Japanin olympiamaratonjoukkue valittu

Japani sai viime sunnuntaina viimeisenkin olympiakarsintamaratoninsa suoritettua, joten maanantaina se julkisti olympiajoukkueensa Lontooseen suorassa tv-lähetyksessä koko kansakunnan katsoessa valintatilaisuutta kaamea jännitys vatsanpohjiaan kouristaen. Joukkue, jonka tuo läpeensä maratonhullu maa lähettää Lontooseen on seuraava:

Miehet

Arata Fujiwara (s. 1981). Kun Fujiwara veti Tokiossa 2.07.48 ja voitti muun muassa Haile Gebrselassien oli selvää, että olympiajoukkueesta häntä ei enää syrjäytettäisi. Fujiwara oli lähellä olympiavalintaa jo neljä vuotta sitten, kun hän laukkasi täydessä tuntemattomuudessa 2.08.40. Se, miten Fujiwara juoksee Lontoossa, on kaikille täydellinen arvoitus. Hän on nimittäin erittäin epätasainen maratoonari. Välillä kulkee hyvin (2.07.48 Tokio 2012, 2.08.40 Tokio 2008, 2.09.34 Ottawa 2010, 2.09.47 Fukuoka 2008), välillä taas ei mihinkään (2.38.37 Lake Biwa 2007, 2.31.06 Berliinin MM-maraton 2009, 2.29.21 Tokio 2011, 2.23.10 Chicago 2008, DNF New York 2010). Japanilaiset maratonfanit toivovat, että maratonkapinallinen Fujiwaralla (lähti firmansa maratontallista lätkimään itsenäiseksi maratonyrittäjäksi 2010) olisi Lontoossa hyvä päivä.

Ryo Yamamoto (s. 1984). Yamamoto oli Japanin miesten olympiakarsintamaratonien suurin yllättäjä, sillä ennen Lake Biwassa juoksemaansa 2.08.44:ää hänen paras tuloksensa maratonin saralla oli kolme vuotta aiemmin juostu 2.12.10. Fujiwaran tavoin myös Yamamoto on ollut lyhyellä maratonurallaan aika epätasainen kaveri, sillä esimerkiksi vuoden 2010 Tokion maratonilla hän käytti 42195 metriin aikaa 2.22.32, eikä myöskään vuoden 2011 Hokkaidossa juostu 2.16.49 aiheuttanut maratonfaneissa hurraahuutoja. "Kunpa Yamamotolla olisi Lontoossa kulku päällänsä", miettivät japanilaiset maratonfanit täynnä maratontoivoa.

Kentaro Nakamoto (s. 1982). Moni poika ja tyttö luuli Nakamoton pelin olevan olympiavalintaa ajatellen pelattu, kun edellä esitelty Yamamoto nelisti hänen ohitseen Lake Biwan karsintakilvan viimeisellä 400 metrillä. Niin luuli Nakamoto itsekin tullessaan maaliin murskattuna miehenä, täydessä maratonpettyneisyydessä ajalla 2.08.53. Kazuhiro Maeda oli näet juossut Tokiossa 2.08.38, jonka monet arvelivat olevan riittävän kova tulos joukkueeseen. Eipä ollut, vaan valitsijoiden vaakakupissa painoi aika lailla Nakamoton kymmenes sija Daegun MM-maratonilla, joka toki oli eräs näyttöpaikoista olympiaedustuksesta kilvoiteltaessa. Niin vaihtui Nakamoton pettyneisyys riemuksi olympiavalinnan johdosta. Japanin olympiakolmikosta Nakamoto on ylivoimaisesti varmin maratoonari, sillä hänen seitsemästä maratonistaan yksikään ei ole ollut totaalinen waterloo.

Niin siinä sitten kävi, että Tokiossa 2.08.38 juossut Kazuhiro Maeda ei päässyt edes varamieheksi, vaan sen tittelin otti haltuunsa Daegun MM-maratonin seitsemänneksi nopein, Hiroyuki Horibata (s. 1986). Sohin veljesten valmentaman Horibatan kohtaloksi koitui lievä kulkemattomuus Lake Biwan karsinnassa, jossa hän hyytyi 35 kilometrin jälkeen kärkijoukosta aikaan 2.10.05. Horibatan ennätykseen (2.09.25) nähden hänen vetäisynsä Daegun kostessa MM-pätsissä aikaan 2.11.52 oli tosi kova suoritus, minkä myös valitsijat panivat merkille varamiehen paikan arvoisesti.

Naiset

Ei ole yllätys, että Japanin naisten olympiajoukkueeseen valittiin karsinnoissa nopeinta vauhtia esittänyt Risa Shigetomo (s. 1987), joka veti Osakassa taululle 2.23.23. Nuori Shigetomo on maratoonarina kokematon, sillä Osakan juoksu oli vasta hänen toinen maratoninsa. Debyytillään hän oli kiskaissut Lontoossa ajan 2.31.28.

Sen sijaan Yoshimi Ozaki (s. 1981) on maratoonarina huomattavasti kokeneempi. Tämä vuoden 2009 MM-hopeamitalisti muistetaan ehkä parhaiten siitä, että tuossa MM-kisassa hän pudotti vahingossa täyden juomapullon kädestään 30 kilometrin paalulla, mutta onneksi Japanin huoltojoukoissa oli mukana 8.18-estemies Yoshitaka Iwamizu, joka juoksi Ozakin kiinni ennen juottoalueen loppumista. Ozaki varmisti paikkansa juoksemalla Nagoyan maratonilla 2.24.14. Hänen ennätyksensä on vuonna 2008 Tokiossa juostu 2.23.30. Ozakilla on urallaan kaksi maratonepäonnistumista, Daegun MM-kisojen 18. tila ajalla 2.32.31 ja vuoden 2010 Lontoon maratonin 2.32.26, mutta toisaalta hän on juossut lopuilla kuudella maratonillaan kaikilla alle 2.27 ja kahdella niistä alle 2.24.

Jos ei Shigetomon ja Ozakin valintoja voida pitää yllätyksenä, sitäkin suurempi yllätys on Ryoko Kizakin (s. 1985) valinta. Kizaki tosin voitti ensimmäisen kolmesta karsintakilvasta, Jokohaman naisten maratonin, mutta hänen aikansa siellä, 2.26.32, ei olisi millään uskonut olevan riittävä olympiavalintaa ajatellen. Sen alle nimittäin latoi Osakassa kaksi ja Nagoyassa peräti seitsemän japanitarta. Ilmeisesti Japanin valitsijat halusivat painottaa karsintakilvan voiton merkitystä kovempien aikojen sijaan. Kolme maratonia urallaan (kaikki alle 2.30) juossut Kizaki on melko kokematon maratoonaritar, mutta ainakaan hän ei ole tylsyttänyt konettaan jatkuvilla kantokuntoon vedetyillä maratonraastoilla.

Suuri yllätys maratonfaneille oli Daegun MM-maratonin viidenenksi parhaan, Yukiko Akaban (s. 1979) putoaminen varanaiseksi. Akaba tosin lievästi epäonnistui Nagoyan karsinnassa (2.26.08), mutta siltikin hänen aikansa oli siellä parempi kuin joukkueeseen valitun Kizakin. On myös muistettava, että Akaba on juossut urallaan kaksi kertaa alle 2.25 (ennätys vuoden 2011 Lontoosta 2.24.08) ja hänen nopeutensa (5000m 15.06, 10 000, 31.15, puolimaraton 1.08.11) on japanilaiseksi maratoonarittareksi harvinaista.

Tästä, kuten myös 2.24.28 ja 2.24.57 juosseiden Remi Nakazaton (kolmas Osakassa) ja Azusa Nojirin (kolmas Nagoyassa) pudottamisesta Kizakin sijaan käydään varmaan vielä Japanissa keskustelua. Jotkut varmaan kysyvät: miksi 2.26-maratoonari olisi parempi kuin 2.24-toonari tai MM-kisojen viidenneksi paras? Joka tapauksessa valinnat on tehty ja nyt alkavat joukkueeseen valitut keskittymään Lontooseen täydessä maratonkeskittyneisyydessä, toivottavasti koneessaan riittävästi maratonluottoa.

[japanrunningnews.blogspot.com, iaaf.org & raasto.com]