Hui-hai, mitä rillutus-rallatus-rollotus-lallatusta Fukuokan maratonilla

Fukuokassa, tuossa japanilaisen maratonjuoksun hermokeskuksessa järjestettiin 2.12.2012 perinteinen, vain miehille tarkoitettu maraton. Kyseinen kilpahan järjestettiin nyt 66. kertaa, joten esimerkiksi New Yorkin, Chicagon ja Lontoon maratonit ovat täydellisiä juniorikisoja Fukuokaan verrattuna. Toki Bostonin maraton hakkaa Fukuokankin tässä suhteessa selvästi. 

Tämän vuoden Fukuokan kilvassa voiton vei Keniaa edustava, mutta japanilaista ammattilaismaratontallia JFE Steeliä edustava Joseph Gitau ajalla 2.06.58. Firman nimen perusteella sen työntekijöiden keskuudessa ei totta vieköön vieroksuta hevimetallia. Gitau paransi aiempaa maratonrekordiaan selvästi, sillä ennen Fukuokan kilpaa hän oli taivaltanut parhaimmillaan 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.21.54. Toki on otettava huomioon, että Gitau ei ollut aivan eilisen teeren poika maantiellä laukkaamisessa ennen Fukuokaakaan, sillä hän oli pistellyt puolikkaan maratonin 1.01.19:ään. Gitau ratkaisi maratonpelin edukseen loikkaamalla 30-35 kilometrin välisen vitosen 14.54:ään ja sitten kiihdyttämällä 35-40 kilometrin välisen pätkän 14.41:een. Tietenkään kyseessä ei oikeasti ollut mikään maratonpeli, sillä maratonilla ei ole mitään tekemistä pelien saatikka leikkien kanssa. Joka tapauksessa edellä mainittuun rallatukseen muut kilpaveljet eivät pystyneet alkuunkaan vastaamaan, vaan he tippuivat Gitaun völjystä kuin hyttyset lentokilvoittelussa kotkan kanssa. Niin luikutteli Gitau maaliin ajassa 2.06.58 täydessä maratononnellisuudessa.

Parhaiten Gitaulle pyrki laittammaan maratonkampoihin Puolan Henryk Szost, joka oli sijoittunut muutamaa kuukautta aiemmin Lontoon olympiamaratonilla yhdeksänneksi. Szost laittoi maratonkaasunsa pohjaan 33 kilometrin paikkeilla hyökäten kärkeen 100 prosenttisessa maratonpolteessa, mutta joutui sitten maratonantautumaan Gitaun maratonlaittaessa oman maratontallansa maratonlattiaan. Lopussa hivittävissä maratonkärsimyksissä kärvistellyt Szost joutui vielä päästämään ohitsensa Japanin Hiroyuki Horibatan, tuon Sohin veljesten valmentaman vuoden 2011 MM-maratonin setsemänneksi parhaan, joka vaipui maalisen linjan ylle 2.08.24 kuluttua lähtöisästä laukauksesta. Tällä maratonvedolla Horibata todennäköisesti varmisti paikkansa Japanin joukkueeseen ensi kesän Moskovan MM-maratonille. Niin teki oman maansa joukkueeseen myös kolmantena maaliin hiipparoinut Szost ajalla 2.08.42.

Kukapa kilvassa sijoittui neljänneksi? No kukapa muukaan kuin Japanin Arata Fujiwara tuloksella 2.09.31. Se oli kesän olympiamaratonilla epäonnistuneelta Fujiwaralta kelpo tulos. Se vahvisti  maratonfanien kuvaa siitä, että Fujiwaran kone ei siedä pienintäkään hellettä. "Wara" on juossut kaikki hyvät maratonkilpansa viileissä olosuhteissa, kun taas silloin kun lämpöinen tila on ylittänyt 20 astetta Celciusta, mies on hyytynyt kerta toisensä jälkeen armottoman vääjäämättömättömättömättömättömättömättömättömättömästi. Toki kaikilla maratoonareilla lämpö heikentää tulosta vääjäämöttämän armottomottomottomottomottomottomasti, mutta Fujiwaralla tämä vaihteluväli on tilastollisesti erittäin merkitsevä.

Fujiwaran jälkeen maaliin saapui Japanin Bunta Kuroki omalla peroonallisella rekordillaan 2.10.08. Se oli selvästi parempi maratonrykäisy kuin Kurokin aiemmin raastoittama 2.12.10. Tällä juoksullaan Kuroki löi myös kuudenneksi sijoittuneen kansan suosikkipojan, maailman parhaan maratonamatöörin Yuki "Kawa" Kawauchin, joka tekaisi tuloksen 2.10.29. Se oli jo Kawan niin mones maratoni tämän vuoden aikana, että maratonfanit ovat jo seonneet laskuissaan, mutta luultavasti Kawa on juossut tänä vuonna seitsemän maratonia ja yhden 50 kilometrin kilvan. Voi tosin olla, että Kawa on hilpaissut lisäksi pari maratonia maratonfaneilta piilossa pelkästä maratonjuoksemisen ilosta.

Seuraavana maaliin saapui kaksi Yhdysvaltojen edustajaa. Tämä johtopäätös on mahdollista vetää sen perusteella, että seitsemänneksi sijoittui herra nimeltään Mohamed Trafeh. Millaisen ajan hän sitten juoksi? No millaisenpa muunlaisenkaan kuin 2.11.41. Tällä hän pieksi maanmiehensä Ryan Vailin (2.11.45) kutkuttavan jännittävässä maratonnäytelmässä, jota katsoessaan herrojen valmentajat joutuivat luultavasti nielemään nitron poikineen. Kaksikosta Trafeh oli varmaan maalissa maratonhelpottuneisuudessa, sillä hänen kolmella aiemmalla maratonillaan mies ei ollut maalia nähnyt. Eipä jäänyt paljon USA:n kaksikosta myöskään Tansanian Cuthbert Nyasango. Hän sai näet lopettaa juoksemisen 2.11.48 kuluttua lähtöstä. Kilvan kymmenenneksi sijoittu Japanin Kota Noguchi ajalla 2.12.24.

Suurimpina ennakkosuosikkeina kilpaan lähteneet Etiopian Haile Gebrselassie ja Kenian Martin Mathathi keskeyttivät kilvan täydessä maratonpettyneisyydessä, edellinen 32 kilometrin ja jälkimmäinen 38 kilometrin paalulla. Ex-ME-mies Gebrselassien viime aikaisten maratonesitysten perusteella on syytä kysyä, onko hänen maratonkoneeseensa tulleet jo kilometrit täyteen? Oli miten oli, ensimmäisen ratamatkojen maailmanennätyksensä jo vuonna 1994 juossut Haile on juoksu-urheilun legenda vailla vertaa, eivätkä sitä tosiasiaa poista viimeaikaiset maratonkeskeytykset (ennen tätä New York 2010, Berliini 2011) tai hyytyminen 2.08-tulokseen (Tokio 2012).  Niin oli Fukuokan maraton tältä haavaa juostu ja kohti uutta maratonvuotta vie maratonjuoksijain tie, ellei sitten inkojen ja Nostradamuksen ennustama maailmanloppu tule 21.12.2012.

[raasto.com & iaaf.org] 

Ndambiri voittoon Fukuokan maratonilla - Kawa paras japanilainen

Fukuokan maraton juostiin Fukuokassa, vain Fukuoakassa, eikä missään muualla kuin Fukuokassa, puhumattakaan Fukuokasta.Siellä voittoon viiletti Kenian kotimaakseen tunnustava, mutta Japanissa asuva ja Komori -firman palkkalistoilla juokseva Josphat Ndambiri ajalla 2.07.36. Kyseessä oli Ndambirin ensimmäinen maratonkilpa, mutta hän ei totta vieköön ole aloittelija, mitä tulee kestävyyspitoiseen juoksuun. Mies on nimittäin ehtinyt jo urallaan juosta 10 000 metriä alle 27 minuutin ja edustaa maataan MM-kisoissa. Aikamoinen veijari on siis kyseessä. Ndambiri ratkaisi Fukuokan kilvan voiton juoksemalla 25-30 kilometrin välisen vitosen niinkin mukiin menevään aikaan kuin 14.32. Tällaisessa rillutuksessa ei ymmärrettävästi kukaan muu pysynyt mukana, joten Ndambiri sai lasketella loppumatkan maaliin rattoisasti rallatellen (esim. 35-40 kilometrin väli 15.45). "Meitsin plääni on juosta mara keväällä Lontoossa, Rotterdamissa, Pariisissa tai Bostonissa", sanoi Kenian olympiajoukkueeseen hinkuava voittaja kilvan jälkeen. Mikäli hän todellakin meinaa tunkea itsensä Kenian joukkueeseen, siihen ei keväällä riitä mikään kuin maailmojen ennätys. Sen lisäksi siihen tarvitaan maailmojen ennätys. Maailmojen ennätys siihen tarvitaan lisäksi. Siihen maailmojen ennätys lisäksi tarvitaan.

Myös Fukuokassa toiseksi sijoittunut mies oli Kenialainen, joka tienaa leipänsä juoksemalla japanilaisen firman nimeen. Hänen nimnesä on James Mwangi ja hän kulutti martyyn ja tonyyn aikaa 2.08.38. Se on aika mukavan puoleista noin 3.02/km-luikua, mietti moni maratonfäni päätään miettiväisesti haroen.

Kilvan kolmanneksi paras oli puolestaan Japanin suosikkipoika, täyttä työpäivää painava maailman paras maratonamatööri Yuki Kawauchi tulosella 2.09.57. Olemalla kilvan paras japanilainen hän tarrasi jollain lailla kiinni olympialippuun Lontoota ajatellen, mutta tuskinpa vain Kawan niukka 2.10 alitus tulee siihen riittämään, kunhan kaikki jäljellä olevat Japanin olympiakarsintamaratonit on saatu päätökseen. Tämän Kawa tiedostaa itsekin ja niinpä hän sanoi kilvan jälkeen Fukuokan olleen hänelle vain verryttelyjuoksu alkukevään Tokion maratonia ajatellen. Sinne hän tähtää täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Myöskään Japanin olympiavalitsijat eivät olleet tyytyväisiä japanilaismiesten esityksiin Fukuokassa, sillä kukaan heistä ei pystynyt maratonin aikana kiihdyttämään yhtään vitosta alle 15 minuutin.

Kärkikolmikon lisäksi kukaan ei Fukuokassa alittanut 2 tuntia ja kymmentä minuuttia, joten kilpa oli niin juoksijoille kuin maratonfaneillekin raaka pettymys. Neljäntenä maalin saavutti Japanin Masato Imai 2.10.32 kuluttua lähtölaukausta. Paras eurooppalainen oli Venäjän passia verkkareidensa taskussa kantava Dimitri Safronov. Hän juoksi 2.11.29 ja sijoittui viidenneksi. Entä kuka oli kilvan kuudes? No, hänen sai syntymätoditukseensa nimekseen Kazuhiro Maeda. Tuskinpa silloin monikaan vielä aavisti, että vielä joskus tuo kapaloissa rääkyvä ihmispolo tulisi juoksemaan Fukuokassa 42 kilometriä ja siihen vielä 195 metriä päälle aikaan 2.11.46. Seitsemänneksi sijoittui jokunen vuosi sitten Fukuokassa 2.07-ajan leiponut Dimitri Baranovski Ukrainasta ajalla 2.12.08. Tämä viiden minuutin päähän jääminen omasta rekordista olympianäyttöjuoksussa sai tuskin Dimitriä kilvan jälkeen kovinkaan hilpeälle mielelle hänen istuskellessaan kisahotellin saunaun lauteilla 100 prosenttisessa maratonmiettiväisyydessä.

Kunhan muutkin maratonkoneet olivat saaneet kilpansa päätökseen, oli tämän vuoden Fukuokan kilpailu kilvoiteltu, ja Japanin samenttiseen pehmeään iltaan vei monen maratonpettyneisyydessä kärvisteleväisen kärvistelijän kärveistelyn kärvistelemä tie.

[iaaf.org & raasto.com]

Gharibbi himoaa Fukuokan maratonin voittoa kuin rokkari plekuja

Perinteikäs ja pitkän historian ennen massakaupunkimaratonien syntyä omaava Fukuokan maraton juostaan tänä vuonna 5.12. maapallolla, tarkemmin sanoen Aasiassa, tarkemmin sanoen Itä-Aasiassa, terkemmin sanoen Japanissa, tarkemmin sanoen Kyushun saarella, tarkemmin sanottuna Fukuokan prefektuurissa, tarkemmin sanottuna Fukuokan kaupungissa. Kyseisen, pelkästään miehille tarkoitetun kilvan reittiennätys ei aivan saha olekaan, sillä Etiopian Tsegaye Kebede pisteli viime vuonna siellä 42 kilometriä ja 195 metriä aikaan 2.05.18. Vastikään Chicagon maratonilla kanveesimaisen kamppailun Samuel Wanjirun kanssa käynyt Kebede ei ole tänä vuonna Fukuokassa puolustamassa kahden edellisvuoden voittoaan.

Niinpä selvänä ennakkkosuosikkina Fukuokan koitokseen lähtee kaksinkertainen maratonin maailmamme mestari ja viime olympialaisten hopeamitalimies, Marokon maratonrekordin (2.05.27, Lontoo 2009) omaava, ikinuori maratonkone Jaouad Gharib. Hän ei ole ensi kertaa maratonia juoksemassa japaninmaalla, sillä vuonna 2006 hän oli Fukuokassa kolmas ajalla 2.07.19 Haile Gebrselassien viedessä voiton. Se Gharibbia varmaan tuolloin hieman kalvoi, että hän hävisi Hailen lisäksi myös Ukrainan Dimitri Baranovskille (2.07.15). Tänä vuonna Gharibilla on mahdollisuus revanssiin, sillä missään muualla kuin Fukuokassa hyvin juoksematon Baranovski on tietenkin mukana onnenkaupungissaan juostavassa maratonkilvoittelussa. On myöskin täysin selvää, että tämän vuoden Bostonin maratonilla ja viime vuonna Fukuokan marttitonilla toiseksi sijoittunut Etiopian Kabede Tekeste (rekordi 2.07.23) jahtaa kilvan voittoa kuin huligaani rettelöä.

Entäpä Japanin omat pojat? Luotto heihin ei ole japanilaisten keskuudessa ollut viime vuosina suuri, vaikka Atsushi Sato sijoittuikin viime vuoden MM-maratonilla kuudenneksi. Kaikki japanilaiset, joiden kanssa allekirjoittanut on viimeisen parin vuoden aikana keskustellut ovat sitä mieltä, että heidän tämän hetken miesmaratoonarinsa ovat aivan sahoja. Japanin maratonhullua kansaa ei siis juuri lämmitä kärkimiestensä viime vuosina juoksemat 2.09-2.10 -tulokset. Suurin osa tämänkin vuoden Fukuokan kilvan japanilaisista on jo pitkän uran tehneitä veteraaneja, kuten Tomoaki Kunichika (enkka vuoden 2003 Fukuokasta 2.07.52), vuoden 2004 olympiakuutonen ja vuoden 2007 MM-seiska Toshinari Suwa (2.07.55), vuoden 2005 MM-pronssimitalisti Tsuyoshi Ogata (2.08.37), pari kertaa MM-kisoissa juossut Satoshi Irifune (2.09.23), määräkone Tomoya Shimizu (2.09.23) ja Japanin 5000 metrin ennätysmies (13.13.20) Takayuki Matsumiya (2.10.04). No, Shimizu ja Matsumiya eivät ole vielä veteraani-ikäisiä, mutta joka tapauksessa hieman uutta verta kehiin tuo Japanin 3000 metrin esteiden ennätysmiehen (8.18.93) Yoshitaka Iwamizun debyytti. Iwamizu ainakin tietää kuinka juottopaikalla toimitaan, sillä vuoden 2009 MM-kisoissa hän oli 30 km:n paalulla juottamassa maannaistaan Yoshimi Ozakia. Ozakilta lipesi pullo kädestä, mutta tästä Iwamizu ei häkeltynyt, vaan poimi pullon maasta ja juoksi Ozakin kiinni ennen juottoalueen päättymistä. Pullosta hörpättyään Ozaki sai sen verran energiaa, että otti kilvassa MM-hopeaa.

Toivokaamme, että Fukuokassa ei tuuli tuiverra maratonpäivänä lakkaamattoman herpaantumattomasti, sillä reitti on perin altis tuulelle, kuten joissan takavuosien maratonkammoittelevaisuuksissa on nähty.

[japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]

Kebede toisen kerran peräkkäin Fukuokan maratonin voittoon

Viime yönä Suomen aikaa ja aamuna Japanin aikaa juostiin Fukuokassa, Japanissa perinteinen Fukuokan maraton. Tänä vuonna voittoon juoksi - aivan kuten viime vuonnakin - Etiopian Tsegaye Kebede ajalla 2.05.18. Tämä aika on paitsi Kebeden oma rekodri (aiempi oli 2.05.20 tämän vuoden Lontoosta tiukassa kamppailussa Samuel Wanjirun kanssa), myös Fukuokan reittiennätys ja kovin Japanin maaperällä koskaan juostu maratonaika. Kebede on ilman epäilyksen häivääkään eräs aikamme kovimpia maratonkoneita, josta osoituksena esimerkiksi maratonin olympiapronssi Pekingistä 2008 sekä MM-pronssi Berliinistä 2009.

Etiopia otti Fukuokassa kaksoisvoiton, sillä toisena maalilinjan ylle vajosi myös Kebede, etunimeltään Tekeste ajalla 2.07.52. Kolmanneksi sijoittui aina silloin tällöin väläyttelevä, mutta erittäin epävarma Dimitri Baranovski Ukrainasta (2.08.19). Myös neljänneksi ja viidenneksi maaliin ennättäneet Etiopian Dereje Tesfaye (2.08.36) ja Kenian Evans Cheruiyot (2.09.46) ehtivät maaliin ennen kuin kello oli päällittänyt 2.10. Japanilaisille kilpa oli suunnaton pettymys,sillä heidän paras miehensä, Tadashi Shitamori ehti maaliin vasta 2.14.42 kuluttua lähtölaukauksesta.

Kilpa lähti liikkelle niin, että 5 km ja 10 km ohitettiin ajoissa 15.02 ja 29.53 (14.51). 15 km:n väliaika oli 44.42 (14.49) ja 20 km:n 59.44 (15.02). Tästä jatkettiin puolimatkaan (1.03.05). Tämän jälkeen vauhti kuitenkin hidastui ja 25 km:n siilolle saavuttiin ajassa 1.14.57 (15.13). Tämän jälkeen alkoi Kebeden veto. 30 km:n vaihteella (1.29.47) vauhti ei kuitenkaan ollut juuri kiristynyt, mutta sitten kiristyi. Seuraavan vitosen Kebede nelisti 14.37:ään (35 km 1.44.24) ja sitä seuraavan niin ikään 14.37:ään (40km 1.59.01). Sitten hän rallatti viimeiset 2195 metriä 6.16.:een ja saapui maaliin ajassa 2.05.18. Tämä tarkoitti selvää negatiivistä splittiä toisella puoliskolla.

Kilvan jälkeen Kebede sanoi silmät maratononnellisuudesta loistaen: "Olen täydessä onnellisuudessa juostessani kovempaa kuin etukäteen odotin. Petasin voittonin 30 km:n seipäältä alkaneella loppuvedollani, minkä ansiosta erkaannun kilpakumppaneistani. 40 km:n raudalla tiesin, että mulla on mahikset omaan rekodriini, sillä nyt mun väliaka sillä kohtaa oli paljon nopeampi kuin viime vuonna."

Tulokset

1. Tsegaye Kebede (ETH) 2:05:18
2. Tekeste Kebede (ETH) 2:07:52
3. Dimitri Baranovski (UKR) 2:08:19
4. Dereje Tesfaye (ETH) 2:08:36
5. Evans Cheruiyot (KEN) 2:09:46
6. Luis Feiteira (POR) 2:13:07
7. Oleg Kulkov (RUS) 2:13:49
8. Harun Njoroge (KEN) 2:14:17
9. Tadashi Shitamori (JPN) 2:14:42
10. Vitaliy Shafar (UKR) 2:15:07

[iaaf.org & raasto.com]

Kovaa peliä Fukuokassa

Fukuokan maraton on juostu. Kuka siellä vei voiton? No kukapa muukaan kuin tuore olympiapronssipoika, Etiopian Tsegaye Kebede reittiennätysajalla 2.06.10. Entistä reittiennätystä (2.06.39) piti muuten hallussaan olympiavoittaja Samuel Wanjiru. Kebede juoksi Fukuokassa aikamoisen negatiivisen splitin, sillä puolimatkan väliaika oli 1.04.02. 30 kilometristä 35 kilometriin hän nelisti 14.15, joka on jälleen yksi osoitus siitä, että maraton ei ole enää huipputasolla maratonjuoksua perinteisessä mielessä, vaan pikemminkin pidennetyä 10 000 metrin ravia.

Muut kilpailijat jäivät Kebedestä hirvittävän kauas, sillä toisena maaliviivan ylle vaipui Japanin Satoshi Irifune omalla enarillaan 2.09.23. "Olen tyytyväinen siitä, että olin paras japanilainen, mutta aikani ei ole maailmanluokan aika", totesi Irifune maalissa realistiseen tyyliinsä maailman nykytason tietäen. Oli miten oli, Irifune valittiin juoksunsa perusteella Japanin joukkueeseen ensi vuoden MM-maratonille Berliiniin. Berliinihän on Euroopan maratonjuoksun hermokeskus, joten reissusta sinne tulee varmasti Irifunelle ikimuistoinen.

Kolmanneksi sijoittui Japanin Arata Fujiwara ylitettyään maaliviivan 2.09.47 kuluttua lähtölaukauksesta. Tämä katkaisi lopullisesti siivet niiltä ilkeämielisiltä kommenteilta, että hänen keväinen 2.08.40 -laukkansa oli sattumaa. Jos ei joku sitä vielä tiedä, niin maratonilla MIKÄÄN ei ole sattumaa, toisin kuin vaikkapa peleissä ja leikeissä. Myös neljänneksi sijoittunut Tomoyuki Sato ehti maaliin juuri ennen 2.10 täyttymistä (2.09.59). "Onneksi ei tullut päällitystä", ajatteli Sato varmaan maalissa.

Kenian Felix Limolla (2.10.59) ei kulkenut, kuten ei kulkenut keväällä Lontoossakaan. Espanjan Jose Manuel Martinezkin (2.11.11) saattoi olla pettynyt aikaansa, vaikka missään nimessä se ei ollut täydellinen waterloo. Kanadan Jon Brownille 9. sija ja aika 2.12.27 saattoi olla aikamoinen pettymys. Sitä oli ilman muuta Japanin Shigeru Aburayan 2.13.48. Aburayan viimeisestä onnistuneesta maratonista (olympiamaraton 2004) on jo aika lailla aikaa. Onko hänen koneensa ajettu jo loppuun, miettii ehkä moni. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan vielä Aburaya näyttää olevansa oivassa maratonterässä.

Tulokset:

1. Tsegaye Kebede (ETH) 2:06:10
2. Satoshi Irifune (JPN) 2:09:23
3. Arata Fujiwara (JPN) 2:09:47
4. Tomoyuki Sato (JPN) 2:09:59
5. Felix Limo (KEN) 2:10:59
6. Jose Manuel Martinez (ESP) 2:11:11
7. David Makori (KEN) 2:11:54
8. Yuko Matsumiya (JPN) 2:12:18
9. Jon Brown (CAN) 2:12:27
10. Shigeru Aburaya (JPN) 2:13:48

[iaaf.org & raasto.com]

Fukuokan maraton 7.12.

Jälleen on koittanut se aika vuodesta, jolloin osa maailman maratonvalioista kerääntyy kilvoittelemaan 42 kilometrin ja 195 metrin pituisen matkan herruudesta Fukuokan kaupunkiin, Japaniin. Tuo entinen epävirallinen maratonin MM-kilpailu on tälläkin kertaa kerännyt kovia maantiehyeenoita jolkottamaan kolmen minuutin kilometrivauhtia satojen tuhansien reitin varrella kilpaa seuraavien ja miljoonien televisiokatselijoiden iloksi.

Ehkä suurimpana ennakkosuosikkina taistoon lähtee Kenian Felix Limo, tuo taannoinen Lontoon, Berliinin ja Rotterdamin maratonien voittaja. Ennätyksensä 2.06.14 hän juoksi vuoden 2004 Rotterdamin voittojuoksussaan. Felixhän siirtyi aikanaan marallle, koska hänen mielestään 27 minuutin kympin nopeudella ei ollut mitään asiaa kamppailuun rataherruudesta. Helpolla Felix ei kuitenkaan tule pääsemään, sillä mukana Fukuokassa on myös Pekingin olympiamaratonin pronssipoika, Etiopian Tsegaye Kebede (enkka 2.06.40), jolla ei ole ollut tapana ryhtyä armonantoon kilpakumppaneitaan kohtaan kun kyse on maratonista.

Eurooppalaisia varmaan kiinnostaa, mitä tekee Espanjan härkä, Jose Manuel Martinez (enkka 2.08.09). Pekin olympialaisissahan Martinez pilasi kisansa lähtemällä päättömään maratonsäntäilyyn Wanjirun ja kumppaneiden matkaan, jolloin hänen koneestaan loppui löpö liian kaukana maalista. Kunnossa ollessaan Martinez on ilman muuta vaarallinen keikari.

Mukana on myös Kanadaa nykyisin edustava entinen Britti Jon Brown, joka sijoittui sekä vuonna 2000 että 2004 olympiamaratonilla katkeralle neljännelle sijalle. Näiden suoritusten valossa hänen enarinsa 2.09.31 Lontoosta vuodelta 2005 on melko vaatimaton. Brownilla on kuitenkin ollut tapana olla täydessä maratonpotkussa olympialaisissa, vain olympialaisissa eikä missään muualla kuin olympialaisissa. Saapa nähdä, kuinka hän laittaa jalkaa toisen eteen Fukuokan taivaan alla.

Jos joku on varmaa, niin ainakin se, että Japanin juoksijat saapuvat Fukuokaan täydessä maratonkeskittyneisyydessä. Kisahan toimii heidän ensimmäisenä karsintajuoksunaan ensi kesän Berliinin MM-kisoihin. Lisäksi kisalla on japanilaisille tarunhohtoinen maine ja Fukuokan maratonin voittaja nauttii loppuikänsä japanilaisessa yhteiskunnassa suurta arvonantoa täydessä arvonantavaisuudessa.

Kovin veikko japanilaisista sunnuntain kisassa saattaa olla kaksinkertainen maratonin MM-viitonen ja yksinkertainen olympiaviitonen, Shigeru Aburaya (enkka 2.07.52). Aina viime vuoden epäonnistumisestaan saakka (2.10.30 Fukuokassa ja ulos olympiajoukkueesta) Aburaya on hautonut kostoa ja juossut tuskansietoisia lenkkejä armottomassa maratonkatkeruudessa. Nyt jos koskaan hänen tullee näyttää että ei ole eilisen teeren poika.

Kovan vastuksen Aburayalle saattaa antaa Arata Fujiwara, joka tänä keväänä Tokion maratonilla tempaisi tauluun ajan 2.08.40. Fukuokaa varten Fujiwara on valmistautunut huolellisesti mm. juoksemassa Japanin kansallisissa kaksi 5000 metrin kisaa samana päivänä peräkkäisissä erissä 5 minuutin palautuksella aikoihin 14.34.73 ja 14.28.75. Myös Yuko Matsumiyalla (enkka 2.09.18) ja ennen kaikkea vuosien 2005 ja 2007 maratonin MM-edustajilla Satoshi Irifunella (enkka 2.09.40) ja Tomoyuki Satolla (enkka 2.09.43) saattaa olla sanansa sanottavana voittokamppailussa täydessä maratonkamppailevuudessa.

Japanilaisten maratonfanien suureksi pettymykseksi viime hetkellä kisasta joutui jalkavamman vuoksi jäämään pois vuoden 2005 maratonin MM-mitalisti Tsuyoshi Ogata (enkka 2.08.37). Pekingin olympiamaratonilla vasta 13:nneksi sijoittunut Ogata on ollut olympialaisista lähtien täydessä maratonpettyneisyydessä ja hän oli ajatellut hyvittää tätä pettymystä juoksemalla Fukuokassa kuin jalopeura. Jalkavammansa takia Ogata joutuu nyt nuolemaan haavansa kuntoon ja keskittymään jollekin tulevista maratoneista, missäpä muussakaan tilassa kuin täydessä maratonkeskittyneisyydessä.

[fukuoka-marathon.com & japanrunningnews.blogspot.com]