sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Risa Shigetomo ylitsekäymätön Osakan naisten maratonilla

Japanin Risa Shigetomo juoksi voittoon Osakan naisten maratonilla. Hänen aikansa 2.23.23 merkitsi aikamoista parannusta naisen aiempaan persoonalliseen rekordiin, viime keväänä Lontoossa juostuun 2.31.28:aan. Nyt näyttää siltä, että myös tänä vuonna Shigetomo tulee juoksemaan Lontoossa, tällä kertaa maataan olympialaisissa edustaen. Vaikka vielä yksi Japanin naisten olympiakarsintamaratoneista Lontooseen on jäljellä (Nagoya), on vaikea uskoa siellä kolmen japanittaren juoksevan Shigetomon Osakan aikaa vikkelämmin. Omat persoonalliset rekordinsa Osakassa juoksivat myös toiseksi sijoittunut Ukrainan Tetiana Gamera-Shmirko (2.24.46) ja kolmantena maaliin rientänyt Japanin Azusa Nojiri (2.24.57). Entinen maastohiihtäjä Nojiri joutuu vielä jännittämään olympialippunsa puolesta kuin tappajan armoilla oleva uhri kauhufilmissä.

Kärkikolmikon takana Osakan kilvan taso oli valitettavan vaatimaton, eikä enempää kuin viisi maratonkonetarta ennättänyt maalisen linjan ylle nopeammassa ajassa kuin kaksi tuntia ja siihen vielä 30 minuuttia päälle. Japanin kaksikko Chika Horie (2.28.35) ja Kiyoko Shimahara (2.29.51) olivat kärkikolmikon lisäksi muut 2.30 alittajat. Kilvan suurin pettymys oli 2.24 -toonarin ja 1.07 -puolitoonarin Kayoko Fukushin katkeaminen aikaan 2.37.35. Fukushi oli tähdännyt Lontoon olympiakisoihin 100 prosenttisessa maratonkeskittyneisyydessä. Kovin suuressa maratononnellisuudessa maalissa ei ollut myöskään vanha 2.21 -42195m juoksija Naoko Sakamoto, sillä tällä kertaa hänellä kesti 2.39.27 maaliin pääsyyn. Hallitseva olympiavoittaja Constantina Dita Romaniasta päällitti 2.40 ajallaan 2.40.08.

[japanrunningnews.blogspot.com]

perjantai 27. tammikuuta 2012

Etiopialaisten kosto Dubain maratonilla

Alkoipa maratonvuosi rallattelevaisissa merkeissä! Dubaissa nimittäin neljä miestä jauhoi maratonin alle 2.05, kahdeksan miestä alle 2.06 ja kymmenen miestä alle 2.07. Naisissa puolestaan kolme maratonjauhajatarta ennätti maaliin ennen kuin kloku oli nykinyt 2.20, viisi ennen 2.21 täyttymistä ja yhdeksän alitti 2.25. Jos tuo ei ole maratonrillutusta, niin mikä sitten?

Kun viime vuonna kenialaiset jyräsivät etiopialaiset maanrakoon maratonilla, alkoi olympiavuosi etiopialaisten valtaisalla maratonryntäyksellä. Dubain miesten kilvan voittoon juoksi maratonveijari nimeltään Ayele Abshero Etiopiasta ajalla 2.04.23. Tämä tarkoittaa sitä, että hän viuhtoi maratonin läpi 2.57 / km. Viimeinen kilometri vei aikaa niinkin kauan kuin 2.52. Absheron aika on debyyttimaratoniksi kelpo. Taitaapa tulos olla ensimaratonien maailmojen rekordi. Näin hän teki kertaheitolla itsestään yhden Lontoon olympiamaratonin voittajasuosikeista. Puolimaratonilla Abshero veteli viime vuonna ajan 59.42.

Kuka kilvassa tuli toiseksi? No, hänen nimensä on Dino Kemal Etiopiasta ja hänen aikansa oli 2.04.50. Pronssisen mitskun verkkareidensa taskuun sai Etiopian kansalainen Markos Geneti. Hän veivasi 2.04.54. 13 minuutin vitosen miehenä Genetillä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi välityksiä vastata loppukilometreillä maanmiestensä loikkaan. Poikien ravi 2.05 tuolle puolen laittaa muuten Etiopian olympiavalinnat mielenkiintoiseen valoon, sillä nyt heidän viime vuosien ykkösässänsä ja viime olympialaisten pronssipojan Tsegaye Kebeden olympiapaikka on vaarassa. Useasti urallaan 2.05 -alkuisen ajan hakannut Kebede ei ole vielä koskaan juossut niin kovaa kuin tämänvuotinen Dubain kärkikolmikko. Siinäpä vähän Kebedelle harjoitusmotivaatiota kevään Lontoon maratonille. Samoin, mikäli Haile Gebrselassie meinaa mahtua Etiopian Lontoon tiimiin, on hänen vedeltävä aivan oman ja Etiopian ennätyksensä tuntumaan helmikuisella Tokion maratonilla

Neljänneksi Dubain maratoniloittelussa sijoittui Kenian mies, nimeltään Jonathan Maiyo. Hänen ei ole kuitenkaan syytä olla pettynyt palkintokorokkeen ulkopuolelle jäämiseensä, sillä 2.05 päällityksen aiheuttamasta henkisestä itseruoskinnasta ei hänenkään tarvinnut kärsiä. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että hän juoksi 2.04.56. Sen sijaan viidenneksi sijoittunutta Etiopian Tadese Tolaa saattaa hieman korpea aikansa 2.05.10, koska sillä ei ole todennäköisesti pääsyä Etiopian olympiajoukkueeseen. Samat sanat voidaan lausua kuudenneksi sijoittuneesta Etiopian Dadi Yamista, jonka aika 2.05.41 ei riitä alkuunkaan maansa valitsijoille. Siinä mielesttä Yami tuskin kulkee kilvan jälkeen kuitenkaan pää painuksissa ja murheisin mielin, että hänen aiempi maratonrekordinsa oli 2.11.04.

Seitsemänneksi nopein Dubaissa oli herra, joka tottelee nimeä Abdullah Dawit. Hänen kotomaansa on Etiopia. Hän juoksi tuloksen 2.05.42. Hän paransi aiempaa maratonrekordiaan neljä minuuttia. Kahdeksas oli Etiopian passin hotellihuoneensa kassakaappiin lukinnut Deressa Chimsa niin ikään ajalla 2.05.42. Joku varmaan miettii, että kuka oli kilvan yhdeksäs. No, hänen mutsinsa keksi hänelle aikoinaan nimen Seboka Tola. Etiopiassa tämä muuten tapahtui. Mahtoiko Tolan mutsi silloin uskoa, että vielä joku päivä hänen poikansa tulee leipomaan Dubaissa maratonin aikaan 2.06.17? Dubain kisa oli siitä raaka, että kymmenen parhaan joukkoon juostakseen piti miekkailla aika 2.06.29. Sen teki Etiopian Yemane Tsegay, jonka piti ennen kisaa olla ehkä etiopialaisista kovin, olihan hänellä aiemmin maratonvyöllään aika 2.06.30 Pariisin maratonilta. Sekunnin parannus omaan ennätykseen ei riittänyt tuon korkeammalle tuloksisessa luettelossa, koska muut etiopialaiset paransivat rekordejaan useita minuutteja. Tsegayn jälkeen muuten seuraavat seitsemän miestä huitoivat alle 2.10. Eräänä ennakkosuosikeista kisaan lähtenyt Kenian Martin Lel sakkasi puolimatkan (1.02.22) jälkeen sen verran, että toiseen puoliskoon kului aikaa 1.32.36, joten Lel saapui maaliin ajassa 2.34.57.

Myös naisten kilvan jälkeen Dubaissa liehuivat Etiopian liput, sillä voittajaksi nelisti Asefelech Mergia ajalla 2.19.31. Se on Etiopian rekordi. Erittäin tiukille Mergian pisti Kenian Lucy Wangui Kabuu, sillä hänen aikansa oli 2.19.34. Kyseessä oli hänen ensimmäinen maratoninsa, mutta aivan tuntematon kv. kestomarkkinoilla tämä Pekingin olympialaisten 10 000 metrin 7. ja vitosellakin ajan 14.33 juossut raastotar ei ole. Myöskään kolmanneksi sijoittunutta Etiopian Mare Dibabaa ei voi syyttää maratonhidastelusta, sillä hänkin ennätti maalilinjan ylle ennen 2.20 täyttymistä ajallaan 2.19.52. "Huh-huh, onneksi ei tulut päällitystä", saattoi aiemmin maratonin 2.23:een juossut Dibaba ajatella syödessään maalissa jäätelöä.

Pari seuraavaa naista, Etiopian Bezunesh Bekele (2.20.30) ja saman maan Aberu Kebede (2.20.33) päällittivät 2.20, mutta alittivat 2.21, joten kenenkään on turha väittää heidän maratoniaan waterlooksi. Bekele sijoittui viime kesänä Daegun MM-maratonilla neljänneksi ja on naulannut 2.23 -aikoja jo monena vuonna, kun taas Kebeden aiemmin rekordi oli vuoden 2010 Berliinin sadekisassa juostu 2.23.58. Kuudenneksi puolestaan Dubain maratonvoimainkoetuksessa sijoittui pitkän linjan kestonaaras, Lidia Cheromei Keniasta, loistoajalla hänkin (2.21.30).

Kilvan seitsemänneksi nopein oli muuten Kenian Sharon Cherop ajalla 2.22.39. Näin ollen hän paransi aiempaa henkilökohtaista rekordiaan neljällä sekunnilla. Kahdeksas oli vaihtelun vuoksi Etiopian edustaja. Hänen nimensä on Atsede Baysa. Hän juoksi ajan 2.23.13, mikä tarkoitaa sitä, että hän ei tehnyt omaa persoonallista rekordiaan, mikä on vuonna 2010 Pariisissa juostu 2.22.04. Rekordistaan jäi myös yhdeksäntenä maaliin rientänyt Etiopian Mamitu Daska ajallaan 2.24.24, juoksihan hän viime syksynä Frankfurtissa 2.21.51. Kymmenenneksi paras maratonnaaras Dubaissa oli Ruotsin kotimaakseen tunnustava Isabellah Andersson tuoksella 2.25.41. Se ei ole Isabellahille waterloo, mutta silti hän jäi pari minuuttia viime vuonna Dubaissa juoksemastaan omasta ja läntisen naapurimaamme rekordista. Suomen Anne-Mari Hyryläinen oli mittelön 17. paras ajalla 2.55.47.

Dubain maratonin tultua päätökseensä on päivänselvää, että kyllä kelpasi monen maratonkoneen ja -konettaren mennä hotellihuoneeseensa päiväunille varhaisaamun maratonhuhkimisen jälkeen.

[dubai.mikatiming.de, iaaf.org & raasto.com]

torstai 26. tammikuuta 2012

Valtava pettymys -Noguchi ulkona Osakan olympiakarsintamaratonilta

Valtava pettymys. Peli on pelattu. Game over. Shakki matti. Rutkasti viime vuosina vammoista kärsinyt Japanin Mizuki Noguchi joutuu jättämään Osakan olympiakarsintamaratonin väliin takareisivamman takia. Kyllä Mizukia koetellaan. Vuonna 2008 hän joutui jättäytymään sivuun Pekingin olympiamaratonilta vain muutamaa päivää ennen kilpaa. Sen jälkeen toinen toistaan seuraavat comebackyritykset ovat kilpistyneet jatkuvasti vammoihin ja viimeinkin kun Noguchi pääsi valmistautumaan maratonille kunnolla, kävi taas näin. Maratonmaailma ei ole reilu paikka. Onneksi Noguchi on sentään ehtinyt voittamaan urallaan maratonin olympiakultaa vuonna 2004 Ateenassa, joten tuon olympiamitskun katselu saattaa tuoda hänelle lohtua tänä lohduttomana hetkenä. Viimeksi hän on pystynyt juoksemaan maratonin syksyllä 2007, jolloin aikaa kului 2.21.37. Ennätyksensä 2.19.12 Noguchi juoksi vuonna 2005 Berliinissä. Noguchin viimeinen mahdollisuus päästä Lontoon olympiakisoihin on maaliskuun Nagoyan olympiakarsintamaraton, mutta Noguchin vammahistorian tietäen kyseessä on erittäin ohut oljenkorsi. Lisäksi, vaikka hän koneeseen pääsisikin, miten ihmeessä hänen jalkansa kestävät Lontooseen asti riittävän kovaa maratonharjoitusta, jotta kisoissa voisi menestyä?

[japanrunningnews.blogspot.com]

tiistai 24. tammikuuta 2012

Osakan naisten maraton 29.1.

Osakassa juostaan toinen kolmesta Japanin naisten olympiakarsintamaratonista. Siellä moni on täynnä maratonluottavaisuutta kuin rokkari kossujuottavaisuutta. Siellä on monella kovat maratonpiipussa, sillä olympialaiset himottavat raastottaria kuin hiilarittomuus paastottaria. Kilvan suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, miten vuoden 2004 olympiavoittajan, vuoden 2003 MM-hopeamitalistin ja puolimaratonin MM-kisoissakin aikoinaan mitskuille sijoittuneen Mizuki Noguchin (mararekordi 2.19.12) comebäkki onnistuu. Noguchihan on viime vuosien aikana kärsinyt vammoista kuin hyeena kasviksista. Mikäli Noguchi on kunnossa häntä ei voita kukaan... paitsi ehkä hänet kerran puolimaratonilla kukistanut Japanin puolimaratonin ennätysnainen Kayoko Fukushi. Onpa Fukushin ratakympinkin rekordi alle 31 minuutin. Fukushi on aika kova naaras myös siinä, mitä tulee 42km ja 195m kestävään kilvanjuoksuun, sillä viime lokakuussa hän juoksi Chicagossa ajan 2.24.38.

Mitä kilvassa mahtaa tehdä Azusa Nojiri, miettii varmasti moni. Nojiri näet miekkaili viime vuoden Lontoon maratonilla ajan 2.25.11. Entinen maastohiihtäjä Nojiri on Japanin nousevia maratontähtösiä, kun taas vuoden 2003 MM-maratonin nelosella ja vuoden 2004 olympiamaratonilla seitsemänneksi nopeimmalla Naoko Sakamotolla (mararekordi 2.21.51) tuloskehitys on ollut viime vuosina taantumaan päin. Mikäli Sakamoto onnistuu kuitenkin hiomaan itsensä takaisin vuosien 2003-2004 maratonvireeseensä, on hän kovempi kuin betoni, kun kyse on 42195 metrin mittaisesta kestokilvoittelusta. Sanansa sanottavana kilvassa on varmasti myös maratonkonetar Kiyoko Shimaharalla (mararekordi 2.25.10), onhan hänellä aika kova maratonnäyttö arvokisoista vuoden 2007 MM-maratonilta. Tuossa 99999 kertaa pelejä ja leikkejä raaemmassa mittelössä hän riensi maaliin maailmojen mestaruusmaratonin kuudenneksi parhaimpana. Japanittarista on lopuksi syytä mainita myös 2.26 -toonarit Chika Horie ja Madoka Ogi, joiden unelmissa siintää kotimaansa edustaminen olympian kentillä utuisen haaveen tavoin.

Onpa Osakan maratonilla mukana myös jokunen ulkovaltojenkin edustaja. Yksi heistä on vieläpä hallitseva olympiavoittaja, maratonriippuvuutta sairastava Constantina Dita Romaniasta (mararekordi 2.21.30). Olympiavoittonsa jälkeen Dita ei ole kuitenkaan ollut enää vireessä, mutta sitkeästi hän edelleen veivaa maratoneja maratoneista toiseen. Ditan viime vuosien kulkemattomuuden johdosta Romanian kansan toiveet lepääväät vahvimpana Mihaela Botezanin harteilla (mararekordi 2.25.32) Voi vain kuvitella sitä maratonjännityksen määrää, missä Romanian kansa kärvistelee Osakan maratonin startatessa ja koko kansakunnan seuratessa suoraa tv-lähetystä hypnoottisen transsin vallassa. Ehkäpä kilvan paras ei-japanilainen tulee kuitenkin olemaan Venäjän Lidia Grigorieva. Hänen maratonrekordikseen kirjoitetaan tällä haavaa 2.25.10. Osakassa ei ole tänä vuonna paljoakaan mukana Kenian edustajattaria, sillä moni heistä tähtää Lontoon maratonille täydessä maratonkeskittyneisyydessä, sillä heidän olympialippunsa ratkeavat siellä, jos ovat ratketakseen. Ainakin yksi kenialainen on kuitenkin Osakaanin saapunut. Hän on nimeltään Irene Kemunto, joka tulee taatusti juoksemaan maratonin paljon nopeammin kuin kaksi tuntia ja siihen vielä puoli tuntia päälle.

[japanrunningnews.blogspot.com & Raasto.com]

lauantai 14. tammikuuta 2012

Meb ja Flanagan veivat USA:n marakarsinnan voitot

Meb Keflezighi tiputti muut matkasta pari kilsaa ennen maalia ja kellotti voiton USA:n lipun kera ajassa 2:09:08. Meb juoksi toisen ennatyksensa 69 paivan sisalla. Koko matkan karjessa ja noin 2:07-vauhtia juosseista kolleista Ryan Hall (2:09:30) ja Abdi Abdirahman (2:09:47) tempoivat itsensa mukaan Lontoon kisakoneeseen. Dathan Ritzenhein alitti ensimmaista kertaa 2:10, mutta 2:09:55 olikin ainoa, mita Ritzille jai kisasta varapaikan ja muutaman taalan lisaksi matkaan.

http://www.usatf.org/events/2012/OlympicTrials-Marathon/Men-Finish.pdf


Naisten kisassa Hansonin veljesten tiimissa juokseva Desire Davila koulutti Houstonin asvalttia ja hajotti naisten joukkion seuralaisinaan Shalane Flanagan, Kara Goucher ja valilla karjessakin piipahtanut Amy Hastings. Davila yritti kaikkensa loppuun asti, mutta edessa oli Bostonin toisinto kun Flanagan nosti kytkinta. Han (2:25:38), Davila (2:25:55) ja Kara Goucher (2:26:06) suoriutuivat olympiajoukkueeseen.

http://www.usatf.org/events/2012/OlympicTrials-Marathon/Women-Finish.pdf

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

USA:n olympiakarsintamaraton 14.1.

Yhdysvaltojen, tuon riistokapitalisteja pullollaan olevan valtion olympiakarsintamaraton juostaan 14.1. Houstonissa. Myös paskaa amerikka syytää taivaalle asukasta kohden enemmän kuin mikään muu maailman valtio, mutta silti ilmastosopimuksiin osallistuta ei. Onneksi sieltä tulee sentään aikamoinen joukko maratonkoneita ja -konettaria, joten aivan läpeensä paha maa ei sentään ole kyseessä.

Naisten kilvassa suurimpia suosikkeja lienevät vuoden 2008 kympin olempiapronssinainen Shalane Flanagan, joka himoaa nyt maratonin olympiamitskua kuin Vietkong jenkin päänahkaa. Hän ei tule kuitenkaan pääsemaan helpolla, sillä vuooden 2007 kympin MM-mitalisti ja 2.24-toonari Kara Koucher tavoitelee olympiapaikkaa kuin Republikaani luonnonsuojelualueita öljynporaukseen. Ehkä kovin jenkkilän maratontytsy on kuitenkin Desiree Darvilla, onhan hän sentään leiponut maratonin aikaan 2.22.38. Hän halajaa olympialippua kuin jenkit Israelin tukemista, että ne saavat listiä palestiinalaisia lapsia. Moni toivoo menestystä myös Magdalena Levy-Bouletille, onhan hän sentään iältään jo 38-vuotias maratonin 2.26:een kipaissut maratonkettutar. On tarpeetonta sanoakaan, että "levy" unelmoi olympiamaratonista kuin Texasilainen tuomari-pyöveli vankien hirttämisestä. Älköön kukaan unohtako myösköään vuoden 2004 maratonin olympiapronssitar Deena Kastoria. Hän tähtää olympialippuun kuin teekutsuliike köyhien riistämiseen. Kastori on myös ainoa jenkkitär, joka on kuuna päivänä juossut maratonin alle 2.20. Joidenkin mielestä myös 42195 metriä tai 26,2 mailia, kuten amerikassa jostain käsittämättömästä syystä matkoja lasketaan 2.27:ään juossut Amy Hastings saattaa olla kova, mutta se nähdään ensi viikonloppuna. Joka tapauksessa hän tavoittelee olympiaedustusta kuin jenkkisotilas siviilien tappamista.

Entämä Amerikan maratonmiehet? No, suurin suosikki voittajaksi lienee Ryan Hall, jota tosin voi lokakuussa juostu Chicagon maratoni painaa tai sitten ei. Kunnossa ollesaan Hallia ei voita kukaan. Hän tahtoo hyvittää vuoden 2008 olympiapettymyksensä kuin rebupoliitikko tappamattomuutensa. Kocin haastaja Ryanille lienee vuoden 2008 olypiamaran yhdeksäs Dathan Ritzenhein. Hän on kova poika maratoonaamaan. Ritz himoaa olympialippua kuin jenkkitiedemies atomipommin rakentamista 40-luvulla. Onpa USA:n karsinnoissa mukana myös olympiamitalisti, vuoden 2004 olympiamaran hopeapoika Meb Keflegzighi. On kumma, jos Mebiä ei vastikään juostu New Yorkin maratoni paina, mutta siitä huolimatta hän janoaa olympiapaikkaa kuin maanmiehensä ostoshelvettejä. Niitäkin löytyy, joiden mielestä 2.10-mies Brett Koucheri olisi kovakin maratonsälli, mutta joka tapauksessa hän tähtää olympiamaratonille kuin jenkit sotimiseen muilla mailla vierahilla. Lopuksi yllätysveto USA:n maratonkarsintaan on alle 27 minuutin kympin mies Galen Rupp, jonka maratonkyvyt ovat toistaiseksi hämärän peitossa kuin perusjenkkien tiedot muun maailman menosta. Ruppi on kuitenkin karsintamaratonin suhteen tosissaan kuin maanmiehensä intiaanien kansanmurhassa.

[raastio.com & running.competitor.com]