Tokion maraton oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa World Marathon Majors -sarjan osakilpailu. Niinpä se oli houkutellut mukaan melkomoisen joukon maailman valioihin kuuluvia maratonrallattajia. Valitettavasti sää kilpailun aikana ei ollut kovan tuulen johdosta maratonille suotuisa. Siitä huolimatta voittajaksi juoksi viime kauden maratonsensaatio, Kenian kansalaisuuden omaava Dennis "sopujuoksu" Kimetto ajalla 2.06.50. Se on Tokion maratonin reittiennätys, mutta ei lähellekään Kimetton oma ennätys, sillä viime syksynä hän kipaisi Berliinissä debyyttimaratonillaan 2.04.16. Todennäköisesti hän olisi silloin juossut vieläkin kovampaa, mutta koska kyseessä olivat World Marathon Majors -sarjan voittorahat ja niitä tavoitteli Kimetton kaveri ja kenties samaan manageritalliin kuuluva Geoffrey Mutai, Kimetto antoi silloin Mutain voittaa.
Tällä kertaa Kimetton manageri oli ilmeisesti sanonut ennen kilvan alkua, että Kimetto saa luvan juosta voitosta maaliin asti ja niin hän tekikin. Voiton hän ratkaisi hurjalla kiihdytyksellä, jossa mies veti 30-35km:n välisen vitosen 14.20:een ja kun se ei riittänyt, vielä seuraavan vitosen 14.35:een. On selvää, että moisessa rallatuksella ei voi kukaan pysyä mukana ja niin Tokion maratonin voitto oli ratkennut. "Haluan juosta seuraavaksi MM-maran, mutta jos se ei ole mahdollista, hyökkään maratonin ME:n kimppuun Berliinissä", sanoi Kimetto kilvan jälkeen. Berliinistä hänellä onkin hyviä muistoja, sillä viime vuonna hän voitti kyseisessä kaupungissa sekä Berliinin puolimaratonin (59.15), että 25 km:n kilvan (1.11.18).
Toiseksi Tokion maratonmittelössä sijoittui Kenian Michael Kipyego. Hän ei jäänyt Kimettolle paljoa, sillä maalilinja syöksyi päin Kipyegon naamaa ajassa 2.06.58. Se ei ole aivan hänen ennätyksensä, sillä vuonna 2011 Kipyego juoksi Eindhovenissa kymmen sekuntia kovempaa. Toisin kuin Kimetto, Kipyego on jo tehnyt pitkän uran kansainvälisillä kilpakentillä. Siihen on kuulunut esimerkiksi kymmenen vuoden estejuoksu-ura (esterekordi 8.08.48) ja parhaimmillaan kuudes sija MM-maastoissa. Onneksi Kipyego on kuitenkin siirtynyt maratonille, kestävyysurheilun ehdottomalle kuninkuusmatkalle, minkä rinalla esteet ovat pilipalitouhua.
Kolmanneksi Tokiossa sijoittui myös Kipyego, etunimeltään Bernard. Hänenkin kotomaansa on Kenia. Bernard jäi kuitenkin kärkikaksikolle selvästi, sillä hän saavutti maalisen linjoituksen 2.07.53 kuluttua lähtölaukauksesta. Se ei ole lähimainkaan Bernardin rekordi, sillä vuonna 2011 hän laukkasi Chicagossa tuloksen 2.06.29. Onpa mies juossut urallaan myös 10 000 metriä alle 27 minuutin (26.59.61) puolimaratonin alle tunnin (59.10), sijoittunut MM-kisojen kympillä viidenneksi ja MM-puolimaratonilla hopealle. Seillainen veikko on Bernard.
Neljäntenä maaliin heittäytyi Japanin Kazuhiro Maeda ajalla 2.08.00. Se on Maedan persoonallinen rekordi, mutta hieman häntä kyllä maalissa kalvoi se, että Japanin yleisurheiluliitto oli asettanut suoran MM-maratonvalinnan ehdoksi 2.08-alituksen. Tähän Maeda juoksi siis 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle yhden sekunnin liian hitaasti. Hänen ei kuitenkaan kannata olla murheellisin maratonmielin, sillä on hyvinkin luultavaa, että miehen maratonnäyttö on riittävä MM-valintaa ajatellen. On näet epätodennäköistä, että kovinkaan moni japanilainen joukkorallattaisi viimeisellä MM-karsintamaratonilla Lake Biwassa ensi kuussa Maedan tuloksen alle. Maedalla on elämänsä aikana takanaan jo kilometri poikineen kestävyysjuosten, sillä esimerkiksi 10 000 metrillä äijä on leiponut 28 minuutin tuloksia jo vuodesta 2000 lähtien. Joskus on mennyt myös alle 28 minuuttia.
Maeda kävi lopussa kovan taiston Kenian James Kwambain kanssa. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että Kwambai juoksi 2.08.02. Kwambai taisi hieman hyytyä siihen, että hän tempaisi 28-29 välisen kilometrin 2.55:een ja jatkoi seuraavan tonnin 2.48:aan. Tällainen nykiminen kostautui viimeisillä kilometreillä niin, että jo kaukana takana ollut Maeda saalisti Kwambain kiinni ja painoi täyttä raikua ohi. "Yrittänyttä ei maratonlaiteta", saattoi Kwaibai kuitenkin lohdutella itsesään maalissa. Hänen maratonrekordinsa on äärimmäisen kova, vuonna 2009 Rotterdamissa juostu 2.04.27. Onpa mies juossut myös puolikkaan maratonin joltistakin renkutusta, mistä kertoo uran paras aika, 59.09. Lisäksi hän on säestänyt hyvin Haile Gebrselassieta vuonna 2008 Berliinissä juoksemalla silloin 2.05.36.
Kuudes Tokion maratonilla oli Kenian Gilbert Kirwa. Hän juoksi 2.08.17. Tällä vetäisyllä Gilbertti jäi pari minuuttia Frankfurtissa vuonna 2009 juoksemastaan rekordista (2.06.14). Joka tapauksessa hän oli maalissa hyvän tovin ennen seitsemänneksi tullutta Etiopian Feyisa Bekeleä, jonka ajaksi kirjautui 2.09.05. Se saattoi hieman kalvaa viime syksynä Amsterdamissa ajan 2.06.26 juossutta Bekeleä. Aivan varmasti sijoitus kahdesan ja aika 2.09.13 raastoi Etiopian Dino Sefirin kaalia, sillä se jäi aika kauas hänen uransa parhaasta maratonajasta, viime vuonna Dubaissa vedetystä 2.04.50:stä.
Sen sijaan yhdeksänneksi tullut Japanin Takayuki Matsumiya saattoi olla aikaansa 2.09.14 siinä mielessä tyytyväinen, että se oli hänen ennätyksensä. Toki japanilaiset ovat odottaneet aika hyvän ratanopeuden omaavalta Matsumiyalta (5000m 13.13.20, 10 000m 27.41.75) jo pitkään yhtä kovaa maratontulosta, kuin samalaisia ratatuloksia kiskonut Toshinari Takaoka, joka aikoinaan veti maran 2.06.16. Siihen Matsumiya oli kenties pettynyt, että hänen aikansa ei tule riittämään Japanin joukkueeseen kesän MM-maratonille. Joka tapauksessa hän oli kilvan viimeinen 2.10 alittaja täydessä 2.10-alittavaisuudessa.
Tokion naisten kilvan jälkeen maalialueella raikuivat Etiopian kansallisbiisin sävelet. Tämä on mahdollista päätellä siitä, että voittajaksi nelisti kyseisen valtion kansalaisuuden omaava Aberu Kebede. Hän käytti maratoniin aikaa 2.25.34. Kebede ratkaisin voiton voimakkaalla viimeisen seitsemän kilometrin rynnistyksellään, johon toiseksi sijoittunut Etiopian Yeshi Esayias (2.26.01) ei pystynyt maratonvastaamaan. "Tänään oli liian tuulista, jotta olisin pystynyt reittirekordiin. Erityisen hevii oli 37 kilometrista 41 kilometriin, koska silloin oli paitsi hirveä tuuli, myös ylämäki", sanoi voittaja maalissa. Hän jäikin aika kauas omasta rekordistaan, joka on viime syksynä Berliinissä juostu 2.20.30. Samoin ennätyksestään jäi toiseksi sijoittunut Esayias, sillä parhaimmilaan hän on taittanut maratonin sekunnin tämänkertaista tulostaan kovempaa.
Kolmanneksi Tokion kilvassa sijoittui Saksan Irina Mikitenko, joka teki 40-sarjalaiselle "kohtuullisen" maratonajan, 2.26.41. Se ei tietenkään ole lähellekään Mikitenkon persoonallinen rekordi (2.19.19, Berliini 2008), mutta ikä huomioon ottaen Mikitenkon suoritusta on pidettävä oivana. Mikitenko oli jo vuonna 2000 Sydneyn olympiakisoissa 5000 metrillä viides, joten aika pitkän päivätyön hän on tehnyt kansainvälisillä kilpakentillä. Kenties tältä ratajuoksuajoilta peräisin olevalla nopeudella Mikitenko kukisti kilvassa neljänneksi sijoittuneen Venäjän Albina Mojorovan (2.26.51). Majorova, jonka maratonrekordi on 2.23.52, sijoittui viime kesänä Lontoon olympiamaratonilla yhdeksänneksi.
Viides Tokiossa oli Japanin Yoshimi Ozaki 2.28.30 kuluttua lähdöstä. Se oli taatusti tälle vuoden 2009 maratonin MM-hopeamitalistille pettymys, samoin kuin oli viime kesän olympiamaratoni (aika silloin 2.27.43, sijoitus 19.) Ozaki, joka on juossut maratonin nopeimmillaan 2.23.30:een, himoaa varmasti vielä uralleen kovaa maratontulosta kuin alkoholisti maksakirroosiota. Kuudes ja kilvan viimeinen 2.30 -alittaja oli Namibian Helalia Johannes ajalla 2.29.20. Se jäi aika lailla tämän viime kesän olympiamaratonin 12. parhaan maratonkonettaren uran rekordista (olympiamaratonilla juostu 2.26.09), mutta on joka tapauksessa osoitus siitä, että hän pystyy juoksemaan alle 2.30 olosuhteissa kuin olosuhteissa, päivänä kuin päivänä, kelissä kuin kelissä, reitillä kuin reitillä, kilvassa kuin kilvassa. Tämä tietenkin edellyttää, että maratonkeskittyneisyys on tällöin 100 prosenttissa kuosissa ja että reitti on kohtuullisen tasainen ja että olosuhteet ovat kohtuullisen viileät ja että kilpa on kohtuullisen hyvä.
[iaaf.org, japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tokion maraton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tokion maraton. Näytä kaikki tekstit
maanantai 25. helmikuuta 2013
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Kibyego voittamaton Tokion maratonilla
Tokion maraton, vain maraton, eikä mikään muu kuin maraton juostiin Tokiossa, eikä missään muualla kuin Tokiossa. Siellä moni odotti innoissaan maratonin laukkaamista kuin T-Rex lihan haukkaamista. Siellä moni oli maratonintoutuneisuudessa kuin käsikranaatti sinkoutuneisuudessa. Siellä moni oli maratonmotivoituneisuudessa kuin kapiainen sotivoituneisuudessa.
Voittoon kutkuttavan jännittävässä maratonraastossa juoksi Kenian passia verkkareidensa taskussa kanniskeleva Michael Kipyego Kipkorir ajalla 2.07.37. Hän ratkaisi kilvan edukseen viimeisen kuuden kilometrin mäkisemällä osuudella, jolloin muun muassa Etiopian suurjuoksija Haile Gebrselassie putosi kyydistä armottoman vääjäämättömättömättömättömästi. Lisäksi hän putosi kyydistä mättömästi.
Haile putosi jopa kokonaan kilvan mitaliselta pallilta, sillä lopulta kovanlaiseen hammasrivistön esittelyyn intoutui Japanin oma poika, comebackin huipulle parin vaisumman viime vuoden jälkeen tehnyt Arata Fujiwara henkilökohtaisella ennätyksellään 2.07.48. Fujiwara ei lähtenyt kilvan alkuvaiheessa mukaan kärkijoukon maratonluottoa pursuavaan pullistelumullisteluun (puolimatka 1.02.51), vaan alkoi saalistaa kärkeä kiinni vasta 25 kilometrin paalun sivuutettuaan. On täysin tarpeetonta sanoakaan, että lopun Fujiwara juoksi täydessä maratontranssissa kuin ballerina tanssissa. Juoksunsa ansiosta Fujiwara todennäköisesti pukee ensi elokuussa Japanin maajoukkueen kisapaidan päälleen kaupungissa nimeltään Lontoo, jossa mitellään olympialaisesta maratonparemmuudesta.
Vain kaksi sekuntia Fujiwaralle hävisi tiukassa maratonloppukirissä Ugandan Stephen Kiprotich. Hänen on kuitenkin turha olla kilvan jälkeen murheellisin mielin, sillä on hyvinkin ilmeistä, että 2.07.50 riittää Ugandan olympiakomitealle näytöksi Lontoota ajatellen. Lisäksi Kiprotich sai kolmannesta sijastaan sen verran seteleitä reidenlämittäjiksi, että sillä kelpasi kilvan jälkeen ostaa kisahotellin aulabaarista lasin maitoa.
Neljänneksi lopun vaikeuksiensa murtamana sijoittui Haile Gebrselassie ajalla 2.08.17. Kysessä on tietenkin Hailen mittapuulla vaatimaton aika, mutta on muistettava, että nyt Haile sentään pääsi maratonin maaliin parin keskeytyksen jälkeen. Valitettavasti Hailen tulos kylläkin tarkoittaa sitä, että häntä ei nähdä Lontoon olympiamaratonilla, koska Etiopian joukkueeseen päästäkseen on juostava 2.04-pintaan oleva aika. Tosin Hailella on vielä mahdollisuus yrittää uudestaan jollain kevään maratonilla. Kenties Haile siis nähdään vielä olypiapaikan tavoittelevaisuudessa kuin teurastaja paloittelevaisuudessa.
Viides Tokiossa oli oman kotimaanosamme paras maratoonari, Sveitsin Viktor Röthlin, mukavalla ajalla 2.08.32. Se ei ole viime olympiamaratonilla kuudenneksi sijoittuneen Röthlinin oma rekordi, mutta kuitenkin hänen paras tuloksensa neljään vuoteen. Japani tuntuu olevan Röthlinille onnen paikka, sillä vuonna 2007 hän oli Osakan MM-maratonilla pronssilla ja seuraavana vuonna hän pisteli Tokion maratonilla 2.07.23. On ilmeistä, että kisan jälkeen hotellilla Viktor oli täydessä maratoninnoituksessa kuin uljas ritari linnoituksessa.
Kuka oli Tokiossa maratonkamppalussa kuudes? Hän oli Japanin Kazuhiro Maeda omalla persoonallisella rakordillaan 2.08.38. Samalla Kazuhiro puhkaisi ensi kertaa urallaan 2.10 -muurin. Alle 28 minuutin kympin mies Maedalta on odoteltu jo vuosia kunnon maratontulosta ja nyt sellainen tuli tärkeässä paikassa. Kun kaksi kolmesta Japanin olympiakarsintamaratonista on nyt juostu, Maedalla on hyvät mahdollisuudet päästä olympiajoukkueeseen, sillä tulevalla Lake Biwan maratonilla kahden japanilaisen miehen pitäisi juosta hänen aikansa alle, eikä sen tasoisia maratonkoneita ole viime vuosina maasta löytynyt.
Seitsemäntenä maalista löydettiin hervottomana kanveesissa retkottanut Japanin 5000 metrin ennätysmies (13.13.20) Takayuki Matsumiya 2.09.28 kuluttua lähtölaukauksesta. Japanilaiseksi kovia ratatuloksia juossut Matsumiya (vitosen lisäksi mm. kymppi 27.41.45) alitti vasta nyt ensi kertaa urallaan 2.10, vaikka juoksi jo viisi vuotta sitten silloin tappavan helteisellä Rotterdamin maratonilla 2.10.04. Ei ole näköjään helppoa maratoni koville ratamiehillekään.
Kahdeksas ja samalla kilvan viimeinen 2.10-alittaja tuloksellaan 2.09.59 oli Etiopian Hailu Mekonnen. Hän juoksi lopussa aika lailla kivimuuria päin, sillä hän oli kilvan kärjessä yhdessä Gabrselassien kanssa vielä 36 kilometrin kohdalla ja poikain 35 kilometrin väliaika 1.44.41 ennusti 2.06-alkuista tulosta.
Japanin suosikkipoika, Yuki Kawauchi hyytyi armottoman kilpailurallinsa (maratoneja parin-kolmen viikon välein) rasittamana sijalle 14. ajalla 2.12.51. Maratoneja hän kuitenkin haluaa jatkuvalla syötöllä juosta kuin marjastaja kömpiä suosta.
Tokion naisten kilvan voiton vei Etiopian kansalainen Atsede Habtamu ajalla 2.25.28. Se on Tokion maratonin reittirekordi. Luultavasti tästä johtuen Habtamu oli maalissa maratonkiihtyneisyydessä kuin lahjottu poliitikko viihtyneisyydessä. Etiopian keisarikunta otti kilvassa kasoisvoiton, sillä Yeshi Esayias leipoi ikioman rekordinsa 2.26.00. Pronssia kovan loppukirimittelön jälkeen sai Kenian Helena Loshanyang Kirop 2.26.02 kuluttua lähtöisästä laukauksesta. Mahtoiko Kiropille kolmas sija ei-omalla rekordillaan olla pettymys, sillä hän tavoitteli maratonvoittoa kuin vampyyrien ahdistama aamunkoittoa?
Neljänneksi sijoittui parhaana japanilaisena Eri Okubo omalla ennätyksellään 2.26.08. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Japanin naisten olympiakarsintamaratoni, joten Okubon verraton vetäisy ei kelpaa olympianäytöksi, tosin Japanissa 2.26-tuloksella ei muutenkaan olisi mitään asiaa olympiajoukkueeseen. Joka tapauksessa Okubo halusi juosta erittäin kovaa kuin varusmies turpeesta ottaa lomaa.
Kilvan viides ja samalla viimeinen 2.27-alittaja oli Venäjän Tatjana Arkhipova. Hän pisteli 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.26.46. Se ei varmaankaan tule riittämään Venäjän naarasmaratonjoukkueeseen Lontoon olympialaisiin. Se on kuitenkin selvää, että Arkhipova himoaisi olympialaisissa maratonin kipittämistä kuin kännikala viinan lipittämistä.
Niin oli Tokion tämän vuotinen maratoni juostu ja kohti seuraavia maratoneja vie maratonkoneiden ja -konettarien tie täydessä maratonkeskittyneisyydessä kuin rokkari seksittyneisyydessä.
[japanrunningnews.blogspot.com, iaaf.org & raasto.com]
Voittoon kutkuttavan jännittävässä maratonraastossa juoksi Kenian passia verkkareidensa taskussa kanniskeleva Michael Kipyego Kipkorir ajalla 2.07.37. Hän ratkaisi kilvan edukseen viimeisen kuuden kilometrin mäkisemällä osuudella, jolloin muun muassa Etiopian suurjuoksija Haile Gebrselassie putosi kyydistä armottoman vääjäämättömättömättömättömästi. Lisäksi hän putosi kyydistä mättömästi.
Haile putosi jopa kokonaan kilvan mitaliselta pallilta, sillä lopulta kovanlaiseen hammasrivistön esittelyyn intoutui Japanin oma poika, comebackin huipulle parin vaisumman viime vuoden jälkeen tehnyt Arata Fujiwara henkilökohtaisella ennätyksellään 2.07.48. Fujiwara ei lähtenyt kilvan alkuvaiheessa mukaan kärkijoukon maratonluottoa pursuavaan pullistelumullisteluun (puolimatka 1.02.51), vaan alkoi saalistaa kärkeä kiinni vasta 25 kilometrin paalun sivuutettuaan. On täysin tarpeetonta sanoakaan, että lopun Fujiwara juoksi täydessä maratontranssissa kuin ballerina tanssissa. Juoksunsa ansiosta Fujiwara todennäköisesti pukee ensi elokuussa Japanin maajoukkueen kisapaidan päälleen kaupungissa nimeltään Lontoo, jossa mitellään olympialaisesta maratonparemmuudesta.
Vain kaksi sekuntia Fujiwaralle hävisi tiukassa maratonloppukirissä Ugandan Stephen Kiprotich. Hänen on kuitenkin turha olla kilvan jälkeen murheellisin mielin, sillä on hyvinkin ilmeistä, että 2.07.50 riittää Ugandan olympiakomitealle näytöksi Lontoota ajatellen. Lisäksi Kiprotich sai kolmannesta sijastaan sen verran seteleitä reidenlämittäjiksi, että sillä kelpasi kilvan jälkeen ostaa kisahotellin aulabaarista lasin maitoa.
Neljänneksi lopun vaikeuksiensa murtamana sijoittui Haile Gebrselassie ajalla 2.08.17. Kysessä on tietenkin Hailen mittapuulla vaatimaton aika, mutta on muistettava, että nyt Haile sentään pääsi maratonin maaliin parin keskeytyksen jälkeen. Valitettavasti Hailen tulos kylläkin tarkoittaa sitä, että häntä ei nähdä Lontoon olympiamaratonilla, koska Etiopian joukkueeseen päästäkseen on juostava 2.04-pintaan oleva aika. Tosin Hailella on vielä mahdollisuus yrittää uudestaan jollain kevään maratonilla. Kenties Haile siis nähdään vielä olypiapaikan tavoittelevaisuudessa kuin teurastaja paloittelevaisuudessa.
Viides Tokiossa oli oman kotimaanosamme paras maratoonari, Sveitsin Viktor Röthlin, mukavalla ajalla 2.08.32. Se ei ole viime olympiamaratonilla kuudenneksi sijoittuneen Röthlinin oma rekordi, mutta kuitenkin hänen paras tuloksensa neljään vuoteen. Japani tuntuu olevan Röthlinille onnen paikka, sillä vuonna 2007 hän oli Osakan MM-maratonilla pronssilla ja seuraavana vuonna hän pisteli Tokion maratonilla 2.07.23. On ilmeistä, että kisan jälkeen hotellilla Viktor oli täydessä maratoninnoituksessa kuin uljas ritari linnoituksessa.
Kuka oli Tokiossa maratonkamppalussa kuudes? Hän oli Japanin Kazuhiro Maeda omalla persoonallisella rakordillaan 2.08.38. Samalla Kazuhiro puhkaisi ensi kertaa urallaan 2.10 -muurin. Alle 28 minuutin kympin mies Maedalta on odoteltu jo vuosia kunnon maratontulosta ja nyt sellainen tuli tärkeässä paikassa. Kun kaksi kolmesta Japanin olympiakarsintamaratonista on nyt juostu, Maedalla on hyvät mahdollisuudet päästä olympiajoukkueeseen, sillä tulevalla Lake Biwan maratonilla kahden japanilaisen miehen pitäisi juosta hänen aikansa alle, eikä sen tasoisia maratonkoneita ole viime vuosina maasta löytynyt.
Seitsemäntenä maalista löydettiin hervottomana kanveesissa retkottanut Japanin 5000 metrin ennätysmies (13.13.20) Takayuki Matsumiya 2.09.28 kuluttua lähtölaukauksesta. Japanilaiseksi kovia ratatuloksia juossut Matsumiya (vitosen lisäksi mm. kymppi 27.41.45) alitti vasta nyt ensi kertaa urallaan 2.10, vaikka juoksi jo viisi vuotta sitten silloin tappavan helteisellä Rotterdamin maratonilla 2.10.04. Ei ole näköjään helppoa maratoni koville ratamiehillekään.
Kahdeksas ja samalla kilvan viimeinen 2.10-alittaja tuloksellaan 2.09.59 oli Etiopian Hailu Mekonnen. Hän juoksi lopussa aika lailla kivimuuria päin, sillä hän oli kilvan kärjessä yhdessä Gabrselassien kanssa vielä 36 kilometrin kohdalla ja poikain 35 kilometrin väliaika 1.44.41 ennusti 2.06-alkuista tulosta.
Japanin suosikkipoika, Yuki Kawauchi hyytyi armottoman kilpailurallinsa (maratoneja parin-kolmen viikon välein) rasittamana sijalle 14. ajalla 2.12.51. Maratoneja hän kuitenkin haluaa jatkuvalla syötöllä juosta kuin marjastaja kömpiä suosta.
Tokion naisten kilvan voiton vei Etiopian kansalainen Atsede Habtamu ajalla 2.25.28. Se on Tokion maratonin reittirekordi. Luultavasti tästä johtuen Habtamu oli maalissa maratonkiihtyneisyydessä kuin lahjottu poliitikko viihtyneisyydessä. Etiopian keisarikunta otti kilvassa kasoisvoiton, sillä Yeshi Esayias leipoi ikioman rekordinsa 2.26.00. Pronssia kovan loppukirimittelön jälkeen sai Kenian Helena Loshanyang Kirop 2.26.02 kuluttua lähtöisästä laukauksesta. Mahtoiko Kiropille kolmas sija ei-omalla rekordillaan olla pettymys, sillä hän tavoitteli maratonvoittoa kuin vampyyrien ahdistama aamunkoittoa?
Neljänneksi sijoittui parhaana japanilaisena Eri Okubo omalla ennätyksellään 2.26.08. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Japanin naisten olympiakarsintamaratoni, joten Okubon verraton vetäisy ei kelpaa olympianäytöksi, tosin Japanissa 2.26-tuloksella ei muutenkaan olisi mitään asiaa olympiajoukkueeseen. Joka tapauksessa Okubo halusi juosta erittäin kovaa kuin varusmies turpeesta ottaa lomaa.
Kilvan viides ja samalla viimeinen 2.27-alittaja oli Venäjän Tatjana Arkhipova. Hän pisteli 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.26.46. Se ei varmaankaan tule riittämään Venäjän naarasmaratonjoukkueeseen Lontoon olympialaisiin. Se on kuitenkin selvää, että Arkhipova himoaisi olympialaisissa maratonin kipittämistä kuin kännikala viinan lipittämistä.
Niin oli Tokion tämän vuotinen maratoni juostu ja kohti seuraavia maratoneja vie maratonkoneiden ja -konettarien tie täydessä maratonkeskittyneisyydessä kuin rokkari seksittyneisyydessä.
[japanrunningnews.blogspot.com, iaaf.org & raasto.com]
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Mekonnen ja Ariasova voittivat Tokion maratonilla
Tokion maraton juostiin Tokiossa, joka sijaitsee Tokiossa, paikassa nimeltä Tokio, puhumattakaan Tokiosta. Siellä miesten kilvan voitto meni Etiopiaan, sillä kukaan ei voinut Hailu Mekonnenille mitään. Hän näet juoksi marttisen tonin aikaan 2.07.35 (vitosen pätkät 14.57, 14.59, 14.54, 15.04, 15.06, 14.56, 15.02, 15.43 ja viimeiset 2195 metriä 6.54). Vaikka Mekonneni hyytyi 35 jälkeen kuin hiihtäjä hiekassa, hänen aikansa oli miehen oma ennätys kahden sekunnin turvin. "Olen tosi faneuksissani voitostani, sillä Tokion kilpa on iso maratoni", tuumi voittaja maalissa täydessä maratononnellisuudessa.
Tosena maaliin juoksi sälli, jonka passissa, jonka kannessa lukee Kenya, lukee Paul Biwott. Kuinka kovaa hän sitten juoksi? No, vetelipä mies maratonin läpi noin 3.01 / km -loikkaa (2.08.17), eli vauhtia, jolla varmasti lähtevät karstat koneesta. Kolmantana maalin puolestaan saavutti kaikkien japanilaistan maratonfanien ja -fanittarittarien riemuksi Yuki Kawauchi ajalla 2.08.37. Kawauchi yllätti suorituksellaan monet, sillä miehen aiempi persoonallinen rekodri kestävyysurheilun 100 prosenttisella kuninkuusmatkalla oli 2.12.36. Kawauchi poikeaa suurimmasta osasta Japanin juoksuparhaimmistosta siinä, että hän ei ole ammattijuoksija minkään firman maratontallissa, vaan painaa täyttä työpäivää täydessä työkeskittyneisyydessä. Illan harjoituksena hän tekee yleensä kello 21 aikaan, illan hämyn jo laskeuduttua maiden ylle. Juoksullaan Kawauchi tienasi paikan Japanin joukkueeseen kesän MM-maratonille, joten ehkäpä pomo antaa miehelle pari päivää lomaa MM-maran takia.
Myös neljänneksi sijoittunut Japanin Yoshinori Oda (2.09.03) teki oman rekordinsa, sillä mies ei ollut aiemmin tehnyt tuttavuutta maratonin tuskan kanssa. Viimeisenä miehenä maalilinjan tavoitti ennen 2.10-rajaa Kenian syömmessään tunteva herra nimeltään Cyrus Njui (2.09.10). Sen sijaan takavuosien suuruus, mm. Berliinin ja Lontoon maratonit voittanut Felix Limo jäi aikaan 2.10.50.
Kuinka sitten kävi Naisten kilvassa? No, silläpä laillapa hyvinkin, että voiton vei Venäjän Tatjana Ariasova 2.27.29 kuluttua lähtölaukauksesta. Ariasova tavoitti siihen asti johtaneen ja jälleen kerran hirveällä riskillä vetäneen Japanin Yoko Shibuin 39.5 kilometrin juustolla. Lopussa täysin sakanneen Shibuin (2.29.03) ohi viistivät myös Japanin Noriko Higuchi (2.28.49), joka juoksi ensimmäistä maratoniaan sekä Venäjän Tatjana Petrova (2.28.56), joka ei juossut lähellekään ensimmäistä maratoniaan. "Olen maratononnellisuudessa, koska voitin, vaikka en tehnytkään persoonallista rakordiani", sanoi kilvan jälkeen Venäjän Ariasova ennen kuin hörppäsi mukistaan urheilullista juomaa.
Sen pituinen oli se Tokion maratoni ja ikuiseksi arvoitukseksi jäi, mikä olisi ollut Haile Gebrselassien panos kilvassa, mikäli hän olisi jalkavaivoiltaan ollut kilpakuntoinen. On ilmeistä, että maratonin jälkeen Tokion sushi-ravintolat olivat pullolaan täydessä maratonspekulaatiossa olevaa kansaa, eikä niissä puhuttu mistään muusta kuin maratonista.
[iaaf.org & raasto.com]
Tosena maaliin juoksi sälli, jonka passissa, jonka kannessa lukee Kenya, lukee Paul Biwott. Kuinka kovaa hän sitten juoksi? No, vetelipä mies maratonin läpi noin 3.01 / km -loikkaa (2.08.17), eli vauhtia, jolla varmasti lähtevät karstat koneesta. Kolmantana maalin puolestaan saavutti kaikkien japanilaistan maratonfanien ja -fanittarittarien riemuksi Yuki Kawauchi ajalla 2.08.37. Kawauchi yllätti suorituksellaan monet, sillä miehen aiempi persoonallinen rekodri kestävyysurheilun 100 prosenttisella kuninkuusmatkalla oli 2.12.36. Kawauchi poikeaa suurimmasta osasta Japanin juoksuparhaimmistosta siinä, että hän ei ole ammattijuoksija minkään firman maratontallissa, vaan painaa täyttä työpäivää täydessä työkeskittyneisyydessä. Illan harjoituksena hän tekee yleensä kello 21 aikaan, illan hämyn jo laskeuduttua maiden ylle. Juoksullaan Kawauchi tienasi paikan Japanin joukkueeseen kesän MM-maratonille, joten ehkäpä pomo antaa miehelle pari päivää lomaa MM-maran takia.
Myös neljänneksi sijoittunut Japanin Yoshinori Oda (2.09.03) teki oman rekordinsa, sillä mies ei ollut aiemmin tehnyt tuttavuutta maratonin tuskan kanssa. Viimeisenä miehenä maalilinjan tavoitti ennen 2.10-rajaa Kenian syömmessään tunteva herra nimeltään Cyrus Njui (2.09.10). Sen sijaan takavuosien suuruus, mm. Berliinin ja Lontoon maratonit voittanut Felix Limo jäi aikaan 2.10.50.
Kuinka sitten kävi Naisten kilvassa? No, silläpä laillapa hyvinkin, että voiton vei Venäjän Tatjana Ariasova 2.27.29 kuluttua lähtölaukauksesta. Ariasova tavoitti siihen asti johtaneen ja jälleen kerran hirveällä riskillä vetäneen Japanin Yoko Shibuin 39.5 kilometrin juustolla. Lopussa täysin sakanneen Shibuin (2.29.03) ohi viistivät myös Japanin Noriko Higuchi (2.28.49), joka juoksi ensimmäistä maratoniaan sekä Venäjän Tatjana Petrova (2.28.56), joka ei juossut lähellekään ensimmäistä maratoniaan. "Olen maratononnellisuudessa, koska voitin, vaikka en tehnytkään persoonallista rakordiani", sanoi kilvan jälkeen Venäjän Ariasova ennen kuin hörppäsi mukistaan urheilullista juomaa.
Sen pituinen oli se Tokion maratoni ja ikuiseksi arvoitukseksi jäi, mikä olisi ollut Haile Gebrselassien panos kilvassa, mikäli hän olisi jalkavaivoiltaan ollut kilpakuntoinen. On ilmeistä, että maratonin jälkeen Tokion sushi-ravintolat olivat pullolaan täydessä maratonspekulaatiossa olevaa kansaa, eikä niissä puhuttu mistään muusta kuin maratonista.
[iaaf.org & raasto.com]
sunnuntai 28. helmikuuta 2010
Tokion maratonista täysi waterloo
Tämän vuoden Tokion maratonista ei tullut ikimuistoista kilpaa, vaikka osanottolista oli kova. Syy tähän oli se, että sää kilvan aikana oli maratonjuoksun kannalta täysin kelvoton. Lämpötila + 6 astetta olisi ollut ok, ellei hirveä tuuli olisi laskenut todellisen lämpötilan vastaamaan selvää pakkasta. Niinpä kisan aikana satoikin lunta. Kaiken lisäksi maalialueella meren rannalla oli päällänsä tsunamivaroitus.
Japani otti miesten kisassa viitoisvoiton, sillä kovat 2.06-2.07 kenialaiset ja marokkolaiset hyytyivät Salim Kpsangin ja Rachid Kisrin johdolla jäätävässä tuulessa kuin kiisseli pakkasessa. Voittoon nelisti rekordiltaan 2.08-tasoinen mies Masakazu Fujiwara ajalla 2.12.19, ennen toista 2.08-miestä Arata Fujiwaraa (ei sukua, 2.12.34). Tämä puolestaan kukisti viime vuoden MM-maratonin kuutosen Atsushi Saton sekunnilla, joka taas teki yhtä suuren eron neljänneksi sijoittuneeseen Yuki Kawauchiin. Viidentenä maalilinjan leikkasi ja maalialueelta äkkiä tsunamivaroituksen johdosta pois loikki Sohin veljesten oppilas Tomoya Adachi (2.12.46). Paras kenialainen oli kuudenneksi sijoittunut Jospeh Mwaniki (2.12.53) ennen Marokon Kisriä (2.12.59), toista Sohin veljesten valmennettavaa Takaaki Kodaa (2.13.04) ja Kenian Kipsangia (2.13.16).
Kilpailun voittaja Masakazu "masa" Fujiwara tuumi kilvan jälkeisessä lehdistötilaisuudessa tiivistettynä seuraavaa: "Tiesin että kovat ajat eivät ole tänää mahdollisia, kun oli niin kylmä. Niinpä keskityin vain ja ainostaan voittamaan kilvan. Voitin tänään, koska treenini ovat menneet puikkareihin. Uskon, että 2.06-mara on meikäläiselle mahdollinen. Taktiikkani oli se, että isken 33 km:n jyystöllä kärkeen ja sitten siirryn 35 km:n jaskalla muiden völjyyn ja sitten 40 km:n sahalla isken uudestaan. Näin myös tein ja se toimi tänään. Tää mara oli urani kannalta merkityksellisempi kuin vuonna 2003 juoksemani Lake Biwan debyyttimara (2.08.18). Tämä oli mun uralle ikään kuin uusi alku, sillä kun aikoinaan liityin Hondan maratontalliin, reenasin liian kovaa seuraavat viisi vuotta ja sen takia mulla oli jatkuvasti vammoja. Sittemmin olen oppinut kontrolloimaan tarkemmin itseäni, millä on ratkaiseva merkitys sille, että olen palannut huipulle."
Jotain kilvan aikana vallineesta kälyisestä säästä kertoo myös naisten maratonin voittoaika, 2.34.39. Sen juoksi Venäjän 2.25-naaras Alevtina Biktimirova. Hän jätätti toiseksi sijoittunutta Etiopian Robe Gutaa sen verran, että kello näytti 2.36.29 ennen kuin kilvan suurin voittajasuosikki, rekordiltaan 2.24-tasoinen maratontyyliniekatar Guta ylitti maalisen linjan. Kuka sitten sai kilvassa pronssia? No kukapa muukaan kuin Romanian Nuta Olaru ajalla 2.36.42. Vain neljä naista alitti kilvassa 2.40-rajan.
Voittaja Biktimorova sanoi kilvan jälkeen: "Meitsi on ihan faneuksissani, koska voitin tänään. Viime vuonna olin neljäs se se söi mua hamsterin lailla. Meitsi diggaa juosta samassa kisassa miesten kanssa, koska jos ympärilläni on vain naisia, se tuo sellaisen tunteen, että juoksisin kilpakumppaneitani vastaan. On siis parempi, jos samassa porukassa ei juokse muita naaraita. Haluankin kiittää mun kanssa samassa porukassa juosseita äijiä. Mulla oli ajatukseana juosta oma rekordini tänään, joten lähdin kovaa liikkeelle, mutta eipä kulunut aikaakaan, kun jo huomasin, että tässä kylmyydessä ei ole mahiksia viilata rekodriani ohuemmaksi. Niinpä kilvan toisella puoliskolla mulla oli mielessäni voitto, vain voitto, eikä mikään muu kuin voitto."
[tokyo42195.org, japanrunninnews.blogspot.com & raasto.com]
Japani otti miesten kisassa viitoisvoiton, sillä kovat 2.06-2.07 kenialaiset ja marokkolaiset hyytyivät Salim Kpsangin ja Rachid Kisrin johdolla jäätävässä tuulessa kuin kiisseli pakkasessa. Voittoon nelisti rekordiltaan 2.08-tasoinen mies Masakazu Fujiwara ajalla 2.12.19, ennen toista 2.08-miestä Arata Fujiwaraa (ei sukua, 2.12.34). Tämä puolestaan kukisti viime vuoden MM-maratonin kuutosen Atsushi Saton sekunnilla, joka taas teki yhtä suuren eron neljänneksi sijoittuneeseen Yuki Kawauchiin. Viidentenä maalilinjan leikkasi ja maalialueelta äkkiä tsunamivaroituksen johdosta pois loikki Sohin veljesten oppilas Tomoya Adachi (2.12.46). Paras kenialainen oli kuudenneksi sijoittunut Jospeh Mwaniki (2.12.53) ennen Marokon Kisriä (2.12.59), toista Sohin veljesten valmennettavaa Takaaki Kodaa (2.13.04) ja Kenian Kipsangia (2.13.16).
Kilpailun voittaja Masakazu "masa" Fujiwara tuumi kilvan jälkeisessä lehdistötilaisuudessa tiivistettynä seuraavaa: "Tiesin että kovat ajat eivät ole tänää mahdollisia, kun oli niin kylmä. Niinpä keskityin vain ja ainostaan voittamaan kilvan. Voitin tänään, koska treenini ovat menneet puikkareihin. Uskon, että 2.06-mara on meikäläiselle mahdollinen. Taktiikkani oli se, että isken 33 km:n jyystöllä kärkeen ja sitten siirryn 35 km:n jaskalla muiden völjyyn ja sitten 40 km:n sahalla isken uudestaan. Näin myös tein ja se toimi tänään. Tää mara oli urani kannalta merkityksellisempi kuin vuonna 2003 juoksemani Lake Biwan debyyttimara (2.08.18). Tämä oli mun uralle ikään kuin uusi alku, sillä kun aikoinaan liityin Hondan maratontalliin, reenasin liian kovaa seuraavat viisi vuotta ja sen takia mulla oli jatkuvasti vammoja. Sittemmin olen oppinut kontrolloimaan tarkemmin itseäni, millä on ratkaiseva merkitys sille, että olen palannut huipulle."
Jotain kilvan aikana vallineesta kälyisestä säästä kertoo myös naisten maratonin voittoaika, 2.34.39. Sen juoksi Venäjän 2.25-naaras Alevtina Biktimirova. Hän jätätti toiseksi sijoittunutta Etiopian Robe Gutaa sen verran, että kello näytti 2.36.29 ennen kuin kilvan suurin voittajasuosikki, rekordiltaan 2.24-tasoinen maratontyyliniekatar Guta ylitti maalisen linjan. Kuka sitten sai kilvassa pronssia? No kukapa muukaan kuin Romanian Nuta Olaru ajalla 2.36.42. Vain neljä naista alitti kilvassa 2.40-rajan.
Voittaja Biktimorova sanoi kilvan jälkeen: "Meitsi on ihan faneuksissani, koska voitin tänään. Viime vuonna olin neljäs se se söi mua hamsterin lailla. Meitsi diggaa juosta samassa kisassa miesten kanssa, koska jos ympärilläni on vain naisia, se tuo sellaisen tunteen, että juoksisin kilpakumppaneitani vastaan. On siis parempi, jos samassa porukassa ei juokse muita naaraita. Haluankin kiittää mun kanssa samassa porukassa juosseita äijiä. Mulla oli ajatukseana juosta oma rekordini tänään, joten lähdin kovaa liikkeelle, mutta eipä kulunut aikaakaan, kun jo huomasin, että tässä kylmyydessä ei ole mahiksia viilata rekodriani ohuemmaksi. Niinpä kilvan toisella puoliskolla mulla oli mielessäni voitto, vain voitto, eikä mikään muu kuin voitto."
[tokyo42195.org, japanrunninnews.blogspot.com & raasto.com]
torstai 25. helmikuuta 2010
Tokion maraton juostaan sunnuntaina
Sunnuntaina 28.2. juostaan tämän vuoden Tokion maraton. Reittihän on siellä nopea kuin hirvi, mutta aika lailla altis tuulelle. Viime vuoden kilpa menikin pilalle ylenpalttisen tuulen takia, mutta vuonna 2008 Sveitsin Viktor Röthlin sahasi konemaisella askeleella siellä 2.07.23 tuulettomassa kelissä. Tokion maraton on nykyään 30 000 juoksijan massakilpa kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Muistaakseni vuonna 2007 tapahtui muutos tähän ja samalla reittikin meni uusiksi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että enää maali ei ole vanhaan tapaan olympiastadionilla.
Tämän vuoden kisaan on ilmoittautunut joukko erittäin ansioituneita maantiehylkiöitä 42 kilometrin ja siihen päälle juostavan 195 metrin saralla. Miesten kilpaan lähtevät Keniasta sellaiset vauhtiveikot kuin William Kiplagat (rekordi 2.06.50), Salim Kpsang (2.07.29), vuoden 2001 kympin maailmanmestari Charles Kamathi (2.07.33) ja tietenkin vanha konna, kaksinkertainen maratonin olympiamitalisti Eric Wainaina (2.08.53). Wainainahan on asunut Tokiossa jo 1990-luvun alkupuolelta saakka ja hän vetää kaikki lenkkinsä Japanin keisarillista palatsia kiertävällä reitillä. Etiopian osanotto on tällä kertaa vaisu, sillä heidän ässistään kehissä on ainoastaan Gudisa Shentema (2.07.34), mutta ehkä tällä kertaa laatu korvaa määrän?
Japani pistää kotikentälleen mm. viime vuoden MM-kuutosen Atsushi Saton (2.07.13), Toshihiko Sekon oppilaan Tomoaki Kunichikan (2.07.52), joka ilmeisesti juoksee uransa viimeisen maran, vuoden 2004 olympiaviitosen ja vuosien 2001 ja 2003 MM-viitosen Shigeru Aburayan (niin ikään 2.07.52), sekä 2.08-miehet Masakazu Wujiwaran (2.08.12), Arata Fujiwaran (2.08.40 Röthlinin takana vuonna 2008), Yuzo Onishin (2.08.54) ja Katzutoshi Takatsukan (2.08.56). Niin ikään Japanilta on kehissä Shinichi Matanabe (2.09.32) ja vuoden 2006 Berliinin maratonin kolmonen Kurao Umeki (2.09.52). Umekilla on varman vieläkin tuohta taskuissaan Berliinin kolmossijasta, ellei hän sitten ole törsännyt kaikkia palkintorahojaan maratonvideoihin.
Varteenotettavia tekijöitä kilvassa saattavat ola myös Marokon Rachin Kisri (2.06.48) sekä Venäjän Alaksei Sokolov, jonka rekordi 2.09.07 on juosti Dublinissa, mikä ei totta vieköön kuulu kuuluisimpiin maratonkilpoihin planeetallamme. Unohtaa ei sovi myöskään Ugandan Nicholas Kipronoa, joka juoksee nyt ensimaransa. Puolikaaseen hän on rekordijuoksussaan käyttänyt aikaa 1.00.25.
Entäpä sitten naisten kilpa? No, ehkä kovin suosikki sen kilvan voittoon on Etiopian Robe Guta, joka juoksi rekordinsa 2.24.35 vuonna 2006 Hampurissa. Tuossa kilvassahan maalialueella näkyi täydessä maratononnellisuudessa olevia suomalaisnaisia (ainakin yksi) ja täydessä maratonpettyneisyydessä olevia suomalaismiehiä (ainakin kaksi). Viimeksi mainitut kiskoivat maalissa kaljaa urakalla hukuttaakseen maratonpettyneisyytensä, kunnes tajusivat sen olevan alkoholitonta. Sanansa sanottavana naisten kilvassa on kenties myös Romanian Nuta Olarulla (2.24.33) ja Venäjän Alevtina Biktimorovalla, joka juoksi Frankfurtissa vuonna 2005 allekirjoittanutta vastaan paaluureittiä kuin väsymätön susi kohti maalia, missä kellot näyttivät aikaa kuluneeksi 2.25.12. Ehkä Kenian Julia Mumbilla (2.26.00) on niin ikään kauhansa sopassa kun maratonvoitosta taistellaan, sillä aina 1960-luvun lopulta saakka sellaisten juoksijoiden menestyminen, joiden paidassa lukee "Kenya" ei ole yllättänyt ketään.
Eipä unohdeta kuitenkaan Japanilaisia, sillä heistä Tokion kaduilla tulevat laukkaamaan mm. Mizuho Nazukawa, joka viime vuoden hirveästä tuulesta huolimatta veti 2.25.38 ja Akemi Ozaki, jonka rekodri 2.27.23 on juostu kuumalla Hokkaidon kesämaratonilla sekä Miyuki Ando (2.29.07).
Luvassa on siis mitä mielenkiintoisin kilpa, jota maratonfanit tulevat seuraamaan jännityksen kaltaisessa kutkutuksessa täynnä maratonkiinnostuneisuutta.
[japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
Tämän vuoden kisaan on ilmoittautunut joukko erittäin ansioituneita maantiehylkiöitä 42 kilometrin ja siihen päälle juostavan 195 metrin saralla. Miesten kilpaan lähtevät Keniasta sellaiset vauhtiveikot kuin William Kiplagat (rekordi 2.06.50), Salim Kpsang (2.07.29), vuoden 2001 kympin maailmanmestari Charles Kamathi (2.07.33) ja tietenkin vanha konna, kaksinkertainen maratonin olympiamitalisti Eric Wainaina (2.08.53). Wainainahan on asunut Tokiossa jo 1990-luvun alkupuolelta saakka ja hän vetää kaikki lenkkinsä Japanin keisarillista palatsia kiertävällä reitillä. Etiopian osanotto on tällä kertaa vaisu, sillä heidän ässistään kehissä on ainoastaan Gudisa Shentema (2.07.34), mutta ehkä tällä kertaa laatu korvaa määrän?
Japani pistää kotikentälleen mm. viime vuoden MM-kuutosen Atsushi Saton (2.07.13), Toshihiko Sekon oppilaan Tomoaki Kunichikan (2.07.52), joka ilmeisesti juoksee uransa viimeisen maran, vuoden 2004 olympiaviitosen ja vuosien 2001 ja 2003 MM-viitosen Shigeru Aburayan (niin ikään 2.07.52), sekä 2.08-miehet Masakazu Wujiwaran (2.08.12), Arata Fujiwaran (2.08.40 Röthlinin takana vuonna 2008), Yuzo Onishin (2.08.54) ja Katzutoshi Takatsukan (2.08.56). Niin ikään Japanilta on kehissä Shinichi Matanabe (2.09.32) ja vuoden 2006 Berliinin maratonin kolmonen Kurao Umeki (2.09.52). Umekilla on varman vieläkin tuohta taskuissaan Berliinin kolmossijasta, ellei hän sitten ole törsännyt kaikkia palkintorahojaan maratonvideoihin.
Varteenotettavia tekijöitä kilvassa saattavat ola myös Marokon Rachin Kisri (2.06.48) sekä Venäjän Alaksei Sokolov, jonka rekordi 2.09.07 on juosti Dublinissa, mikä ei totta vieköön kuulu kuuluisimpiin maratonkilpoihin planeetallamme. Unohtaa ei sovi myöskään Ugandan Nicholas Kipronoa, joka juoksee nyt ensimaransa. Puolikaaseen hän on rekordijuoksussaan käyttänyt aikaa 1.00.25.
Entäpä sitten naisten kilpa? No, ehkä kovin suosikki sen kilvan voittoon on Etiopian Robe Guta, joka juoksi rekordinsa 2.24.35 vuonna 2006 Hampurissa. Tuossa kilvassahan maalialueella näkyi täydessä maratononnellisuudessa olevia suomalaisnaisia (ainakin yksi) ja täydessä maratonpettyneisyydessä olevia suomalaismiehiä (ainakin kaksi). Viimeksi mainitut kiskoivat maalissa kaljaa urakalla hukuttaakseen maratonpettyneisyytensä, kunnes tajusivat sen olevan alkoholitonta. Sanansa sanottavana naisten kilvassa on kenties myös Romanian Nuta Olarulla (2.24.33) ja Venäjän Alevtina Biktimorovalla, joka juoksi Frankfurtissa vuonna 2005 allekirjoittanutta vastaan paaluureittiä kuin väsymätön susi kohti maalia, missä kellot näyttivät aikaa kuluneeksi 2.25.12. Ehkä Kenian Julia Mumbilla (2.26.00) on niin ikään kauhansa sopassa kun maratonvoitosta taistellaan, sillä aina 1960-luvun lopulta saakka sellaisten juoksijoiden menestyminen, joiden paidassa lukee "Kenya" ei ole yllättänyt ketään.
Eipä unohdeta kuitenkaan Japanilaisia, sillä heistä Tokion kaduilla tulevat laukkaamaan mm. Mizuho Nazukawa, joka viime vuoden hirveästä tuulesta huolimatta veti 2.25.38 ja Akemi Ozaki, jonka rekodri 2.27.23 on juostu kuumalla Hokkaidon kesämaratonilla sekä Miyuki Ando (2.29.07).
Luvassa on siis mitä mielenkiintoisin kilpa, jota maratonfanit tulevat seuraamaan jännityksen kaltaisessa kutkutuksessa täynnä maratonkiinnostuneisuutta.
[japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Kova puhuri esti huipputulokset Tokion maratonilla
Tämän vuoden Tokion maraton oli varmasti monille maratonfaneille pettymys, sillä kilvan aikana puhkunut kova tuuli esti huipputulokset. Miesten kilvassa jäätiin kauaksi Viktor Röthlinin viime vuoden voittoajasta 2.07.23, vaikka mukana oli sentään Sammy Koririn ja Tsuyoshi Ogatan kaltaisia maratonhylkijöitä. Kisan voiton vei Kenian Salim Kipsang ajalla 2.10.27. Kipsang lähti omille teilleen 36 km:n viistalla, mutta silti hänkin juoksi toisen puolikaan selvästi ensimmäistä (1.04.07) hitaamin. Esimerkiksi hirvittävä vastatuulipusku 35-40 km:n välisessä vitosella kesti häneltä 15.57 ja muilta vielä kauemmin. Toiseksi sijoittunut Japanin Kazuhiro Maeda (2.11.01) varmisti paikkansa Japanin MM-joukkueessa. Japanissa on selvästi menossa sukupolvenvaihdos miesten maratonjuoksussa, sillä sellaiset vanhat kovanaamat kuin Tsuyoshi Ogata (uran eka keskeytys), Atsushi Fujita (2.14.00) sekä Toshinari Takaoka (uran eka keskeytys uran viimeisessä kisassa) olivat kisassa ulkona kuin humanistit ydinfysiikan luennolla.
Tulokset:
1) Salim Kipsang (KEN) 2:10:27
2) Kazuhiro Maeda (JPN) 2:11:01
3) Kensuke Takahashi (JPN) 2:11:25
4) Sammy Korir (KEN) 2:11:57
5) Kenta Oshima (JPN) 2:12:54
6) Tomoyuki Sato (JPN) 2:13:12
7) Dimtri Baranovski (UKR) 2:13:27
8) Asnake Roro Fekadu (ETH) 2:13:40
9) Kentaro Nakamoto (JPN) 2:13:53
10) Atsushi Fujita (JPN) 2:14:00
Naisten kisassa voiton vei Japanin Mizuho Nasukawa ajalla 2.25.38, jota valmentaa Suuri mestari Yoshio Koide. Tämä guru on valmentanut urallaan enemmän arvokisamitalisteja kuin keskiverto viljelijä perunoita. Nasukawaa ei kuitenkaan valita Berliinin MM-maratonille, koska Tokion kisa ei ollut Japanin naisten karsintakisa sinne. "Mereltä puhissut tuuli oli kova, mutta onneksi sain peesata miesjuoksijoita", tuumi voittaja maalin autuudessa. Myös toiseksi sijoittunut Yukari Sahaku (2.28.55) on Koiden valmennettava. Naisten kisa oli Japanilaisittain sikäli merkittävä, että kaksi maan suurta maratontähtöstä, kolmanneksi sijoittunut Reiko Tosa (2.29.19) ja 10:nneksi raastanut Harumi Hiroyama (2.35.39) juoksivat nyt uransa jäähyväismaratonit. Kaksikon maratonenkat (Tosa 2.22.46, Hiroyama 2.22.56) ovat lähes identtiset. Lisäksi Tosa oli kaksi kertaa MM-maratonilla mitaleilla ja kerran olympiamaratonilla viides, kun taas Hiroyama oli kerran MM-kympillä neljäs ja kerran MM-maratonilla kahdeksas, sekä kävi kolmet olympialaiset.
Tulokset:
1) Mizuho Nasukawa (JPN) 2:25:38
2) Yukari Sahaku (JPN) 2:28:55
3) Reiko Tosa (JPN) 2:29:19
4) Alvevtina Biktimirova (RUS) 2:29:33
5) Shiytaye Gemechu (ETH) 2:29:59
6) Kiyoko Shimahara (JPN) 2:31:57
7) Hiromi Ominami (JPN) 2:32:11
8) Luminita Talpos (ROU) 2:32:22
9) Pamela Chepchumba (KEN) 2:32:40
10) Harumi Hiroyama (JPN) 2:35:39
[IAAF.org, japanrunningnews.blogspot.com & nousevan auringon maratoonarit]
Tulokset:
1) Salim Kipsang (KEN) 2:10:27
2) Kazuhiro Maeda (JPN) 2:11:01
3) Kensuke Takahashi (JPN) 2:11:25
4) Sammy Korir (KEN) 2:11:57
5) Kenta Oshima (JPN) 2:12:54
6) Tomoyuki Sato (JPN) 2:13:12
7) Dimtri Baranovski (UKR) 2:13:27
8) Asnake Roro Fekadu (ETH) 2:13:40
9) Kentaro Nakamoto (JPN) 2:13:53
10) Atsushi Fujita (JPN) 2:14:00
Naisten kisassa voiton vei Japanin Mizuho Nasukawa ajalla 2.25.38, jota valmentaa Suuri mestari Yoshio Koide. Tämä guru on valmentanut urallaan enemmän arvokisamitalisteja kuin keskiverto viljelijä perunoita. Nasukawaa ei kuitenkaan valita Berliinin MM-maratonille, koska Tokion kisa ei ollut Japanin naisten karsintakisa sinne. "Mereltä puhissut tuuli oli kova, mutta onneksi sain peesata miesjuoksijoita", tuumi voittaja maalin autuudessa. Myös toiseksi sijoittunut Yukari Sahaku (2.28.55) on Koiden valmennettava. Naisten kisa oli Japanilaisittain sikäli merkittävä, että kaksi maan suurta maratontähtöstä, kolmanneksi sijoittunut Reiko Tosa (2.29.19) ja 10:nneksi raastanut Harumi Hiroyama (2.35.39) juoksivat nyt uransa jäähyväismaratonit. Kaksikon maratonenkat (Tosa 2.22.46, Hiroyama 2.22.56) ovat lähes identtiset. Lisäksi Tosa oli kaksi kertaa MM-maratonilla mitaleilla ja kerran olympiamaratonilla viides, kun taas Hiroyama oli kerran MM-kympillä neljäs ja kerran MM-maratonilla kahdeksas, sekä kävi kolmet olympialaiset.
Tulokset:
1) Mizuho Nasukawa (JPN) 2:25:38
2) Yukari Sahaku (JPN) 2:28:55
3) Reiko Tosa (JPN) 2:29:19
4) Alvevtina Biktimirova (RUS) 2:29:33
5) Shiytaye Gemechu (ETH) 2:29:59
6) Kiyoko Shimahara (JPN) 2:31:57
7) Hiromi Ominami (JPN) 2:32:11
8) Luminita Talpos (ROU) 2:32:22
9) Pamela Chepchumba (KEN) 2:32:40
10) Harumi Hiroyama (JPN) 2:35:39
[IAAF.org, japanrunningnews.blogspot.com & nousevan auringon maratoonarit]
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Ogata himoitsee maratonin MM-paikkaa kuin rokkari nahkapöksyjä
Jännitys ennen ensi sunnuntain Tokion maratonia sen kuin kasvaa. Tsuyoshi Ogata (s. 1973) on ilmoittanut tavoittelevansa siellä MM-kisalippua ja samalla neljännelle perättäiselle MM-maratonille pääsyään. Ogatan MM-kisahistoria on sellainen, että vuoden 2003 Pariisin hurjavauhtisessa kisassa hän juoksi 2.10.39 ja oli 12. Vuonna 2005 Helsingissä hän puolestaan otti pronssia ajalla 2.11.16 ja vuonna 2007 Osakan kaamessa helteessä ja kosteudessa hän oli viides 2.17.42 kuluttua lähtölaukauksesta. Lisäksi Ogata oli viime kesän Pekingin olympiamaratonilla 13. (2.13.26). Maratonennätyksensä 2.08.37 hän juoksi Fukuokassa vuonna 2003. Uransa suurimman voiton hän otti samassa paikassa vuonna 2004 juoksemalla 2.09.15 erittäin kovassa tuulessa, minkä Suomen Mårekin muistaa. Voitot hän on tietysti ottanut myös kaikilla kolmella juoksemallaan MM-maratonilla joukkuekisassa (maratonin maailman cup).
Ennen tulevaa Tokion maratonia Ogata tuumasi seuraavaa: "Haluan päästä MM-joukkueeseen selvästi ilman mitään jossitteluja. Hommat eivät ole menneet aivan puikkareihin, mutta tunnen että olen saanut viime aikoina homman kasaan. Tulen olemaan valmis, mutta ikinä ei tiedä etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Juoksen Tokion maran, koska haluan voittaa. Haluan vetäistä kisan, minkä kanssa voin elää ja huonoimmillanikin tulen tappelemaan voitosta." Tästä kaikesta voimme päätellä ainakin se, että Ogata lähtee Tokion maratonille täynnä maratonluottoa.
[japanrunningnews.blogspot.com & Nousevan auringon maratoonarit]
Ennen tulevaa Tokion maratonia Ogata tuumasi seuraavaa: "Haluan päästä MM-joukkueeseen selvästi ilman mitään jossitteluja. Hommat eivät ole menneet aivan puikkareihin, mutta tunnen että olen saanut viime aikoina homman kasaan. Tulen olemaan valmis, mutta ikinä ei tiedä etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Juoksen Tokion maran, koska haluan voittaa. Haluan vetäistä kisan, minkä kanssa voin elää ja huonoimmillanikin tulen tappelemaan voitosta." Tästä kaikesta voimme päätellä ainakin se, että Ogata lähtee Tokion maratonille täynnä maratonluottoa.
[japanrunningnews.blogspot.com & Nousevan auringon maratoonarit]
tiistai 17. maaliskuuta 2009
Toshinari Takaoka lopettaa Tokion maratonin jälkeen
Legendaarinen japanilaisjuoksija Toshinari Takaoka (s. 1970) meinaa lopettaa uransa ensi sunnuntain (22.3.) Tokion maratoniin. Pitkällä urallaan Takaoka on mm. takonut maratonin neljä kertaa alle 2.08, juossut 10 000 metriä yhdeksän kertaa alle 28 minuutin, ollut 10 000 metrillä Sydneyn olympiakisoissa seitsemäs ja Helsingin MM-maratonilla neljäs. Hänen hurja maratonennätyksensä 2.06.16 Chicagosta vuodelta 2002 on edelleen Japanin ja Aasian ennätys. Lisäksi Takoka on juossut 3000m 7.41.87, 5000m 13.13.40 ja 10 000m 27.35.09. Takaoka siirtyi maratonille japanilaiseksi vasta poikkeuksellisen vanhana, päälle 30-vuotiaana. Maansa vuoden 2004 Ateenan olympiamaratonjoukkueesta hän putosi niukasti ajastaan 2.07.59 huolimatta, sillä Tomoaki Kunichika ja Toshinari Suwa voittivat hänet karsinnoissa ja Shigeru Aburaya valittiin kisoihin vuoden 2003 MM-kisojen viidennen sijansa myötä. Pekingin karsintojen aikaan taas Takaokaa riivasivat vammat, eikä hän ollut silloin parhaassa potkussaan.
Takaokan päätös lopettamisesta kypsyi alkuvuoden aikana, kun pohjevamma alkoi riivata häntä valmistautuessaan Tokion maratonille. "Tunnen, että en pysty enää jyystämään tarpeeksi laadukasta harjoitusta koneeseen kunnon maratonia ajatellen", Takaoka kertoi. "Siitä asti kun aloitin kestojuoksun ylä-asteella ollessani, olen nyt juossut 26 vuotta. On unelmia, jotka eivät ole toteutuneet, mutta olen aina yrittänyt kaikkeni ollakseni maailmanluokan urheilija. Ajattelen yhä sitä, että en saanut koskaan juosta olympiamaratonia, mutta tiedän myös sen, että pystyin juoksemaan maratonenkkani juuri sen vuoksi, että keskityin ratajuoksuun aina 31-vuotiaaksi asti." Pienen takaportin Takaoka jättää myös sille, että Tokion maraton ei sittenkään olisi hänen viimeinen kilpansa, sillä: "Jos käy niin, että meitsi pääsee Berliinin MM-joukkueeseen, vedän mielihyvin Japanin kisapidan päälleni vielä kerran".
[japanrunningnews.blogspot.com & Nousevan auringon maratoonarit]
Takaokan päätös lopettamisesta kypsyi alkuvuoden aikana, kun pohjevamma alkoi riivata häntä valmistautuessaan Tokion maratonille. "Tunnen, että en pysty enää jyystämään tarpeeksi laadukasta harjoitusta koneeseen kunnon maratonia ajatellen", Takaoka kertoi. "Siitä asti kun aloitin kestojuoksun ylä-asteella ollessani, olen nyt juossut 26 vuotta. On unelmia, jotka eivät ole toteutuneet, mutta olen aina yrittänyt kaikkeni ollakseni maailmanluokan urheilija. Ajattelen yhä sitä, että en saanut koskaan juosta olympiamaratonia, mutta tiedän myös sen, että pystyin juoksemaan maratonenkkani juuri sen vuoksi, että keskityin ratajuoksuun aina 31-vuotiaaksi asti." Pienen takaportin Takaoka jättää myös sille, että Tokion maraton ei sittenkään olisi hänen viimeinen kilpansa, sillä: "Jos käy niin, että meitsi pääsee Berliinin MM-joukkueeseen, vedän mielihyvin Japanin kisapidan päälleni vielä kerran".
[japanrunningnews.blogspot.com & Nousevan auringon maratoonarit]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)