Kipsang ME:n partaalla Frankfurtissa

Frankfurtissa, tuossa rahanhimoisten pankkimaakareiden keskuksessa, kipaistiin vastikään 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä palan painikkeeksi. Eikä miten tahansa kipaistukaan, vaan vallan raikulimaista vauhtia. Kävi näet niin, että Kenian kansalainen, Wilson Kipsang nimeltään juoksi ohi viiden kilometrin paalusta 14.49 kuluttua lähtölaukauksesta. Sen jälkeen hän jolkotti kymmenen kilometrin tolpan ohi ajassa 29.26. Siitä ei kulunut kauaakaan, kun hänet nähtiin jo 15 kilometrin peitsellä, kellojen näyttäessä kuluneeksi 43.59. Kuinka sitten kävi? No, kuinkapa muutenkaan kuin siten, että 20 kilometrin mopo ylittyi 58.31 kuluttua kilvan lähdöstä. Se puolestaan merkitsi sitä, että puolimatkan väliajaksi muodostui kotvan kuluttua 1.01.40. Tässä vaiheessa maratonfanien into oli jo yhtä piukassa kuin nahkapöksyt saksankielen opettajalla.

Niin jatkui maratoni kulkuaan, eikä vauhti osoittanut pienempiäkään talttumisen merkkejä. Ei suinkaan, vaan 25 kilometrin runko saavutettiin ajassa 1.13.08. Vielä silloinkin tässä hurjassa ravissa oli vauhtihullun Kipsangin lisäksi mukana vielä kuusi lämminveristä maratoonaria. Alkupuolen kepeä rallattelevaisuus alkoi kuitenkin olla monen kohdalla muisto vain ja esimerkiksi Etiopian Deriba Mergan kasvot alkoivat vääntyä tuskaiseen irveen ja askellus muuttua kulmikkaaksi kuin piirustukset insinöörin pöydällä.

Niinpä ei ollut ihme, että Mergan pää alkoi olla 30 kilometrin kohdalla maratonpölkyllä, eikä hän maalia nähnyt. Sen sijaan Kipsang (1.27.49) sen kuin vain jatkoi öljyistä luikuaan kohti ME-aikaa. Se alkoi olla monen mielessä viimeistään 35 kilometrin viistalla (1.42.43), mutta mikä mielenkiintoisinta, Kipsangin mukana oli vielä tässäkin maratonvaiheessa kaksi verratonta maratonrallattajaa. Heidän mutsinsa ja ukkonsa opettivat heidät aikoinaan tottelemaan nimiä Levy Matebo ja Peter Kirui. Keniassa tämä tapahtui. Kaukana eivät myöskään olleet maratonveljet nimiltään Philip Sanga ja Albert Matebor (1.42.56). On täysin tarpeetonta mainitakaan, että näille kavereille joku 3 minuutin vauhti kilometriä kohden on aivan liian hiljaista, sillä moinen himmailu kerää helposti liikaa karstaa heidän koneisiinsa. Niinpä he juoksivat vielä näinkin kaukana lähdöstä reilusti tätä kovempaa.

Mitä sitten tapahtui? No eipä mitään kummempaa kuin, että vasta 40 kilometrin laatalla Kipsang oli yksin keulassa. Silloin kello kertoi ajoitukseksi lukemat 1.57.19. Tässä vaiheessa maratonfänit tekivät päissään maratonlaskutoimituksia aivot täynnä maratonaivoituksia ja päätyivät siihen, että ME on mahdollinen, mutta se vaatii lähes, vaan ei läheskään Stefumaista rallatusta (mallia Ateena 2004) viimeisellä 2 kilometrilla ja siihen vielä päälle juostavalla 195 metrillä. Kovasti Kipsang viimeisillä kiloisilla metreillä koitti, mutta valitettavasti kello on tunteeton kone, joka kävi tällä kertaa liian nopeasti. Niin saapui Kipsangi maaliin ajassa 2.03.42, vaivaiset neljä sekuntia liian myöhään ME tulosta ajatellen. Se saattaa kalvaa häntä myöhemmin kuin kivikossa tylsytetty puukko.

Verrattoman Kipsangin takanakin tehtiin pahaa maratonjälkeä. Toisena maaliin ennätti Levy Matebo tuloksessa 2.05.16. Se ei ole huono tulos, kuten ei myöskään ole kolmanneksi sijoittuneen Albert Mateborin lallatus 2.05.25. Neljättäkään miestä ei jouduttu odottamaan pitkään maaliin saapuvaksi. Asia oli näet niin, että Philip Sanga korskui maalisen linjan ylle 2.06.07 kuluttua lähdöstä. Hyvin lopun laukka-loikannut edellä olevien herrojen maanmies Robert Kiprono Cheruiyot puolestaan yllätettiin maalista ajassa 2.06.29. Sen sijaan vielä 35 tikulla kärjessä sahannut Peter Kirui vähän sakkasi lopussa, mutta kenenkään on siitä huolimatta turha sanoa hänen aikaansa 2.06.31 kelvottomaksi valuutaksi maratonin maailmanmarkkinoilla.

Kilvan seitsemänneksi muuten sijoittui kenialainen juoksija. Hänen nimensä on Chumba Dickson Kiptolo. Hänen aikansa oli 2.07.23. Etiopian värejä kilvassa puolusti parhaiten Siraj Gena. Hän ilakoitsi maalissa 2.08.31 kuluttua lähtöisästä laukauksesta. Entä kuka saapui seuraavaki maaliin tanssimaan maratonsambaa? Ei enempää eikä vähempää kuin Koechin Duncani. Hänen kotimaansa on Kenia. Häneltä kului siihen 2.08.38. Jotta kilvan tason kovuudesta ei jäisi kenellekään epäselvyyksiä, kerrotakoon vielä että kymmenenneksi sijoittunut Henry Sugut, monien tapaan Kenian poikia, aloitti valmistautumisen kisahotellissa odottavaan saunaan ajassa 2.08.56.

"Kuinka kävi oman kotimaanosamme maratonpoikien", tuumi moni eurooppalainen maratonfani leukojansa sivellen, silmät maratonmiettiväisyydestä viiruina. Aika hyvin maratonista selvää tekivät 12. sijalta tulosluetelosta löytyvä Puolan Henryk Szost, sillä hän ohitti maalisen linjan ennen kuin kello oli raksuttanut kaksi ja kymmenen (2.09.39). Heti perässä Szostia jäljestivät Ranskan Meftah Abdellatif (2.09.46) ja Venäjän maratonässä Aleksei Reynkov (2.09.54). "Huh-huh, onneksi ei tullut päällitystä", kuulivat jotkut tämän maratontrion maalissa puhisevan.

Aika mukavan tuloksen pisteli myös Venäjän Grigori Andrejev, sillä tuloksisessa luettelossa hän löytyy riviltä 19, perässään aika 2.10.25. Luultavasti myös Itävallan Günther Weidlinger saavutti tavoitteensa eli olympiapaikan ensi vuoden olympiamaratonille juoksemalla ajan 2.12.23. Jos nimittäin Itävällan olympiakomitea ei vanhaa kunnon Güntheriä tämän näytön perusteella kilpaan valitse, sen johtoporras on melkein yhtä dorka kuin Suomen vuonna 1984. Ikään kuin tässä iloisessa maratontulituksessa ei olisi tarpeeksi, on vielä syytä mainita Puolan Marius Gizynskin oiva maratoveto, 2.12.34.

Myös suomalaiset maratonpojat lähtivät kilpaan kovin ja vielä kovemmin odotuksin. Parhaiten heistä maratonselviytyi Francis Kirwa, joka on kärsinyt jatkuvista loukkaantumisista sitten vuoden 2008 loistavasti menneen Pekingin olympiamaratonin. Tällä kertaa Kirwa löi maratonkorttinsa pöytään heti alkumatkalla lähtemällä liikenteeseen 2.12 vauhtia, mutta viime vuosien harjoittelutauot olivat vaatineet veronsa, joten Kirwa saapui maaiin maratonin päätteeksi ajassa 2.19.08 (sijoitus 42 eli maraton). Miika Takala ylitti maalisen linjan 2.23.26 kuluttua lähdöstä. Pasi Huhtala leipoi selvän uuden meratonrekordinsa 2.34.39. Samoin taisi tehdä Darby Thomas (2.35.05). Veli-Heikki Koivu (2.35.58) sen sijaan jäi kolmisen minuttia viime vuonna Berliinissä juoksemastaan rekordista ja Petri Juuti (2.36.00) reilut kaksi minuutia kolme vuotta sitten Hampurissa juostusta omastaan. Kuorikosken Pete pisteli 2.36.40 ja vanha suunnistaja Janne Salmi 2.38.52.

Nykyinen sunnistaja ja tämän vuoden SM-maastojen mitalisti Petteri Muukkonen puolestaan koki maratonin koston 2.20-vauhtia enteilevän alun jälkeen saapuessaan maaliin ajassa 2.41.51. Miehen taistelu maaliin on kuitenkin oiva näyttö maratonsitkulaisuudesta. Kunnon maratonkeskittyneisyydellä tulos saattaisi olla maalissa tämänkertaisen alkuvauhdin mukainen. Valitettavasti Henri Manninen ja Pekka Toivola joutuivat tällä kertaa keskeyttämään kilvan. Poikien alkuvauhdit olivat omiin puolimaratonin ennätyksiin ja sitä kautta maratonrealistisuuteen nähden hurjat ja ilmeisesti myös kavalat jalkavammat saapuivat riivaamaan ainakin toista heistä. Toivottavasti he kuitenkin vielä jatkavat maratonyritystään tulevaisuudessa, sillä molempien paras matka on maraton, vain maraton, eikä mikään muu kuin maraton.

Naisetkin juoksivat Frankfurtissa joltistakin luikua. Nimittäin Etiopian Mamitu Daska oli maalissa kädet oikoisenaan ajassa 2.21.59. Toiseksi sijoittunut Kenian Agnes Kiprop löytyi maalista täydessä maratontyytyväisyydessä ajassa 2.23.45. Kenian Flomena Chepchirchir puolestaan söi järjestäjien tarjoamia hedelmiä 2.24.21 kuluttua maratonlähtöruoskan lävähdyksestä. Jonkin ajan kuluttua tästä Etiopian Merima Mohammed (2.24.32) nähtiin olevan 100 prosenttisessa maratonmaalissaolevaisuudessa. Entäpä sitten Kenian Rita Jeptoo Businei, jonka jotkut epäilevät olevan sama Rita Jeptoo, joka juniorina oli 1990-luvulla Suomessakin harjoittamassa kestävyyspitoista juoksua. Hän juoksi tällä kertaa 2.25.44. Kuudentena naisena maalissa oli Italian Nadia Ejaffini ajalla 2.26.15. Ejaffini piti maansa olympiamaratonvalintapelin tiukaksi, sillä Berliinissä viisi viikkoa aiemmin kolme italiatarta oli vetäissyt martin ja tonin samoille lukemille.

Jotkut varmaan miettivät, että kuka oli kilvan seitsemäs. Ei tarvitse miettiä enää, sillä hän oli Etiopian Fate Tola, joka kulutti maratonin mittaiseen taipaleeseen niikin vähän aikaa kuin 2.27.18. Kovin paljoa enempää siihen ei kulunut Etiopian Biruktait Degefalta. Hän näet sai kilpansa tällä haavaa päätökseen ajassa 2.27.34. Aika vahvan olympianäytön maalleen antoi Saksan Sabrina Mockenhaupt juoksemalla 2.28.08. Sen sijaan kymmenenneksi sijoittuneen Venäjän Alekna Samokhvalovan 2.28.43 ei taida riittää Itäisen naapurimaamme olypiaedustukseen sen enempää kuin suomalaisen poliitikon kykeneväisyys rehelliseen työntekoon. Paras Suomen passin, joka kannessa lukee EU, omaava oli Sari Juuti, joka juoksi 2.54.27.

Niin oli tämänkertainen Frankfurtin maratoni takana ja järjestäjien kuve oli aika lailla kevyempi kilvan jälkeen kuin ennen kilpaa, sen verran he joutuivat kaivamaan tuohta aikabonusten alittamisesta maratontulosta takoville toonareille. Ne rahatukot kourassa kelpasi maratonkoneiden ja -konettarien maistaa kisahotellin aulabaarista hieman vonkaletta.

[bmw-frankfurt-marathon.com & raasto.com]

Günther Weidlinger täydessä maratonkeskittyneisyydessä

Itävallan Günther Weidlinger, eräs Euroopan kestävyysjuoksun lipunkantajista, ilmoitti jo nyt tähtäävänsä ensi vuoden Frankfurtin maratonille täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Tällä Weidlinger osoitti sisäistäneensä sen maratonammattimaisuuteen kuuluvan pirteen, että maraton on tiedettävä hyvissä ajoin, jotta voidaan rakentaa kilpailu- ja harjoitusohjelma pelkästään sitä silmällä pitäen. Wiedlingerin tyyliin ei siis kuulu sellainen toiminta, että juostaan vähän kisoja siellä ja täällä, jonka jälkeen valitaan joku maratoni muutamaa viikkoa ennen kisaa.

Weidlinger ei ole mikään eilisen teeren poika kestävyysjuoksusta puhuttaessa, sillä jo 14 vuotta sitten hän oli junioreiden MM-kisojen esteissä neljäs ja kymmenen vuotta sitten Sydneyn olympiakisojen esteissä kahdeksas. Onpa mies nähty pari kertaa myös MM-kisojen estefinaalissa ja EM-esteiden loppukilvassa, mutta arvokisamitalit ovat kiertäneet häntä kuin kauha puuroa. Eräänä syynä tähän ovat olleet pahat kolarit estepukkien kanssa, jolloin mies on hajoittanut sisäelimiään juostessaan täydessä vauhdissa pahki estettä. Näistä takaiskuista huolimatta Weidlingerin ennätyssarja eri matkoilla on kova. Hän on nimittäin uransa aikana juossut 1500m 3.34.69, 3000m 7.48.46, 5000m 13.13.44, 10 000m 27.36.46, esteet 8.10.83, puolimaratonin 1.01.42 ja maratonin 2.10.47.

On selvää, että Weidlingerin seuraavana tavoiteena ei voi olla mikään muu kuin juosta maratoni alle 2.10. "Frankfurtin mara on LP:mäinen kisa, sillä siellä on aika soundaava yleisö ja eliittiryhmässä riittää totta vieköön laatua. Meitsi voi myös olla varma, että siellä on meikäläisen vauhtiin sopivia jäniksiä tarjolla, joten se kilpa kyllä sopii mulle tosi hyvin", tuumaa Weidlinger. Vuonna 2011 hän tavoittee myös paikkaa Itävallan joukkueeseen Lontoon olympiamaratonille ja niinpä miehen ohjelmaan kuuluu myös keväinen Düsseldordin maraton. "Jos en pysty rikkomaan 2.10-rajaa keväällä Düsselissä, sitten se on mun tavoite syksyllä Frankkessa. Tiedän, että Frankkessa mulla on mahikset paljon parempaan kuin 2.10:een, minkä juoksin siellä vuonna 2009. Jos taas 2.10 alittuu keväällä Düsselissä, niin sitten voin lähteä riskillä Frankkessa liikkeelle hullun kovaa vauhtia", tuumii Weidlinger pitkän tähtäyksen maratonsuunnitelmakeskittyneisyydessään.

Toivokkaamme Weidlingerille onnea hänen tavoitteissaan kestävyysjuoksun kovalla, mutta antoisalla polulla. Euroopassa ei nykyisin ole kovia kestävyysjuoksijioita liikaa.

[iaaf.org & raasto.com]

Frankfurtin maratonilla luvassa rilluttavaista rallatusta

Frankfurtissa, tuossa kaupungissa jossa sijaitsee suurin osa Euroopan pilvenpiirtäjistä, juostaan marttitoni tulevana viikonloppuna, tarkemmin sanoen sunnuntaina 31.10. Tällä kertaa mukaan on ilmoittautunut aika lauma kovia maratonrallattajia ja -rallattajattaria. Miesten maratonraviin on tällä haavaa lähdössä

viisi sällilä, joiden maratonrekordi on parempi kuin 2.07
yhdeksän veikkoa, joiden maratonrekordi on parempi kuin 2.08
17 veijaria, joiden maratonrekordi on parempi kuin 2.09
19 reiskaa, joiden maratonrekordi on alle 2.10

Naisten kilvassa taas on mukana

viisi maratonkissaa, joiden maratonrekordi on parempi kuin 2.26
yhdeksän maratonrallattajatarta, joiden maratonrekordi on perampi kuin 2.28
kymmenen maratonkonetarta, joiden maratonrekordi on alle 2.30
Suomen Johanna Kykyri, joka tavoittelee 2.40-alitusta täynnä maratonluottoa

Hyvä, että suuret pankit tekevät jotain muutakin ihmisille kuin pahaa, eli laittavat kunnolla paalua maratonkilpaan. Ilman tällaista maratonpanostusta tuollaista laumaa kovia ravureita ei Frankfurtissa, tuossa Euroopan pankkimaailman keskuksessa nähtäisi.

[www.frankfurt-marathon.com & raasto.com]

Vaitsa jaksaa

Forssan Marko Vaittinen juoksi Frankfurtin maratonilla parhaan suomalaisajan, 2.26.53. Naisten puolella parhainta suomalaisvauhtia piti Turun Urheiluliiton Emila Thomas, 3.10.34. Miesten kisan voiton vei Kenian Gilbert Kirwa reittiennätyksellä 2.06.14. Hän paransi Robert K. Cheruiyotin nimissä ollutta ennätystä minuutin ja rapiat. Cheruiyot "se toinen" oli tänään toinen ajalla 2.06.23, joten ei häntään pahemmin pidätellyt menoaan. William Kiplagat maustoi Kenian kolmoisvoiton ajalla 2.07.05. Itävallan Günther Weidlinger kellotti 2.10.47. Se on äijän ennätys.
Naisten kisan voitti Kenian Agnes Kirwa ajalla 2.26.57, ja maannaisensa Hellen Jemaiyo Kimutai kellotti 2.27.50.

[frankfurt-marathon.com]

Frankfurtin maratonin eliittiryhmä vahvistui

Lokakuiselle Frankfurtin maratonille jo ilmoittautuneiden Robert K. Cheruiyotin, Wilfred Kigenin ja Günther Weidlingerin lisäksi reitillä nähdään kova kaarti kenialaisia, kun Jason Mbote (2.07.37, -08), William Kiplagat (2.06.50, -99), Stephen Kiogora (2.08.24, -08) ja Gilbert Kirwa (2.08.21, -09) ilmestyivät eliittikaartin listoille. Nyt ehkä Robert K. Cheruiyotin viime vuonna juoksema reittiennätys 2.07.21 on todellisessa vaarassa.

Naisten kisan kovin nimi on edelleen Kenian Rose Cheruiyot (2.25.48).

[frankfurt-marathon.com]

Syksyn Frankfurtin marasta on tulossa kova kilpa

Vaikka kesä on vielä kukkeimmillaan, tähtäävät maratonkoneet ympäri maailman jo syksyn maratoneille täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Näin asian tietysti pitää ollakin, sillä siitä ei tule mitään, jos päättää maratoninsa vasta paria viikkoa ennen kisaa. Tällöin maratonkeskittyneisyys jää auttamatta liian lyhyeksi, jolloin mahikset omaan maksimitulokseen ovat menneet kuin toiveet tuleen.

Lokakuussa juostavan Frankfurtin maratonin järjestäjät ilmoittivat äskeittäin, että heidän kilvassaan juoksevat mm. vuosien 2005, 2006 ja 2007 voittaja Wilfred Kigen Keniasta. Enkkansa 2.07.33 Kigen juoksi Hampurissa vuonna 2007,jolloin hän hävisi armottomassa kirikamppalussa maanmiehelleen Rodgers Ropille. Vime vuonna äijällä oli hieman vaikeuksia akillesjänteensä kanssa, mutta nyt vaikeudet ovat ilmeisesti takana päin.

Frankfurtin kisaan saapuu viime vuoden voittoaan puolustamaan myös Kenian Robert K. Cheruiyot (ei kuitenkaan SE Robert K. Cheruiyot),joka vuoden 2008 kilvassa latoi taululle 2.07.21. "Kigenin ja Cheruiyotin taisto tulee olemaan ehdottomasti kisan kohokohta. Frankfurtti on melkein kuin toinen koti Kigenille, joka on myös yleisön suosikkipoju, joten olemme tosi faneuksissamme saadessamme hänet jälleen kisaamme", tuumivat järjestäjät.

Kisassa on mukana myös Itävallan ex. estejuoksija Günther Weidlinger, joka jahtaa Itävallan maratonennätystä kuin tarkka-ampuja tapettavia. Tämä rekodrinhan (2.12.22) on Gerhard Hartmannin nimissä vuodelta 1986. Viime keväänä Weidlinger pisteli Wienissä aika lähelle ajallaan 2.12.39. "Sieluni ei saa rauhaa, ennen kuin olen rikkonut tuon rekodrin", tuumi Weidlinger täynnä maratontoivoa ja ehkä tarkkakorvaisimmat olivat havaitsevinaan hänen äänessään myös pienen maratonpakkomielteisyyden vireen. Weidlingerillähän on jo halluussaan kotimaansa rekordit 1500 metrillä (3.34.69), esteissä (8.10.83), 5000 metrillä (13.13.44), 10 000 metrillä (27.36.46), 10km:n maantiellä (28.10) ja puolimaratonilla (1.01.42). Aika poika.

[iaaf.org & raasto.com]

Frankfurtin maratonilla

Erittäin hyvää live-palvelua tarjonnut Frankfurthin marathon on juuri saatu päätökseen kärjen osalta. Miesten mara eteni aina kolmeenkymppiin asti niin, että kärkiryhmään kuului iso rypäs, joka alkoi rakoilla vasta, kun viime vuoden Nairobin Marathonin voittaja, Kenian Hosea Rotich laittoi vauhtia jalkoihin ja juoksi välin 30-35 km aikaan 14.41. Tällöin kärkiryhmä supistui ainoastaan kolmen miehen joukoksi muiden jäädessä 20 sekuntia. Lopulta kuitenkin Kenian Wilfred Kigen oli vahvempi ja otti jo kolmannen voittonsa Frankfurthissa. Aika 2.07.58. Hosea oli tyytyminen toiseksi ajalla 2.08.11. Keniaan meni myös seuraavat seitsemän sijaa!!

Parhaana suomalaisena voitaisiin palkita Vaajakosken Marko Partanen ajalla 2.32.45 sijoittuen 45. Sijalla 51. maaliin juoksi Kälviän Juho Pirkola (2.34.00). Veli-Heikki Koivu oli 60. ajalla 2.36.00.

Naisten maralla näytti aluksi, että vastaavaa kirikamppailua ei tulla näkemään sillä niin ylivoimaiselta tuntuii, Venäjän Svetlana Zakharovan meno. Nainen piti koko matkan kärkipaikkaa jättäen muut välillä jo kauas taakseen niin että eroa oli 35km:n kohdalla seuraavaan jo minuutin verran. 40km:a ja tilanne oli uusi. Venäläinen oli ajettu lähes kiinni ja neljäntenä oleva Norjan 37v. Kirsten Melkevik-Otterbu oli perässä kärkeä ainoastaan 29 sekuntia.Lopulta voittoon juoksi juuri 33-vuotis syntymäpäiviään viettänyt Saksan Melanie Kraus ajalla 2.28.56. Toisena maaliin juoksi väsynyt Zakharova samalla ajalla kolmanneksi tulleen Melkevik-Otterbuun kanssa. Aika 2.29.12 on hänen uusi ennätys. Vanha ennätys syntyi vuosi sitten juurii Frankfurthin maratonilla (2.31.20). Hallitseva Euroopan mestari, Saksan Ulrike Maisch oli maalissa kuudes.

Jonkun matkaa kärjen takana mahtavaan juoksuun ylsi Kälviän Tarmon, Johanna Kykyri juosten debyytissään ajaksi 2.48.00.

[frankfurt-marathon.com & sul.fi]