: Miika Takala)

[niathletics.org]

Faron loppiaisjuoksu

Vaan on viljalti suomalaisia Portugalissa. Eipa siis ihme, etta Faron kisassa suomalaisten prevalenssi oli korkea.

Naisten 6.3 km:n kisan vei Portugalin Ana Dias (21:25). Suomen Sandra Eriksson rullasi hienosti toiseksi ajassa 21:52 ja piti Ana Cabecinhan takanaan (22:00). Eriksson oli kuitenkin nuorten sarjassa. Janica Makela (22:34) oli viides, Elina Lindgren (22:50) kuudes ja Mari Jarvenpaa (23:15) seitsemas.

Miesten samanpituisen kisan vei Venajan Juri Abramov ajalla 19:04. Suomalaisista parhaan sijan pokkasi Joonas Harjamaki, joka oli kisan seitsemas (tai kuudes) ajalla 19:46. Oskari Pennanen (20:22, nuorten sarja) oli yhdeksas ja Joonas Lehtinen ylitti maaliviivan kisan kymmenentena (tai kahdeksantena) ajassa 20:25.

[aaalgarve.pt]

EM-maastot

Junioritytot:
Saara Nikander oli 30. ajalla 14:00. Sarjan voitto meni Charlotte Purduelle (UK) ajalla 12:42. Serbian Amela Terzic (12:59) ja UK:n Emelia Gorecka (13:00) jakoivat seuraavat EM-mitalit.

U23 naiset:
Suomen Sandra Eriksson hienosti kuudes ajalla 20:41. Kilvoittelun vei Turkin Meryem Erdogan ajalla 20:08. Espanjan Cristina Jordan kipitti hopealle (20:17) ja UK:n Emma Pallant pisteli pronssille ajassa 20:28.

Miehet:
Sergey Lebid teki sen taas! Ukrainan assa otti jo yhdeksannen EM-maastomestaruutensa ajalla 29>15. Espanjan Ayad Lamdassem (29:18) ja Portugalin Youssef Meftah (29:19) kirivat EM-mitaleille.

Suomen Jussi Utriainen aloitti nohevasti ja matkavauhdin tartuttua han piti sijansa suht hyvin ja saapui maaliin sijalla 25 ja ajalla 29:57. Matti Rasanen (43. / 30:42), Marten Bostrom (52. / 31:04) ja Joonas Harjamaki (64. / 32:09) hoitivat joukkuekisassa yhdeksannen tilan.

Nyt kun tulokset ovat selvilla, voi alkaa katsoa kisaa televisiosta.
[eaa:n nettisivut]

Janne Ukonmaanaho persoonalliseen rekordiinsa Barcelonassa

Päivän 3000m esteiden alkuerissä on mukana pari suomalaista kesto-orhea. Heistä tällä kertaa paremmin suoritui erässä kaksi Juossut Ylikiimingin Nuijamiesten Janne Ukonmaanaho, joka juoksi erässään yhdeksänneksi ajalla 8.33.48. Tällä omalla ennätyksellään (aiempi rekordi 8.36.30) vuoden 2003 nuorten EM-kisojen nelonen oli lähellä jatkopaikkaa, sillä viimeisenä esteiden finaaliin mentiin ajalla 8.31.88. Ensimmäisessä erässä Seinäjoen Seudun Urheilijain Joonas Harjamäki juoksi tuloksen 8.47.24 ja oli eränsä 11.

Eilen oli myös mukana pari suoamalaista kestokonetta vitosen erissä, mutta kymppi taisi painaa vielä aika lailla poikiemme kintereissä. Joka tapauksessa kaikkensa poikamme yrittivät Barcelonassa niin vitosella, kympillä, esteissä kuin tonnivitosellakin.

Vuoden 1971 kympin ja vitosen Euroopan mestari Juha Väätäinen kirjoitti kympin jälkeen Blogissaan Utriaisen ja Räsäsen suorituksista näin:

"Suomalaisten osalta voi vain todeta, että heppoiset ovat poikain eväät. Onko syynä pelkkä kunnottomuus vai perinpohjainen asennevamma, mene ja tiedä, mutta liikaa on " lampaita " letkan jatkona jo nyt! Vai oliko mieltä ylentävää katsella selällään maalissa makaavaa turistijuoksijaa Barcan illassa tai hetkeä, kun Mo ohitti Matin kierroksella?"

Todettakoon tähän, että Euroopan 13 (yhdeksän sekuntia pistesijasta) ja 17 parhaat kympin juoksijat olivat Barcelonassa paljon vähemmän turisteja kuin Väätäinen itse Ateenan EM-kisoissa 1969, jolloin mies oli kisapaikalla Suomen joukkueen edustajana, mutta ei juossut kisoissa matkan matkaa. Siinäpä vasta todellista turismia. Mielenkiintoista on tässä myös "turistin" määritelmä. Väätäinen ei määrittele tarkemmin sitä, mitä hän tarkoittaa "turistilla". Mutta jos turistin määritelmä on esimerkiksi pistesija, niin Väätäinen oli itse turistina myös Münchenissä 1972. Oltiin sitä siis "turisteja" ennekin, mikäli tällaista iltalehtien likasankojournalismista tuttua termiä halutaan viljellä.

[raasto.com & juhavaatainen.info/blogi]

Kova kilpa naisten kympillä, suomalaiset kestokoneet karsiutuivat

Barcelonan, tuon kaikkien raastajien riemupaikan, EM-kisojen toisena kilpailupäivänä oli kehissä yksi kestojuoksufinaali, nimittäin naisten 10 000m. Sillä voittoon (31.10.23) nelisti Turkin olympiahopeamitalisti ja 25 kierrosta 400 metrin kiirastulta pari vuotta sitten Pekingissä alle puoli tuntia juossut Elvan Abeylegesse. Hänen sekä miesten kilvan voittaja Mo Farahin voittoajat kertovat olosuhteista kaiken. Molemmat kympin kisat ovat osoittaneet kisakaupungissa vallitsevan kestävyysjuoksun harjoittamiseen suorastaan epäinhimillisen pätsin. Vaikka miesten kympillä mentiin alku hiljaa, ei loppukaan ollut valtaisaa nelistystä edes kärjeltä. Sama kaava toistui naisten kilvassa, jossa Abeylegesse suorastaan kärsi hirveissä tuskissa viimeiset 3 km, vaikka hän ei vetänyt kuin 75-77 sekunnin kierroksia. Molempien kisojen jälkeen rata oli valtoimenaan kanveesissa makoilevia juoksijoita ja juoksijattaria aivan kuin konekiväärituli olisi niittänyt kympin hitsaajat lakoon.

Oli miten oli, mitalit löysivät myös naisten kilvassa omistajansa. Hopealle juoksi neljän vuoden takainen mestari, Venäjän Inga Abitova ajalla 31.22.83 ja pronssia kaulaansa sai Portugalin Jessica Augusto (31.25.77). Vain 13 juoksijatarta jaksoi maaliin, sillä osa naisista vajosi kesken kilvan kanveesiin kuumuuden ja kosteuden tuupertamana. Keskeyttäneiden joukossa oli mm. 5000 metrin Euroopan ennätysnainen (14.23.75) ja maratoninkin aikaan 2.22.00 juossut Lilia Shobukhova. "Oli hirveää juosta tässä kosteudessa", tuumi toisena maaliin tullut Abitova, kuitenkin täydessä hopeaonnellisuudessa.

Suomalaisia kestokoneita oli radalla aimo nippu. Heistä ensimmäisenä kehissä oli Sandra Eriksson, joka veti keskipäivän varjottomassa pätsissä 7 ja puoli kierrosta esteiden kera lähelle kauden parastaan ajallaan 9.55.73. Se ei aivan rittänyt jatkoon, sillä viimeisenä ajan perusteella finaaliin mentiin tuloksella 9.53.43.

Toisena radalla esiintyi Mikko Lahtio, joka kompasteli erässään ajan 1.51.76 ja luovutti lopussa täysin raaston. Tämä ei ollut ainoa kerta kun Mikko Kompuroi ruuhkajuoksussa, sillä vastaavaa on nähty ennenkin. Tulevaisuutta varten hänen tulisi kenties miettiä jotain muuta taktiikka kuin ruuhkassa juoksemista, kun tuloksena on aina kompurointia. Lisäksi arvokisoissa hölkkäily loppusuoralla muiden mentyä menojaan lopuun asti kaikkeaan yrittämättä ei kaikkia miellytä.

Viimeisenä illan hämyn jo koittessa radalla olivat 1500m juoksijamme. Lähimpänä finaalipaikkaa heistä oli toisessa erässä juossut Niclas Sandells, joka tykitti matkan aikaan 3.42.82. Viimeisenä finaaliin mentiin ajalla 3.42.40. Mikael Bergdahl juoksi samassa erässä Sandellsin kanssa 3.43.90. Jonas Hamm saavutti ensimmäisessä erässä tuloksen 3.44.98.

[raasto.com & european-athletics.org]

Lapinlahden eliittikisat

Lapinlahdella vuoden 1989 SM-mastoissa mestareita olivat miesten vitosella Harri Hänninen, 15 km:lla Risto Ulmala, P 20 vitosella Ville-Veikko-Sainio, P 18 vitosella Sami Alanen, P 16 4 km:lla Juha Nurminen, Naisten vitosella Tuija Toivonen, T 20 ja T 18 matkoilla en muista ja T 16 3 km:lla 12-vuotias Annemari Sandell. Sen sijaan eilen, reilut 21 vuotta myöhemmin samassa paikassa ravatiin ties monettako kertaa historiamme aikana eliittiset kisat. Siellä miesten 800 metrillä Gamlakarleby IF:n Tommy Granlund hyökkäsi EM-rajan (1.48.20) kimppuun kuin vauhkoontunut mullikka. Tällä kertaa Tommy ei kuitenkaan ollut riittävän kovassa kunnossa rajan rikkomiseen, vaikka kauden parhaansa juoksikin ajallaan 1.48.96. Kilvan voitti Sambian Prince Mumba täsmälleen EM-rajalla 1.48.20. Allekirjoittaneen mielestä tonnivitonen olisi Tommylle parempi matka ja tänä vuonna hän olisi voinut rikkoa rajan sillä, mikäli olisi kyseiselle matkalla keskittynyt 100 prosenttisessa keskittyneisyydessä. Silloin olisi kolmannesta edustuspaikasta tullut myös kunnon kamppailu aitoon kamppailuhenkeen. Pyhäjärven Pohdin Rami Oravakangas juoksi 1.51.40 ja Tampereen Pyrinnön raastopoika Jouko Juntunen 1.53.89.

Mitenkä kävi sitten miesten tonnivitosella? Valitettavasti kilpa oli siinä mielessä aika vaisun oloinen, että vaikka jänis ei lähtenyt matkaan mitenkään yltiöpäistä kyytiä (eka kiekka minuuttiin), kenelläkään ei ollut minkäänlaista halua olla mukana tässä 3.45 lopputulokseen oikeuttavassa vauhdissa. Niinpä kilvasta tuli mitä suurimmassa määrin juoksu, jossa taktiikka näytteli ylikorostunutta osaa. Lopulta viimeisen kierroksen voimakkaan kiristelyn jälkeen voittajaksi juoksi USA:n Will Leer tuloksella, joka kirjoitetaan historian kirjoihin numeroin 3.42.42. Paras Suomi-poika oli IK Falkenin Niclas Sandells ajalla 3.44.08 (sijoitus 7.) Sitten pojistamme maalin saavuttivat Gamlagarleby IF:n Mikeal Bergdahl (3.44.72), Joensuun Katajan Jukka Keskisalo (3.45.92), Seinäjoen Seudun Urheilijain Joonas Harjamäki (3.46.76) ja Ylikiimingin suuri poika Janne Ukonmaanaho (3.50.98). On syytä mainita myös B-erän parhaiden sällien, Turun Urheiluliiton Joonas Lehtisen (3.50.26), HKV:n Aki Nummelan (3.51.13) ja JKU:n Jaakko Niemisen (3.53.88) ajat. Lehtinen ja Nieminen kaunistelivat rekordejaan uusille lukemille samoin kuin teki Harjamäki A-erässä. Sen sijaan EM-tonnivitoselle valittujen maileriemme sekä estemies Keskisalon suoritukset eivät olleet tapissaan tässä EM-kisojen kenraalissa, mutta EM-kisoissa vasta miesten veri punnitaan, ajattelivat kenties he lähtiessään täydessä EM-keskittyneisyydessä kohti kotejansa kostoa vannoen. Keskittyneisyyden kannalta luotto ei saa mennä mennä missään tilanteessa, kulki kisoja edeltävät juoksut miten tahansa. Muistettakoon esimerkiksi Samuli Vasala vuonna 1997, kun mies oli täydellisessä kulkeattomuudessa 22v EM-kisoissa, jolloin vitonen meni reilusti päälle 14 min. Sen sijaan viiden päivän päästä siitä Lappeenrannannan Kalevan Kisoissa kulki 13.34. Ihmeitä voi siis tapahtua lyhyessäkin ajassa ja juoksuvire voi nousta aiempaan nähden suorastaan yltiöpäisiin sfääreihin.

Miesten vitonen oli erittäin uljas ravi, sillä voittaja, Kenian Kiprono Menjo tekaisi eliittikisojen rekordin 13.06.28. "Huh-huh, mikä soolo", mietti moni tätä raikulimaista rallatusta katsoessaan (3000m väliaika 7.48.43). Meidän pojista Joensuun Katajan Matti Räsänen osoitti olevansa varmassa kunnossa EM-kisojen alla juoksemalla 13.48.38 ja sijoittumalla neljänneksi. Kymmenenneksi sijoittunut Turun Weikkojen Tuomas Jokinen paransi rekordiaan vajalla sekunilla. Tämä oli mahdollista päätellä siitä, että hän juoksi 14.15.99. Kovasti viime aikoina kilpaillut Sjundeå IF:n Jarkko Hamberg sen sijaan jäi jonkun verran omasta kaikkien aikojen parhaasta 12 ja puolen kierroksen laukastaan juoksemalla 14.37.79.

Naisten kasilla Etelä-Afrikan Caster Semenya voitti ajalla 2.02.41, joten hänen kuntonsa on nousussa kuin tappajahain evä täynnä kännikaloja olevalla uimarannalla. HKV:n Suvi Selvenius paransi kauden parastaan lukemiin 2.04.80.

Naisten tonnivitosen voitti USA:n Maggie Infeld tuloksella 4.10.57. Kokkolan Veikkojen Mari Järvenpää hyökkäsi päin EM-rajaa kuin kohti naamaa lentävä täytekakku, mutta valitettavasti Marin kone ei tällä kertaa ollut riittävän maitonhaponsietoisessa nopeuskestävyyspiiskassa. Hän sijoittui seitsemänneksi ajalla 4.16.76. Myös IF Nykarlebynejdenin Sandra Eriksson piti 4.20 -rajaa pilkkanaan ajallaan 4.19.08.

Ne kisat olivat siinä. Sen pituinen se. The End. Shakkimatti.

[tilastopaja.fi & raasto.com]

Utriainen alitti vitosen EM-rajan 100 % alittavaisuudessa

No niin! Eipä kulunut kauaakaan Jussi Utriaisen kympin EM-rajan alituksesta, kun jatkoa seurasi jo vitosella. Ruotsin Sollentunassa kilpailtiin läntisen naapurimaamme eliittikisoja ja siellä 12 ja puolen kierroksen koitoksessa Utriainen sijoittui viidenneksi ajalla 13.45.27. Toisin sanoen, EM-raja 13.50 oli hänelle helppoa ruista. Samalla se tarkoittaa sitä, että Jussi on parhaassa vitosen piiskassaan sitten kymmenen vuoden takaisen 13.42.64:n. Henri Manninen oli A-erässä kymmenes ajalla 14.21.01.B-erässä voittoon juoksi Sjundeå IF:n raastokulkuri Jarkko Hamberg omalla persoonallisella rekordillaan 14.20.43. Olipa mukana miesten tonnivitosellakin pari maamme edustajaa, mutta he eivät maalia nähneet.

Naisten tonnivitosella Kaisa Tyni Takoi tauluun oman rekordinsa 4.26.14 (sijoitus 11.), samoin kuin Minna-Maria Kangas vitosella (16.42.19, sijoitus kymmenes). Sanni Klemelä juoksi 17.01.66 (12.) Niin olivat ne kisat kisailtu leppeässä ruotsalaisesessa kesäillassa, auringon jo painuessa maillensa kohti Skånen viljapelloilla helottavaa usvaa.

[http://88.131.109.176/folksam/sollentuna/Result.php & raasto.com]

Sandra Eriksson 7. EM-maastoissa

Tänään juostiin EM-maastot Irlannin Dublinissa täydessä juoksevaisuudessa. Nurmiradalla oli jonkin verran mutaa. Parhaasta suomalaissijoituksesta siellä vastasi 22-vuotiaiden naisten sarjassa (6039m) juossut Sandra Eriksson, joka sijoittui seitsemänneksi, 18 sekuntia voittajan, Turkin Sultan Haydarin (21.14) takana. Kenties kovin juttu Sandaralle tuossa kilvassa oli Britannian Stephanie Twellin voittaminen (sijoitus 11.) Twell on näet juniorien maailmanmestari 1500 metrillä 2008, voitti juniorien EM-maastokultaa 2008, juoksi vuonna 2009 1500m 4.03.63 ja 5000m 15.18.48.

Suomalaisilla oli edustaja myös 22-vuotiaiden poikien, no okei, miesten sarjassa, vaikka pojat ovat tunnetusti poikia iästä riippumatta. Tuomas Jokinen oli maalissa 8018 metrin pituisen kilvan 44. ajalla 26.33. Kisan voittajaksi juoksi Gallian kukko rinnassaan Ranskan Noureddine Smail (25.11.) ennen toista Ranskan poikaa, Hassan Chadhia (25.17). Kuudenneksi muuten sijoittui Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisojen 5000 metrin hopeamiehen Markus Ryffelin (5000m 13.07.54) poika Christoph Ryffel (25.38), kotimaa Sveitsi. Pojalla on ainakin lyhyt matka reenaamaan St. Moritziin. Kilvan 13. oli Pekingin olympiakisojen kympilläkin juossut ja tämän vuoden 22-vuotiaiden EM-kympillä muille tartanipölyä näyttänyt Turkin Selim Bayarak (25.47). Bayarakin kympin rekodri on 27.29.33.

Naisten 8018 metrin kilvassa ei Suomella edustusta ollut, mutta kerrotakoon kuitenkin, että voiton sillä vei Britannian Hayley Yelling ajalla 27.49. Kyseistä henkilöä ei pidä sekoittaa Paula Radcliffen häiden kaasoon Liz Yellingiin (mara 2.28, kaksi olympiaedustusta maralla). Muut mitskut vievät Espanjan Rosa-Maria Morato (27.56) ja Hollannin Adrienne Herzog (28.04), jonka pitkiin sukkiin kertyi kilvan aikana varmaan 5 kg mutaa / sukka. Seitsemänneltä sijalta löytyy 2.25-maratoonari, vuoden 2004 olympiamaratonin 6. ja vuoden 2006 EM-maratonin hopeanainen, Serbian Olivera Jevtic (28.21).

No kuinka sitten miesten 9997 metrin kilvassa kävi? No ei ainakaan siten, että Ukrainan Serhii Lebid olisi vienyt yhdeksännen mestaruutensa. Ei suinkaan, vaan ennen häntä maailin laukkasivat Espanjan oma poika, Alemayehu Bezabeh kellon näyttäessä kuluneeksi 30.45. Viimeisellä tonnilla hänelle jäi 17 sekuntia Britannian Mo Farah, joka oli maalissa kantokunnossa, kuten jokaisen kestävyysjuoksijan joskus kuuluu olla, tai muuten on tissiposkiraastaja. 11. sijoittui vanha konna, Ranskan Driss El Himer (mara 2.06.48) ajalla 31.54. Italia juoksutti vielä 22-vuotiaisiin sarjaan pääsevää Andrea Lallia äijissä, eikä junnu huonosti juossutkaan, sillä hän oli kilvan 18. (32.02). Suomalaisten kilpa meni siten, että Matti Räsänen oli hienosti 33. ajalla 32.37, Mårten Boströn 48. (33.18), Juha Puttonen 56. (34.12) ja Joonas Harjamäki 60. (35.38). Miika Takala ei kyennyt starttaamaan sairastuttuaan kisaviikolla. Joukkuekilvan mitalit menivät Espanjalle, Britannialle ja Italialle (eivät juoksuttaneet turhaan junnu-Lallia äijissä). Suomen miehistö oli kymmenes.

Jostiinpa siellä nuorempienkin junnujen kilvat, joissa voitot menivät tytöissä (4039m) Norjan Karoline Bjerkeli Grovdalille ja pojissa (6039m) Belgian Jeroen D'Hoedtille. Aika tulee näyttämään, tuleeko näistä junnuista kiintotähtiä Euroopan ja kenties koko maailmankin kestävyysjuoksutaivaalle, vai vaipuvatko he lukemattomien junnulupausten tavoin unholaan.

[www.european-athletics.org & raasto.com]

EM-maastot Dublinissa

Joulukuun 13. päivänä Irlannissa juostaviin EM-maastoihin lähtee seitsenhenkinen joukkue. Miesten kisassa Suomen maajoukkueasua mutaistavat seuraavat tahot:

Miehet, 9228m:
Mårten Boström Sjundeå IF
Joonas Harjamäki Seinäjoen Urheilijat
Juha Puttonen Jyväskylän Kenttäurheilijat
Matti Räsänen Joensuun Kataja
Miika Takala Jyväskylän Kenttäurheilijat

Nuorempien miesten maastokilvajuoksua harjoittaa:

M22, 7249m:
Tuomas Jokinen Turun Weikot

Sekä vastaavien ikäisten naisten kisassa juoksee:
N22, 4270m:
Sandra Eriksson IF Nykarlebynejden

[sul.fi & dublin2009.ie]

Suomalaiset 2000-luvun 2.20-alittajat maratonilla

Nyt, kun vuosikymmen vetelee viimeisiään, on aika julista kovien miesten lista, toisin sanoen niiden, jotka juoksivat tämän vuosikymmenen aikana maratonin alle 2.20. Yksikään heistä ei juossut vuosikymmenen parasta tulostaan kotimaassa. Heitä on 14 kivikovaa miesta ja he ovat:

Janne Holmén 2.10.46 Rotterdam 2008

Francis Kirwa 2.11.01 Padova 2008

Jussi Utriainen 2.13.10 Sacramento 2002

Tuomo Lehtinen 2.16.45 Rooma 2005

Yrjö Pesosen 2.17.05 Hampuri 2002

Mårten Boström 2.18.51 Ottawa 2008

Vesa Erojärvi 2.18.58 Hampuri 2005

Pasi Mattila 2.18.59 Cleveland 2000

Toni Paunonen 2.19.13 Hampuri 2001

Anssi Raittila 2.19.16 Rotterdam 2009

Jaakko Kero 2.19.27 Frankfurt 2001

Henri Manninen 2.19.28 Firenze 2009

Petri Saavalainen 2.19.31 Berliini 2004

Marko Vaittinen 2.19.50 Frankfurt 2003

[raasto.com]

Chiba Ekiden 2009:n kisaraportti

Kiitos Miika Takalalle Chiba Ekidenin kisaraportista, joka on nyt luettavissa raasto.comin kisaraporteista!

[Miika Takala & raasto.com]