Fukuokassa, tuossa japanilaisen maratonjuoksun hermokeskuksessa järjestettiin 2.12.2012 perinteinen, vain miehille tarkoitettu maraton. Kyseinen kilpahan järjestettiin nyt 66. kertaa, joten esimerkiksi New Yorkin, Chicagon ja Lontoon maratonit ovat täydellisiä juniorikisoja Fukuokaan verrattuna. Toki Bostonin maraton hakkaa Fukuokankin tässä suhteessa selvästi.
Tämän vuoden Fukuokan kilvassa voiton vei Keniaa edustava, mutta japanilaista ammattilaismaratontallia JFE Steeliä edustava Joseph Gitau ajalla 2.06.58. Firman nimen perusteella sen työntekijöiden keskuudessa ei totta vieköön vieroksuta hevimetallia. Gitau paransi aiempaa maratonrekordiaan selvästi, sillä ennen Fukuokan kilpaa hän oli taivaltanut parhaimmillaan 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.21.54. Toki on otettava huomioon, että Gitau ei ollut aivan eilisen teeren poika maantiellä laukkaamisessa ennen Fukuokaakaan, sillä hän oli pistellyt puolikkaan maratonin 1.01.19:ään. Gitau ratkaisi maratonpelin edukseen loikkaamalla 30-35 kilometrin välisen vitosen 14.54:ään ja sitten kiihdyttämällä 35-40 kilometrin välisen pätkän 14.41:een. Tietenkään kyseessä ei oikeasti ollut mikään maratonpeli, sillä maratonilla ei ole mitään tekemistä pelien saatikka leikkien kanssa. Joka tapauksessa edellä mainittuun rallatukseen muut kilpaveljet eivät pystyneet alkuunkaan vastaamaan, vaan he tippuivat Gitaun völjystä kuin hyttyset lentokilvoittelussa kotkan kanssa. Niin luikutteli Gitau maaliin ajassa 2.06.58 täydessä maratononnellisuudessa.
Parhaiten Gitaulle pyrki laittammaan maratonkampoihin Puolan Henryk Szost, joka oli sijoittunut muutamaa kuukautta aiemmin Lontoon olympiamaratonilla yhdeksänneksi. Szost laittoi maratonkaasunsa pohjaan 33 kilometrin paikkeilla hyökäten kärkeen 100 prosenttisessa maratonpolteessa, mutta joutui sitten maratonantautumaan Gitaun maratonlaittaessa oman maratontallansa maratonlattiaan. Lopussa hivittävissä maratonkärsimyksissä kärvistellyt Szost joutui vielä päästämään ohitsensa Japanin Hiroyuki Horibatan, tuon Sohin veljesten valmentaman vuoden 2011 MM-maratonin setsemänneksi parhaan, joka vaipui maalisen linjan ylle 2.08.24 kuluttua lähtöisästä laukauksesta. Tällä maratonvedolla Horibata todennäköisesti varmisti paikkansa Japanin joukkueeseen ensi kesän Moskovan MM-maratonille. Niin teki oman maansa joukkueeseen myös kolmantena maaliin hiipparoinut Szost ajalla 2.08.42.
Kukapa kilvassa sijoittui neljänneksi? No kukapa muukaan kuin Japanin Arata Fujiwara tuloksella 2.09.31. Se oli kesän olympiamaratonilla epäonnistuneelta Fujiwaralta kelpo tulos. Se vahvisti maratonfanien kuvaa siitä, että Fujiwaran kone ei siedä pienintäkään hellettä. "Wara" on juossut kaikki hyvät maratonkilpansa viileissä olosuhteissa, kun taas silloin kun lämpöinen tila on ylittänyt 20 astetta Celciusta, mies on hyytynyt kerta toisensä jälkeen armottoman vääjäämättömättömättömättömättömättömättömättömättömästi. Toki kaikilla maratoonareilla lämpö heikentää tulosta vääjäämöttämän armottomottomottomottomottomottomasti, mutta Fujiwaralla tämä vaihteluväli on tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Fujiwaran jälkeen maaliin saapui Japanin Bunta Kuroki omalla peroonallisella rekordillaan 2.10.08. Se oli selvästi parempi maratonrykäisy kuin Kurokin aiemmin raastoittama 2.12.10. Tällä juoksullaan Kuroki löi myös kuudenneksi sijoittuneen kansan suosikkipojan, maailman parhaan maratonamatöörin Yuki "Kawa" Kawauchin, joka tekaisi tuloksen 2.10.29. Se oli jo Kawan niin mones maratoni tämän vuoden aikana, että maratonfanit ovat jo seonneet laskuissaan, mutta luultavasti Kawa on juossut tänä vuonna seitsemän maratonia ja yhden 50 kilometrin kilvan. Voi tosin olla, että Kawa on hilpaissut lisäksi pari maratonia maratonfaneilta piilossa pelkästä maratonjuoksemisen ilosta.
Seuraavana maaliin saapui kaksi Yhdysvaltojen edustajaa. Tämä johtopäätös on mahdollista vetää sen perusteella, että seitsemänneksi sijoittui herra nimeltään Mohamed Trafeh. Millaisen ajan hän sitten juoksi? No millaisenpa muunlaisenkaan kuin 2.11.41. Tällä hän pieksi maanmiehensä Ryan Vailin (2.11.45) kutkuttavan jännittävässä maratonnäytelmässä, jota katsoessaan herrojen valmentajat joutuivat luultavasti nielemään nitron poikineen. Kaksikosta Trafeh oli varmaan maalissa maratonhelpottuneisuudessa, sillä hänen kolmella aiemmalla maratonillaan mies ei ollut maalia nähnyt. Eipä jäänyt paljon USA:n kaksikosta myöskään Tansanian Cuthbert Nyasango. Hän sai näet lopettaa juoksemisen 2.11.48 kuluttua lähtöstä. Kilvan kymmenenneksi sijoittu Japanin Kota Noguchi ajalla 2.12.24.
Suurimpina ennakkosuosikkeina kilpaan lähteneet Etiopian Haile Gebrselassie ja Kenian Martin Mathathi keskeyttivät kilvan täydessä maratonpettyneisyydessä, edellinen 32 kilometrin ja jälkimmäinen 38 kilometrin paalulla. Ex-ME-mies Gebrselassien viime aikaisten maratonesitysten perusteella on syytä kysyä, onko hänen maratonkoneeseensa tulleet jo kilometrit täyteen? Oli miten oli, ensimmäisen ratamatkojen maailmanennätyksensä jo vuonna 1994 juossut Haile on juoksu-urheilun legenda vailla vertaa, eivätkä sitä tosiasiaa poista viimeaikaiset maratonkeskeytykset (ennen tätä New York 2010, Berliini 2011) tai hyytyminen 2.08-tulokseen (Tokio 2012). Niin oli Fukuokan maraton tältä haavaa juostu ja kohti uutta maratonvuotta vie maratonjuoksijain tie, ellei sitten inkojen ja Nostradamuksen ennustama maailmanloppu tule 21.12.2012.
[raasto.com & iaaf.org]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti