Joka vuosi, kun Lontoon maraton julkaisee eiittiryhmänsä osanottajalistan, maratonfanit odottavat vesi kielellä maailman ennätystä juostavaksi, mutta joka vuosi he joutuvat näissä ylenpalttisissa maratonodotuksissaan pettymään. Viimeksi Lontoossa on juostu maailmojen ennätys vuonna 2003, kun Paula Radcliffe teki naisten voimassa olevan ME:n 2.15.25. Miesten ME puolestaan on juostu Lontoossa viimeksi vuonna 2002, jolloin asialla oli USA:n Khalid Khannouchi. Hän leipoi silloin 2.05.38. Vain kaksi maailmojen ennätystä 2000-luvun aikana on kiistatta pettymys siihen nähden, kuinka paljon Lontoo on panostanut eliittiryhmiensä määrään ja laatuun. Kenties juuri tässä piilee syy siihen, miksi ME tulokset ovat kiertäneet Lontoota kuin korppikotkat saalista. Liian suuri eliittiryhmän koko näet aiheuttaa väistämättä sen, että ryhmä alkaa jänisten hypättyä syrjään kytätä toisiaan voittorahojen toivossa, jolloin vauhti väistämättä hidastuu. Näin on käynyt useana vuonna.
Tänä vuonna maratonfanit olivat jälleen tännä maratontoivoa sen suhteen, että he saisivat todistaa maailmojen ennätystä tapahtuvaksi. Ensimmäisen vitosen jälkeen näyttikin miesten kilvassa hyvältä, sillä kärkiryhmä ravasi sen 14.36:een, mikä on sekunnin kovampaa kuin Kenian Patrick Makaun viime syksyn Berliinin ME-juoksussa. Valittavasti tämän jälkeen maratonilla äärimmäisen tärkeälle tasaiselle vauhdinjaolle heitettiin hyvästit. Kympin väliaika nimittäin oli 29.36, eli toinen vitonen vei 15 minuuttia, kun Makaun juoksussa väliaika oli 29.17 (14.40). Eipä Lontoossa vauhti kiristynyt tämän jälkeenkään, sillä 15 kilometrin väliaika oli 44.30, kolmas vitonen siis 14.54 (Makau 43.52, vitonen 14.35). Tässä vaiheessa maratonfanit alkoivat olla jo aika epäileväisiä ME:n suhteen.
Tämän jälkeen vauhti kuitenkin kiristyi, sillä 20 kilometrin paalulle saavuttiin ajassa 59.13 (vitonen 14.43, Makaun ME-juoksussa 58.30, vitonen 14.38). Tämä ei poistanut armotonta totuutta siitä, että Lontoossa kärjen vauhti oli ollut aivan liian poukkoilevaa, jos verrataan Makaun ME-juoksun äärimmäisen tasaiseen alkumatkaan. Puolimatka koitti ajassa 1.02.12 (Makau Berliinissä 1.01.44).
Heti puolimatkan jälkeen, eräs suurimmista voittajasuosikeista, viime vuonna Frankfurtissa ME:n pintaan juossut Kenian Wilson Kipsang sai jänisten laadusta tarpeekseen ja lähti omille teilleen. Tuota pikaa hän sai seuraa maanmiehestään, kaksinkertaisesta maratonin maailmojen mestarista Abel Kiruista sekä Etiopian Feyisa Lilesasta. Yhdessä he raapaisivat hetkessä suuren eron maailman tähtia vilisevään takaa-ajoryhmään (josta ME mies Makau oli hypännyt tien sivuun) ja saapuivat 25 kilometrin viistalle 1.13.22 kuluttua lähtölaukauksesta (Makau Berliinissä 1.13.18). Tämä sai maratonfanit innostumaan alun epäileväisyyden jälkeen, josko ME olisi sittenkin mahdollinen. Tämä into eli vielä 30 kilometrin laatoituksella (1.28.05, edellinen vitonen 14.43, Makau Berliinissä 1.27.38, 14.20).
Toivo alkoi kuitenkin hiipua 35 kilometrin polkimella (1.42.47, vitonen 14.42), sillä Makaun väliaika Berliinissä oli ollut 1.42.16 (vitonen 14.38). Maratonfanit tiesivät, että puolen minuutin kiinni kurominen viimeisellä 7,2 kilometrillä olisi äärimmäisen vaikeaa, sillä Makau ei ennätysjuoksussaan lopussa juuri hidastunut, mitä nyt käytti 35-40 kilometrin väliseen pätkään aikaa 14.59. Nyt kuitenkin kävi niin, että Kiruin ja Lilesan kelkastaan pudottanut Kipsang käytti samaiseen vitoseen 15.11, joten 40 kilometrin kohdalla (1.57.58, Makau Berliinissä 1.57.15) oli ilmeistä, että maailman ennätystä ei nähtäisi. Niin juoksi Kipsang voittajana maaliin ajassa 2.04.44. Se jäi neljä sekuntia Emmanuel Mutain vuosi aiemmin juoksemasta Lontoon reittirekordista. Kipsangin kannalta tärkeintä kuitenkin lienee se, että Lontoon voittonsa ansiosta häntä ei voi syrjäyttää enää mikään Kenian Lontoon olympiakoneesta, onhan miehellä pohjalla viime syksynä Frankfurtissa juostu 2.03.42.
Muut sijoitukset vauhtuivat Lontoossa perinpohjin lopun kilometreillä. Syystä tai toisesta moni suosikki hyytyi perusteellisesti. Vielä 40 kilometrin paalulla sijoilla kaksi ja kolme taitavaltaneet Kirui ja Lilesa sakkasivat kuin paksuuntunut jogurtti. Niinpä Lilesa juoksi lopusta maaliin 3.50 / km-vauhtia ja Kiruin vauhti viimeisellä 2,2 kilometrillä oli 3.54 / km. Näin totaalinen hyytyminen maailman huippujuoksijoilla on harvinaista, mikä on jälleen kerran eräs osoitus maratonin uskomattomasta raakuudesta. Täten ei ole ihme, että tasaisemmin kilvassa vauhtinsa jakaneet vanhat kunnon maratonkoneet, Kenian Martin Lel ja Etiopian Tsegaye Kebede jyräsivät lopussa sijoille kaksi ja kolme ajoin 2.06.51 ja 2.06.52. Nämä juoksut eivät kuitenkaan liene riittäviä miesten kotimaiden olympiajoukkueeseen kiilaamiseksi. Samoin Marokon kaksikko Adil Annani (2.07.43) ja Jaouad Gharib (2.07.44) sivuuttivat katkeneen Kiruin (2.07.56). Lilesan (2.08.20) ohi puolestaan nelistivät edellisten lisäksi vielä reittiennätyksen haltija Kenian Emmanuel Mutai (2.08.01), Brasilian Marilson Dos Santos (2.08.03) ja Eritrean Samuel Tsegay (2.08.02). On kuitenkin sanottava, että kukaan Lilesan viimeisellä 2,2 kilometrilla ohittaneista ei tykittänyt loppua heidän tasoisilleen miehille erityisen kovaa, vaan esimerkiksi lopussa voimakkaasti nouseet marokkolaisetkin vetivät lopun 3.07-3.08 / km eli suunnilleen samaa vauhtia kuin Mary Keitany naisissa.
Joka tapauksessa maratonfanit eivät voi olla nostamatta hattua tänä vuonna 40 vuotta täyttävällä Gharibille, jonka M 40 sarjan maailman ennätyksen (Meksikon Adres Espinosa 2.08.46, Berliini 2003) murskaamisen esti ainoastaan se, että Gharib täyttää 40 vasta 22.5 (veteraanisääntöjen mukaan saman kalenterivuoden aikana täytetty ikä ei riitä). Nyt 40-vuotiaiden ennätysmurskajaiset jäävät siis Gharibin osalta joko Lontoon olympialaisiin (jonne hänet tämän juoksun perusteella Marokon joukkueeseen valittaneen) tai sitten syksyyn. Gharibin, tuon vuoden 2008 olympiahopeamiehen ja kaksinkertaisen maailmanmestarin (2003 & 2005) kunniaksi on vielä sanottava, että vuodesta 2003 alkaen, jolloin hän juoksi ensimmäisen maratoninsa, miehelle on osunut ainostaan yksi huono maraton, Ateenan olympiakisoissa 2004. Mies on uskomaraton maraton k.o.n.e.!
Sijalta 14 Lontoon tulosluettelosta löytyy puolimaratonin ME-mies ja vuoden 2004 kympin olympiapronssipoika sekä vuoden 2009 MM-hopeapoika Eritrean Zersenay Tadese ajalla 2.10.41. Tadeselta ei vaan ota maraton kulkeakseen. Miehen saldo kolmella yrityksellään on keskeytys, 2.12.03 ja tämän kertainen 2.10-päällitys. Kun mies on vetänyt 10 000 metriä 26.37.25 ja puolimaratonin 58.23, on ilmeistä, että hänen täytyy harjoitella täysin väärin maratonia ajatellen, millään muulla asialla alimatkojen ja maratontulosten täydellistä epäsuhtaa on vaikea selittää.
Jos oli miesten Lontoon kilpa vauhdiltaan turhan pukkoilevaa, oli naisten vauhdinjako tasaisempaa. Valitettavasti vain vauhti oli alussa tasaisen hiljaista maratonnaaraiden ja järjestäjien suunnitelmia ajatellen. Kävi näet niin, että neljä ensimmäistä vitosta kestivät 16.51, 16.45, 16.51 ja 16.47. Sen jälkeen saavuttiin puolimatkaan 1.10.53 kuluttua lähtölaukauksesta. Tämä oli ainakin minuutin liian hiljaista rallatusta monien himoamia 2.19-alkuisia tuloksia ajatellen. Toisaalta parempi oli minuutin liian hiljainen kuin minuutin liian kova vauhti. Tämän tiedostaen kärkiryhmä, johon kuuluivat Kenian Mary Keitany, Edna Kiplagat, Lucy Kabuu, Priscah Jeptoo ja Florence Kiplagat sekä Etiopian Aberu Kebede ja Atsede Baysa, heittivät lisää löylyä maratonkiukaalle, joten vauhti alkoi kiihtyä salakavalan kamalasti. Kun ensimmäisellä puoliskolla oli käytetty aikaa keskimäärin 3.22-3.23 kilometriä kohden, nyt kilometrien ohi juostiin 3.16-vauhtia.
Vauhti alkoikin tehdä tuhoaan. 30 kilometrin seipäällä (1.39.53) mukana olivat enää Keitany, Kiplagat x 2, Kabuu ja Jeptoo. Monen maratonfanin sympatiat olivat tässä kohtaa Kabuun puolella, jota Kenian liitto ei täysin käsittämättömästä syystä ollut kelpuuttanut olympiaehdokkaiden joukkoon tammikuussa Dubaissa juoksemastaan 2.19.34:stä huolimatta. Valittettavasti Kabuuta saattoi tammikuinen Dubain koitos vielä painaa, sillä 35 kilometrin vitjalla hän oli pudonnut edellä mainittujen maannaistensa vauhdista. Ratkaisut odottivat tuloaan kuin juonenkäänteet jännittäväisessä filmissä.
Tämän jälkeen Keitany ja Kiplagat huomasivat olevansa keskenään kärjessä ja eipä tästä kulunut kauaakaan, kun Keitany oli siellä täydessä maratonyksinäisyydessä. Hän kiihdytti 35-40 kilometrin välisen, yleensä maratonin raskaimman vitosen peräti 15.45 (3.09 / km) ja sen päälle viimeiset 2,2 kilometriä 3.08 / km, joten hän saapui maaliin Afrikan ja Kenian ennätysajassa 2.18.37. Se rikkoi Catherine Ndereban vuonna 2001 Chicagossa juokseman rekordin kymmenellä sekunnilla. Myös toiseksi sijoittunut Edna Kiplagat alitti 2.20, sillä hän hän löytyi maalista 2.19.50 kuluttua lähdöstä. Sen sijaan kolmanneksi sijoittunut Priscah Jeptoo päällitti haamurajan niukasti juoksemalla 2.20.14. Loistava oli myös neljänneksi sijoittuneen Florence Kiplagatin 2.20.57. Sen sijaan viidenneksi tullut Lucu Kabuu saattoi olla aavistuksen pettyneisyydessä aikansa 2.23.12 ja sijoituksena johdosta, sillä Kenian liiton toimesta sorsittu Kabuu halusi varmasti näyttää isänmaalleen olevansa kovempi kuin kukaan muu kenialainen, jolloin hänet olisi ollut suorastaan pakko valita olympiajoukkueeseen.
Kuudentena maalista tavoitettu Etiopian Aberu Kebede (2.24.04) hyytyi hieman lopussa, sillä viimeiset 2,2 kilometriä hän juoksi 3.43 kilometriä kohden ja 35-40 kilometrin pätkälläkin hänen vauhtinsa oli pudonnut 3.37-vauhtiin. Hänen yrityksensä tunkeutua Etiopian olympiajoukkueeseen oli kuitenkin osoitus maratonrohkeudesta, sillä päästäkseen tavoitteeseensa hänen olisi tullut juosta alle 2.20. Hän laittoi siis kaikki yhden maratonkortin varaan, josta ei tällä kertaa ässää löytynyt. Samat sanat pätevät Kebeden maannaiseen Atsede Baysaan, joka hiipparoi maaliin joltisessakin pettyneisyydessä kilvan yhdeksäntenä, mutta kuitenkin kansainvälisen mittapuun mukaan kelpo ajalla 2.25.59.
Viimeksi mainitun edeltä, sijoilta seitsemän ja kahdesan löytyi eurooppalaista väriä, sillä ne menivät Saksan Irina Mikitenkolle (2.24.53) Portugalin Jessica Augustolle (2.24.59). Näillä juoksuillaan he varmistivat maittensa olympiakomiteoille jo ennestään varmat olympiapaikkansa. Niin ikään olympiapaikkansa taisi varmistaa pari edellisvuotta hiljaiseloa viettänyt kaksinkertainen New Yorkin maratonin voittaja, Latvian Jelena Prokopcuka, sillä hän sijoittui kilvan kymmenenneksi ajalla 2.27.04. Se ei hätyyttele Prokopcukan ennätystä, mutta on kuitenkin hieno osoitus siitä, että hän on palannut maratonkehiin olympiakisat mielessään. Prokopcukalla ei selvästikään ollut kilvassa muuta tavoitetta kuin tehdä ehjä olympiapaikan varmistava juoksu, siksi riskitön hänen tämänkertainen maratonveronsa oli (puoliskot 1.13.31 ja 1.13.33).
Vielä neljä muutakin maratonkissaa ehti maaliin ennen kuin kello oli käynyt kaksi tuntia ja siihen vielä puoli tuntia päälle. Heistä viimeisenä maalin saapui Ruotsin Isabellah Andersson, joka juoksi 2.29.57. Jo viime vuoden puolella olympiapaikkansa Ruotsin joukkueessa varmistaneen Anderssonin kilpailutahti täydellä maratonilla on ihmeen kova, sillä tammikuussa hän oli kipaissut Dubain maratonin. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, Andersson juoksee vielä Tukholman maratonin ennen elokuun olympiamaratonia.
Niin oli Lontoon maratoni juostu ja kärjen osalta naisten kilpa oli suhteessa tällä kertaa kovempi kuin miesten, vaikka uroiden kilpaan oli haalittu jälleen kerran sellainen maratonjoukkio, että sille vetää vertoja vain aiempien vuosien Lontooseen haalitut maratonjoukkiot.
[virginlondonmarathon.com & raasto.com]
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lontoon maraton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lontoon maraton. Näytä kaikki tekstit
maanantai 23. huhtikuuta 2012
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Lontoossa juostiin upea maratonkilpa
Niin siinä vain kävi, että vuoden 2009 MM-maratonin hopeapoika, Kenian Emmanuel Mutai vei Lontoossa maratontähtiä kuhisisevan maratonkilvan voiton. Eikä miten tahansa vienytkään, vaan juoksemalla kaikkien aikojen neljänneksi nopeimman tuloksen ja Lontoon reittiennätyksen 2.04.40. Se taisi olla Mutain ensimmäinen voitto World Marathon Majors -sarjan kilvassa. Osoitus siitä, että Mutailla oli todella verraton kulku päällänsä on myös se, että kovanlaisen ensimmäisen puoliskon (1.02.44) jälkeen hän pystyi vielä kiihdyttämään vauhtiaan maratonin toisella, huomattavasti armottomammalla puolikkaalla. Ei siis ihme, että mies oli maalissa täydessä maratononnellisuudessa.
Toiseksi sijoittui loistavan comebackin monen vuoden vammakierteen jälkeen tehnyt Kenian Martin Lel ajalla 2.05.44. Monet varmasti pitivät Leliä jo eilisen teeren poikana, mutta eräällä maratonhistorian kovimmalla comebackillään hän osoitti tällaiset aatokset kerta kaikkaan arvottomiksi. Kolmas oli viime vuoden Berliinin maratonin sankari Patrcik Makau, kotimaa Kenia, samalla ajalla kiriherkän Lelin kanssa. Viime vuonna Berliinissä (silloin 2.05.08) Makau sanoi vaimonsa pakanneen hänen kisakassinsa, jolloin mukaan tuli liian pienet kisasukat, jotka aiheuttivat rakkoja. Koska Makau juoksi nyt hitaammin kuin Berliinissä, niin olisikohan hänen kannattanut antaa vaimon pakata kisakassin tälläkin kertaa?
Neljäs oli vihdoinkin kykyjensä mukaisen maratonajan juossut New Yorkin maratonin kaksinkertainen voittaja ja parhaimmillaan puolikkaankin alle tunnin juossut Brasilian Marlison Gomes Dos Santos ajalla 2.06.34. Dos Santos ei kuitenkaan juossut edes maansa ennätystä, sillä Ronaldo da Costa leipoi vuonna 1998 Berliinissä peräti 2.06.05 ja teki sen jälkeen kärrynpyöriä maalissa. Viidenneksi sijoittui viime vuoden voittaja, Etiopian Tsegaye Kebede, hänelle hieman alakantissa olevalla ajalla 2.07.48. Alkaakohan Kebedeä painaa viime vuosien maratonralli, jossa hän on juossut useana vuonna peräti kolme maratonia? Kuudenneksi sijoittui Marokon maratonjyrä, Jaouad Gharib. Hänen aikaansa 2.08.26 voidaan pitää siinä mielessä yllättävän hyvänä, että mies oli jo 15 km:n kohdalla todella kärsivän näköinen, eikä tutusta gharibbimaisesta rallattelavaisuudesta ollut tietoakaan. Siinä vaiheessa monet uskoivat miehen sakkaavan täysin, mutta kunnon maratonkoneen lailla hän pystyi jyräämään kilvan kohtuullisen pienin vaurioin maaliin saakka. Juoksu kuitenkin osoitti, että Meksikon Andres Espinosan M40 ME-aika 2.08.46 ei tule menemään Gharibiltakaan ensi vuonna tuosta vain. Myös seitsemänneksi ja kahdeksanneksi sijoittuneet, Marokon Abderrahime Bouramdane (2.08.42) ja Venäjän Dimitri Safronov (2.09.35) alittivat 2.10. Sveitsin Viktor Röthlinille (2.12.44, sijoitus 11.) kisa oli raaka pettymys, uhosihan mies ennen kilpaa jopa Euroopan ennätyksen (2.06.36) olevan mahdollisuuksien rajoissa.
Naisten kilvasta odotettiin Venäjän Lilia Shobukhovan näytöstä, mutta sellaista siitä ei tullut. Shobukhova näet joutui antautumaan Kenian Mary Keitanyn völjystä jo kohta puolimatkan (1.10.37) jälkeen. Puolimaratonin spesialistina pidetty matkan ME-nainen Keitany osoitti nyt myös täyden matkan ja samalla kestävyysurheilun ehdottoman kuninkuusmatkan kulkevan juostessaan kepeästi kuin kauris maaliin kaikkien aikojen neljänneksi nopeimmalla ajalla 2.19.19. Kenian ennätys hänen aikansa ei kuitenkaan ole, sillä Catherine Ndereba on aikoinaan pistellyt vielä kovempaa. Shobukhovakaan ei hyytynyt toisella puoliskolla yhtään, vaan veti konemaisesti sahaten perille 2.20.15 kuluttua lähtölaukauksesta. Seuraavaksi tulleet Kenian Edna Kiplagat (2.20.46), Etiopian Bezunesh Bekele (2.23.42), saman maan Atsede Baysa (2.23.50) ja Japanin Yukiko Akaba (2.24.09) vatkasivat kehiin niin ikään kovat ajat. Sen sijaan voidaan kysyä, onko seitsemänneksi sijoittuneen Saksan Irina Mikitenkon (2.24.24) parhaat juoksut jo juostu?
Naisten kilvasta on vielä syytä mainita mainion ajan 2.24.33 vetäissyt Portugalin Jessica Augusto, jolle maraton, vain maraton, eikä mikään muu kuin maraton linee paras, vain paras, eikä mikään muu kuin paras matka. Peräti yhdeksän naista alitti Lontoossa 2.25 ja alle 2.30 juosseita oli jopa 20. Heistä kaksi oli kenialaisia, kolme venäläistä, neljä etiopialaista, yksi saksalainen, yksi britti, yksi hollantilainen, yksi meksikolainen, yksi kiinalainen, yksi portugalinainen ja viisi japanilaista.
Tämänkertainen Lontoon maraton oli siis huima spektaakkeli ja kilpaa television välityksellä seuraavat maratonfanit eivät voineet muuta kuin todeta olevansa onnenpoikia ja -tyttöjä saadessaan seurata tätä unohtumatonta rillutus-rallatusta maratonin palo syömmeissään roihuten.
[iaaf.org, virginlondonmarathon.com & raasto.com]
Toiseksi sijoittui loistavan comebackin monen vuoden vammakierteen jälkeen tehnyt Kenian Martin Lel ajalla 2.05.44. Monet varmasti pitivät Leliä jo eilisen teeren poikana, mutta eräällä maratonhistorian kovimmalla comebackillään hän osoitti tällaiset aatokset kerta kaikkaan arvottomiksi. Kolmas oli viime vuoden Berliinin maratonin sankari Patrcik Makau, kotimaa Kenia, samalla ajalla kiriherkän Lelin kanssa. Viime vuonna Berliinissä (silloin 2.05.08) Makau sanoi vaimonsa pakanneen hänen kisakassinsa, jolloin mukaan tuli liian pienet kisasukat, jotka aiheuttivat rakkoja. Koska Makau juoksi nyt hitaammin kuin Berliinissä, niin olisikohan hänen kannattanut antaa vaimon pakata kisakassin tälläkin kertaa?
Neljäs oli vihdoinkin kykyjensä mukaisen maratonajan juossut New Yorkin maratonin kaksinkertainen voittaja ja parhaimmillaan puolikkaankin alle tunnin juossut Brasilian Marlison Gomes Dos Santos ajalla 2.06.34. Dos Santos ei kuitenkaan juossut edes maansa ennätystä, sillä Ronaldo da Costa leipoi vuonna 1998 Berliinissä peräti 2.06.05 ja teki sen jälkeen kärrynpyöriä maalissa. Viidenneksi sijoittui viime vuoden voittaja, Etiopian Tsegaye Kebede, hänelle hieman alakantissa olevalla ajalla 2.07.48. Alkaakohan Kebedeä painaa viime vuosien maratonralli, jossa hän on juossut useana vuonna peräti kolme maratonia? Kuudenneksi sijoittui Marokon maratonjyrä, Jaouad Gharib. Hänen aikaansa 2.08.26 voidaan pitää siinä mielessä yllättävän hyvänä, että mies oli jo 15 km:n kohdalla todella kärsivän näköinen, eikä tutusta gharibbimaisesta rallattelavaisuudesta ollut tietoakaan. Siinä vaiheessa monet uskoivat miehen sakkaavan täysin, mutta kunnon maratonkoneen lailla hän pystyi jyräämään kilvan kohtuullisen pienin vaurioin maaliin saakka. Juoksu kuitenkin osoitti, että Meksikon Andres Espinosan M40 ME-aika 2.08.46 ei tule menemään Gharibiltakaan ensi vuonna tuosta vain. Myös seitsemänneksi ja kahdeksanneksi sijoittuneet, Marokon Abderrahime Bouramdane (2.08.42) ja Venäjän Dimitri Safronov (2.09.35) alittivat 2.10. Sveitsin Viktor Röthlinille (2.12.44, sijoitus 11.) kisa oli raaka pettymys, uhosihan mies ennen kilpaa jopa Euroopan ennätyksen (2.06.36) olevan mahdollisuuksien rajoissa.
Naisten kilvasta odotettiin Venäjän Lilia Shobukhovan näytöstä, mutta sellaista siitä ei tullut. Shobukhova näet joutui antautumaan Kenian Mary Keitanyn völjystä jo kohta puolimatkan (1.10.37) jälkeen. Puolimaratonin spesialistina pidetty matkan ME-nainen Keitany osoitti nyt myös täyden matkan ja samalla kestävyysurheilun ehdottoman kuninkuusmatkan kulkevan juostessaan kepeästi kuin kauris maaliin kaikkien aikojen neljänneksi nopeimmalla ajalla 2.19.19. Kenian ennätys hänen aikansa ei kuitenkaan ole, sillä Catherine Ndereba on aikoinaan pistellyt vielä kovempaa. Shobukhovakaan ei hyytynyt toisella puoliskolla yhtään, vaan veti konemaisesti sahaten perille 2.20.15 kuluttua lähtölaukauksesta. Seuraavaksi tulleet Kenian Edna Kiplagat (2.20.46), Etiopian Bezunesh Bekele (2.23.42), saman maan Atsede Baysa (2.23.50) ja Japanin Yukiko Akaba (2.24.09) vatkasivat kehiin niin ikään kovat ajat. Sen sijaan voidaan kysyä, onko seitsemänneksi sijoittuneen Saksan Irina Mikitenkon (2.24.24) parhaat juoksut jo juostu?
Naisten kilvasta on vielä syytä mainita mainion ajan 2.24.33 vetäissyt Portugalin Jessica Augusto, jolle maraton, vain maraton, eikä mikään muu kuin maraton linee paras, vain paras, eikä mikään muu kuin paras matka. Peräti yhdeksän naista alitti Lontoossa 2.25 ja alle 2.30 juosseita oli jopa 20. Heistä kaksi oli kenialaisia, kolme venäläistä, neljä etiopialaista, yksi saksalainen, yksi britti, yksi hollantilainen, yksi meksikolainen, yksi kiinalainen, yksi portugalinainen ja viisi japanilaista.
Tämänkertainen Lontoon maraton oli siis huima spektaakkeli ja kilpaa television välityksellä seuraavat maratonfanit eivät voineet muuta kuin todeta olevansa onnenpoikia ja -tyttöjä saadessaan seurata tätä unohtumatonta rillutus-rallatusta maratonin palo syömmeissään roihuten.
[iaaf.org, virginlondonmarathon.com & raasto.com]
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Ihan kreisii
Onpas ensi viikonloppu tiukka. Perjantaina (tai Suomen aikaa lauantaiyönä) juostaan Mt. Sac Relays, jossa kisaavat muun muassa Matti Räsänen (5000m) ja Joonas Harjamäki (5000m). Kisa näkyy netissä (ehkä) täällä: http://www.mtsacrelays.com/webcast.html ja ihan vissiin täältä: http://www.runnerspace.com/MtSacRelays
Sunnuntaina juostaan aina kovia raastajia ja raastajittaria tulvillaan oleva Lontoon maraton. Miesten eliittikatraassa ovat mukana viime vuoden voittaja Tsegaye Kebede (2:05:18) ja seuraavia kolleja:
James Kwambai KEN 2:04:27
Patrick Makau KEN 2:04:48
Abel Kirui KEN 2:05:04
Bazu Worku ETH 2:05:25
Jaouad Gharib MAR 2:05:27
Emmanuel Mutai KEN 2:06:15
Viktor Röthlin SUI 2:07:23
Abderrahim Bouramdane MAR 2:07:33 jne.
Debytantteina lähtöviivalle saapuvat mm. Collis Birmingham (AUS), katukone Mohamed Trafeh (USA), vuonna 2007 USA:n olympiakarsinnoissa kuolleen Ryan Shay broidi Stephan Shay ja Patrick Smyth (USA).
Naisten kisakaan ei ole just niin kesy. Paikalla on viime vuoden voittaja Liliya Shobukhova (RUS 2:20:25) ja edellisten vuosien voittaja Irina Mikitenko (GER 2:19:19). Heidän seurassaan tossujaan kuluttavat mm.
Zhou Chunxiu CHN 2:19:51
Constantina Dita ROU 2:21:30
Askale Tafa ETH 2:21:31
Atsede Baysa ETH 2:22:04
Inga Abitova RUS 2:22:19
Lornah Kiplagat NED 2:22:22
Aselefech Mergia ETH 2:22:38
Bezunesh Bekele ETH 2:23:09
Mariya Konovalova RUS 2:23:50
Zhu Xiaolin CHN 2:23:57
Aberu Kebede ETH 2:23:58
Yukiko Akaba JPN 2:24:55
Edna Kiplagat KEN 2:25:38
Magdalena Lewy-Boulet USA 2:26:22
Debyyttimaratoniaan lähtevät juoksemaan mm. Jo Pavey (GBR), Jessica Augusto (POR), Hayley Yelling (GBR).
Maanantaina puolestaan uudella mantereella juostaan taas Bostonin maraton. Miesten eliittiä ovat mm.
Robert Kiprono Cheruiyot, Kenya,2:05:52 (Boston, 2010)
Geoffrey Mutai, Kenya, 2:04:55 (Rotterdam, 2010)
Ryan Hall, USA, 2:06:17 (London, 2008)
Gilbert Yegon, Kenya, 2:06:18 (Amsterdam, 2009)
Evans Cheruiyot, Kenya, 2:06:25 (Chicago, 2008)
Tadese Tola, Ethiopia, 2:06:31 (Frankfurt, 2010)
Sylvester Teimet, Kenya, 2:06:49 (Seoul, 2010)
Bekana Daba, Ethiopia, 2:07:04 (Houston, 2011)
Philip Kimutai Sanga, Kenya, 2:07:11 (Frankfurt, 2010)
Shadrack Kiplagat, Kenya, 2:07:53 (Amsterdam, 2007)
Tekeste Kebede, Ethiopia, 2:07:23 (Boston, 2010)
Maratondebyyttinsä Bostonissa juoksevat mm. Alistair Cragg ja Moses Mosop.
Naisten kisassa Bostonin startin vahvimmat ovat seuraavat nimet:
Teyba Erkesso, Ethiopia, 2:23:53 (Houston, 2010)
Galina Bogomolova, Russia, 2:20:47 (Chicago, 2006)
Sharon Cherop, Kenya, 2:22:43 (Toronto, 2010)
Tirfi Tsegaye Beyene, Ethiopia, 2:22:44 (Toronto, 2010)
Merima Mohammed, Ethiopia, 2:23:06 (Toronto, 2010)
Salina Kosgei, Kenya, 2:23:22 (Berlin, 2006)
Caroline Kilel, Kenya, 2:23:25 (Frankfurt, 2010)
Dire Tune, Ethiopia, 2:23:44 (Frankfurt, 2010)
Alice Timbilili, Kenya, 2:25:03 (Amsterdam, 2010)
Kim Smith, New Zealand, 2:25:21 (London, 2010)
Kara Goucher, USA, 2:25:52 (New York, 2008)
Desiree Davila, USA, 2:26:20 (Chicago, 2010)
Sokerina pohjalla lauantaina juostaan Siuntiolla maantiejuoksun SM-titteleistä. Miesten puolikkaalle annetaan täkyksi yksi nimi: Jussi Utriainen. Naisten puolella kärkitaistoon ovat tarjolla mm. Leena Puotiniemi, Sanna Kullberg, Mira Tuominen ja Anette Byskata.
[london-marathon.com, mtsacrelays.com, bostonmarathon.org]
Sunnuntaina juostaan aina kovia raastajia ja raastajittaria tulvillaan oleva Lontoon maraton. Miesten eliittikatraassa ovat mukana viime vuoden voittaja Tsegaye Kebede (2:05:18) ja seuraavia kolleja:
James Kwambai KEN 2:04:27
Patrick Makau KEN 2:04:48
Abel Kirui KEN 2:05:04
Bazu Worku ETH 2:05:25
Jaouad Gharib MAR 2:05:27
Emmanuel Mutai KEN 2:06:15
Viktor Röthlin SUI 2:07:23
Abderrahim Bouramdane MAR 2:07:33 jne.
Debytantteina lähtöviivalle saapuvat mm. Collis Birmingham (AUS), katukone Mohamed Trafeh (USA), vuonna 2007 USA:n olympiakarsinnoissa kuolleen Ryan Shay broidi Stephan Shay ja Patrick Smyth (USA).
Naisten kisakaan ei ole just niin kesy. Paikalla on viime vuoden voittaja Liliya Shobukhova (RUS 2:20:25) ja edellisten vuosien voittaja Irina Mikitenko (GER 2:19:19). Heidän seurassaan tossujaan kuluttavat mm.
Zhou Chunxiu CHN 2:19:51
Constantina Dita ROU 2:21:30
Askale Tafa ETH 2:21:31
Atsede Baysa ETH 2:22:04
Inga Abitova RUS 2:22:19
Lornah Kiplagat NED 2:22:22
Aselefech Mergia ETH 2:22:38
Bezunesh Bekele ETH 2:23:09
Mariya Konovalova RUS 2:23:50
Zhu Xiaolin CHN 2:23:57
Aberu Kebede ETH 2:23:58
Yukiko Akaba JPN 2:24:55
Edna Kiplagat KEN 2:25:38
Magdalena Lewy-Boulet USA 2:26:22
Debyyttimaratoniaan lähtevät juoksemaan mm. Jo Pavey (GBR), Jessica Augusto (POR), Hayley Yelling (GBR).
Maanantaina puolestaan uudella mantereella juostaan taas Bostonin maraton. Miesten eliittiä ovat mm.
Robert Kiprono Cheruiyot, Kenya,2:05:52 (Boston, 2010)
Geoffrey Mutai, Kenya, 2:04:55 (Rotterdam, 2010)
Ryan Hall, USA, 2:06:17 (London, 2008)
Gilbert Yegon, Kenya, 2:06:18 (Amsterdam, 2009)
Evans Cheruiyot, Kenya, 2:06:25 (Chicago, 2008)
Tadese Tola, Ethiopia, 2:06:31 (Frankfurt, 2010)
Sylvester Teimet, Kenya, 2:06:49 (Seoul, 2010)
Bekana Daba, Ethiopia, 2:07:04 (Houston, 2011)
Philip Kimutai Sanga, Kenya, 2:07:11 (Frankfurt, 2010)
Shadrack Kiplagat, Kenya, 2:07:53 (Amsterdam, 2007)
Tekeste Kebede, Ethiopia, 2:07:23 (Boston, 2010)
Maratondebyyttinsä Bostonissa juoksevat mm. Alistair Cragg ja Moses Mosop.
Naisten kisassa Bostonin startin vahvimmat ovat seuraavat nimet:
Teyba Erkesso, Ethiopia, 2:23:53 (Houston, 2010)
Galina Bogomolova, Russia, 2:20:47 (Chicago, 2006)
Sharon Cherop, Kenya, 2:22:43 (Toronto, 2010)
Tirfi Tsegaye Beyene, Ethiopia, 2:22:44 (Toronto, 2010)
Merima Mohammed, Ethiopia, 2:23:06 (Toronto, 2010)
Salina Kosgei, Kenya, 2:23:22 (Berlin, 2006)
Caroline Kilel, Kenya, 2:23:25 (Frankfurt, 2010)
Dire Tune, Ethiopia, 2:23:44 (Frankfurt, 2010)
Alice Timbilili, Kenya, 2:25:03 (Amsterdam, 2010)
Kim Smith, New Zealand, 2:25:21 (London, 2010)
Kara Goucher, USA, 2:25:52 (New York, 2008)
Desiree Davila, USA, 2:26:20 (Chicago, 2010)
Sokerina pohjalla lauantaina juostaan Siuntiolla maantiejuoksun SM-titteleistä. Miesten puolikkaalle annetaan täkyksi yksi nimi: Jussi Utriainen. Naisten puolella kärkitaistoon ovat tarjolla mm. Leena Puotiniemi, Sanna Kullberg, Mira Tuominen ja Anette Byskata.
[london-marathon.com, mtsacrelays.com, bostonmarathon.org]
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Wanjiru ulkona Lontoon maratonilta
Tämän vuoden Lontoon maratonin ME-haaveet saivat kovan kolauksen, kun olympiavoittaja Samuel Wanjiru joutui vetäytymään pois kilvasta polvivamman takia. Wanjiru kärsi vammoista myös viime vuonna, jolloin hän joutui keskeyttämään Lontoossa, mutta voitti puolikuntoisenakin syksyllä Chicagon maratonin eräällä kaikkien aikojen kovimmista raastoista. Wanjirun tilalla Lontoossa juoksee toinen viime vuosina paljon vammoista kärsinyt maratonkone, Martin Lel.
[japanrunningnews.blogspot.com]
[japanrunningnews.blogspot.com]
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Japanilaisnaiset tähtäävät Lontoon maratonille
Japanin naisjuoksijat tekevät tämän vuoden Lontoon maratonille melkoisen invaasion, sillä peräti yhdeksän japanilaisnaista meinaa juosta Lontoossa 17.4. Alunperin heitä piti olla kymmenen, mutta Yuri Kano (2.24.27) ilmoitti vetäytyvänsä pois kilvasta. Syy noin monen japanittaren juoksemiseen Lontoossa pillee paitsi siinä, että Lontoo on oiva kilpa, myös siinä, että Nagoyan maratonin peruuntumisen takia Lontoo on eräs mittelö, missä japanilaiset karsivat edustajiaan ensi kesän maailmojen mestaruusmaratonille.
Kovin tällä haavaa Lontooseen tähtäävistä japanittarista saattaa olla Yurika Nakamura (enkka 2.25.38). Nakamura oli vuonna 2008 Pekingin olympiamaratonilla 13. ja vuotta myöhemmin Berliinin MM-kympillä seitsemäs. Hän on ollut seitsemäs myös kerran MM-maantiellä. Nakamuralla riittää sekä nopeutta (10 000m 31.14.39) että kestoa. Sen lisäksi hänellä on nopeuskestoa.
Yukiko Akaba (enkka 2.24.55) on jo voittanut tänä vuonna Osakan maratonin ajalla 2.26.29, mutta nyt hän himoaa Lontoon voittoa kuin ninja heittotähtiä. Akaba on myös aika kova alimatkoilla, mitä kertoo kympin ennätys 31.15.34. Onpa hän kipaissut myös vitosen 15.11.17 ja puolikkaan maratonin 1.08.11.
Mizuho Nasukawa (enkka 2.25.51) on aika tuntematon maratonaaras "piireissä", mutta lienee selvää, että tämä vuonna 2009 Tokiossa enkkansa juossut maantiekiitäjätär tavoittelee Lontoossa pelkkää voittoa. Sen lisäksi hän tavoittelee kuulemma voittoa, puhumattakaan voitosta. Huhut kerovat hänen tavottelevan myös voittoa.
Kovaa saattaa juosta Lontoossa myös Madoka Ogi. Miksi hän näin tekisi? No miksipä muutenkaan kuin siksi, että Ogin rekordi on 2.26.55, joka antaa hyvän ponnahduslaudan vielä hurjemmille maratontuloksille. Mikäli Ogin koneessa on oikeanlainen symbioosi maratonnopeutta, maratonvauhtikestoa ja maratonkestoa, eli maratonnopeusmaratonvauhtikestomaratonkestoa, kukaan ei voi hänelle mitään.
Eri mieltä edellä mainittujen kanssa siitä, kuka kilvan voittaa, on varmasti henkilö, joka sanoo nimekseen Yoshiko Fujinaga. Tämä aikoinaan nuorten MM-maastoissa pronssia ottanut juoksijatar on toistaiseksi juossut persoonalliseksi rekordikseen ajan 2.28.13 Nagoyassa vuonna 2009, mutta kaikki tietävät hänellä olevan mahdollisuuksia verottaa ennätyksestään pois minuutin poikineen.
Aika kova sahaamaan on nimeltään Yukari Sahaku. Hänen maratonrekordinsa on 2.28.55 vuodelta 2009, mutta vielä paremmin hänet muistetaan Berliinin MM-kympiltä, minkä maalissa hän halaili kisamaskotin kanssa täydessä keskeyttämättömyyshelpottuneisuudessa.
Kova luu tai luutar Lontoossa saattaa olla edellisten lisäksi Azusa Nojiri. Hänen maratonrekordinsa on tosin vain niukasti alle 2.30 (2.29.12), mutta kykyjä Norijilla on selvästi parempaan, kysykää vaikka kaikilta niiltä, jotka Nojiri voitti viime syksyn puolimaratonin MM-kisoissa sijoittuessaan 13:nneksi.
Mukana Lontoossa on myös kaksi maratondebytanttia, Noriko Matsuoka ja Risa Shigetomo. Ensiksi mainitun näytöistä mainittakoon kympin 31.40.90 ja puolimaratonin 1.11.13, kun taas jälkimmäisen cv:stä löytyy 5000 metrin aika 15.32.41.
Saapa nähdä, kuinka Japanin viime aikojen surulliset tapahtumat ovat vaikuttaneet Lontooseen tähtäävien maratonkonettarien maratonkeskittyneisyyteen, puhumattakaan maratonluotosta.
[iaaf.org, japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
Kovin tällä haavaa Lontooseen tähtäävistä japanittarista saattaa olla Yurika Nakamura (enkka 2.25.38). Nakamura oli vuonna 2008 Pekingin olympiamaratonilla 13. ja vuotta myöhemmin Berliinin MM-kympillä seitsemäs. Hän on ollut seitsemäs myös kerran MM-maantiellä. Nakamuralla riittää sekä nopeutta (10 000m 31.14.39) että kestoa. Sen lisäksi hänellä on nopeuskestoa.
Yukiko Akaba (enkka 2.24.55) on jo voittanut tänä vuonna Osakan maratonin ajalla 2.26.29, mutta nyt hän himoaa Lontoon voittoa kuin ninja heittotähtiä. Akaba on myös aika kova alimatkoilla, mitä kertoo kympin ennätys 31.15.34. Onpa hän kipaissut myös vitosen 15.11.17 ja puolikkaan maratonin 1.08.11.
Mizuho Nasukawa (enkka 2.25.51) on aika tuntematon maratonaaras "piireissä", mutta lienee selvää, että tämä vuonna 2009 Tokiossa enkkansa juossut maantiekiitäjätär tavoittelee Lontoossa pelkkää voittoa. Sen lisäksi hän tavoittelee kuulemma voittoa, puhumattakaan voitosta. Huhut kerovat hänen tavottelevan myös voittoa.
Kovaa saattaa juosta Lontoossa myös Madoka Ogi. Miksi hän näin tekisi? No miksipä muutenkaan kuin siksi, että Ogin rekordi on 2.26.55, joka antaa hyvän ponnahduslaudan vielä hurjemmille maratontuloksille. Mikäli Ogin koneessa on oikeanlainen symbioosi maratonnopeutta, maratonvauhtikestoa ja maratonkestoa, eli maratonnopeusmaratonvauhtikestomaratonkestoa, kukaan ei voi hänelle mitään.
Eri mieltä edellä mainittujen kanssa siitä, kuka kilvan voittaa, on varmasti henkilö, joka sanoo nimekseen Yoshiko Fujinaga. Tämä aikoinaan nuorten MM-maastoissa pronssia ottanut juoksijatar on toistaiseksi juossut persoonalliseksi rekordikseen ajan 2.28.13 Nagoyassa vuonna 2009, mutta kaikki tietävät hänellä olevan mahdollisuuksia verottaa ennätyksestään pois minuutin poikineen.
Aika kova sahaamaan on nimeltään Yukari Sahaku. Hänen maratonrekordinsa on 2.28.55 vuodelta 2009, mutta vielä paremmin hänet muistetaan Berliinin MM-kympiltä, minkä maalissa hän halaili kisamaskotin kanssa täydessä keskeyttämättömyyshelpottuneisuudessa.
Kova luu tai luutar Lontoossa saattaa olla edellisten lisäksi Azusa Nojiri. Hänen maratonrekordinsa on tosin vain niukasti alle 2.30 (2.29.12), mutta kykyjä Norijilla on selvästi parempaan, kysykää vaikka kaikilta niiltä, jotka Nojiri voitti viime syksyn puolimaratonin MM-kisoissa sijoittuessaan 13:nneksi.
Mukana Lontoossa on myös kaksi maratondebytanttia, Noriko Matsuoka ja Risa Shigetomo. Ensiksi mainitun näytöistä mainittakoon kympin 31.40.90 ja puolimaratonin 1.11.13, kun taas jälkimmäisen cv:stä löytyy 5000 metrin aika 15.32.41.
Saapa nähdä, kuinka Japanin viime aikojen surulliset tapahtumat ovat vaikuttaneet Lontooseen tähtäävien maratonkonettarien maratonkeskittyneisyyteen, puhumattakaan maratonluotosta.
[iaaf.org, japanrunningnews.blogspot.com & raasto.com]
perjantai 28. tammikuuta 2011
Ritzenhein lemppaa maratonin (tänä vuonna)
USA:n Dathan Ritzenhein heittää maratonpyyhkeen kehään jo ennen kevään maratonrumpaa. Aiemmin tällä viikolla Ritz ilmoitti, ettei starttaa Wanjirun völjyyn Lontoossa, kun kerran on nilkka hajalla. Nyt Ritz puskee vielä kauemmas maratonilta ja uumoilee, ettei starttaa matkalle tänä vuonna missään muuallakaan vaan asettaa tavoitteekseen MM-kympin, joka juostaan Etelä-Koreassa ensi suvena.
[running.competitor.com]
[running.competitor.com]
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Kebede ja Shobukhova maratonvoittoon Lontoossa
Tänään juostiin kovasti odotettu Lontoon maraton, jota etukäteen pidettiin jopa kaikkien aikojen kovimpana maratonina. Tällä(kään) kertaa kilpa ei kuitenkaan osoittautunut niin huimaksi joukkoraviksi, kuin osanottajaluettelo antoi odottaa. Perinteiseen tyyliin naisten elittiryhmä lähti Lontoossa maratontaipaleelleen hyvissä ajoin ennen muita. Meno oli alusta asti hieman päälle 2.20-loikkaa, joten mikäpä oli kovakuntoisilla naarailla rallatellessa mukana joukon jatkona. 5 km ohitettiin ajassa 16.33, 10 km saavutettiin 33.17 kuluttua lähtölaukauksesta ja 15 km:n kulmaus hyökkäsi vastaan silloin, kun kello näytti lukemia 50.11. Meno oli siis aika lailla 3.20 kilometriä kohden, joten naaraiden koneet varmaan hyrisivät siinä vaiheessa tyytyväisinä siitä, että liian hidas meno ei karstoittanut putkia. 20 km ja puolimatka viuhuivat ohi ajoissa 1.07.17 ja 1.10.55.
Kärkijoukko harveni koko ajan matkan ja vauhdin tehdessä niittotyötään (25 km 1.24.04), kunnes 30 km:n muurilla (1.41.10) kärjessä rymistelivät enää Venäjän Lilia Shobukhova ja Inga Abitova, Etiopian Aselefesh Mergia, Bezunesh Bekele ja Askale Tafa sekä Japanin Yukiko Akaba ja Mari Ozaki. Tämän jälkeen venäläiset ja etiopialaiset erkaantuivat omaan maratonvälienselvittelyynsä, jossa armolla ei luonnollisestikaan ollut tuntoa. 35 km:n pultilla (1.58.25) oli jo selvää, että tulossa oli kova maratonaika, mutta 2.20-alitus oli valumassa tavoittavattomiin utuisen toiveajattelun tavoin. 40 km:n oksalla (2.15.07) voitosta tappelivat enää Shobukhova, Abitova ja Mergia. Tämän jälkeen ensiksi mainittu erkaantui muista konemaisesti maratonhakaten.
Niin juostiin maaliin jäjestyksessä Shobukhova (2.22.00), Abitova (2.22.19), Mergia (2.22.38), Bekele (2.23.17) ja Tafa (2.24.39). Paras ei venäläis-etiopialainen oli kuudenneksi sijoittunut Japanin Yukiko Akaba (2.24.55), tuo Pekingin olympiakisojen 5000 metrin 12., joka sai koneeseensa jälleen maratononnistumisen Berliinin MM-maratonin (31.) pettymyksen jälkeen. Akaba paransi aiempaa maratonenkkaansa vajaan minuutin. Hänen jälkeensä maaliin rynnistivät hallitseva maratonin maailmanmestari, Kiinan Xue Bai (2.25.18), Uuden Seelannin Kim Smith (2.25.21), Japanin kokenut Mari Ozaki (2.25.43) sekä kenties omaksi ja faniensa pettymykseksi Britannian Mara Yamauchi (2.26.16). Monille muillekin ennakkosuosikeille kilpa oli raaka pettymys. Heihin kuuluivat mm. 13:nneksi sijoittunut viime kesän maratonin MM-hopeamitalisti, Japanin Yoshimi Ozaki (2.32.26) ja USA:n Deena Kastor (sijoitus 18. aika 2.36.20).
Lontoon miesten kilvassa odotettiin vain ja ainoastaan maratonin maailmanennätystä tapahtuvaksi, mutta jälleen kerran kävi ilmi, että Haile Gebrselassien ME 2.03.59 on niin kova tulos, että senpä rikkominen ei käykään tuosta vain, vaikka kilpa olisi täynnä toinen toistaan kovempia maratonkoneita. Kilvan alku näytti ennätystä ajatellen hyvältä, sillä 5 km:n kanki saavutettiin ajassa 14.39. Tämän jälkeen vauhti kuitenkin hiljeni 3 min / km-vauhtiin, eikä sellainen "hidastelu" tietenkään riitä Hailen aikaan. Niinpä 10 km:n - puolimatkan väliajat (29.42, 44.51, 59.54 ja 1.03.07) olivat maratonfaneille pettymyksiä. Jo tässä vaiheessa oli jokseenkin selvää, että Hailen Rekordi tulisi olemaan voimassa myös tämän kilvan jälkeen, sillä tuskimpa kovinkaan moni uskoi kärjen vetävät toista puoliskoa alle 1.01 varsinkaan, kun suurimpien ennakkosuosikkien Kenian olympiavoittaja Samuel Wanjirun ja Eritrean puolimaratonin ME-miehen Zersenay Tadesan meno ei näyttänyt lainkaan kulkevaiselta. Poissa oli Wanjirun normaali rullaus, jossa kantapäät hipovat pakaroita (ks. Pekingin olympiamaraton).
Sen sijaan Etiopian olympia ja MM-kolmosella Tsegaye Kebedellä oli kulku päällänsä. Niinpä hän sai laittoi tuota pikaa maratonkaasun pohjaan ja alkoi vetää toista puoliskoa negatiivisena splittinä yhdessä Kenian viime vuoden MM-mitalistien Emmanuel Mutain ja Abel Kiruin kanssa. 25 km:n taululla (1.14.19) vauhti oli jo selvästi kohentunut, mikä aiheutti Wanirun, Tadesen ja monen muun kovan maratonsällin putoamisen. Kilvan loppu (30 km 1.28.46, 35 km 1.43.30, 40 km 1.58.41) oli silkkaa Kebeden sooloa. Kirui tosin roikkui lähituntumassa aina 37 km:n asti, kunnes hyytyi kuin veteraani junnukisoissa ja miehiä alkoi nelistää hänen ohitsensa lakkaamattomana virtana.
Niin kävi, että Kebede otti uransa tähän asti suuriman maratonvoiton ajalla 2.05.19. Sitten tulikin suuri ero seuraaviin, sillä toiseksi sijoittui Mutai 2.06.23 kuluttua lähtölaukauksesta. Pronssia kaulaansa sai aina varma maratonkone, Marokon olympiahopeamies Jaouad Gharib ajalla 2.06.55. Sitten maaliin saapui yllätysmies, Marokon Abderrahime Bouramdane (2.07.33). Hänen aiempi enkkansa oli tosin 2.08.20 ja viime vuonna Bostonissa kehiin oli tullut toinen sija, mutta etukäteen tuskin kukaan uskoi Pekingin olympiamaralla maaliin 26:nnetena tullutta Bouramdanea sijoittuvaksi näin korkealle tämän vuoden Lontoon tähtisikermässä. Viides oli lopen uupunut Abel Kirui (2.08.04, 40 km:sta maaliin yli 8 min)ja kuudes taannoinen New Yorkin sankari, Brasilian Marilson Gomes Dos Santos (2.08.46). Dos Santos otti muuten kärkiryhmän kiinni vasta hieman ennen 10 km:n pistettä, sillä hän aloitti kilpansa ekan vitosen osalta huomattavasti hiljempaa (15.09). Yllätysten yllätykseksi kukaan muu ei sitten alittanutkaan 2.10-rajaa, vaan seuraavana maaliin tuli katkinaisen puhkinainen Tadese (2.12.03), joka ei viime vuodesta poiketen halunnut tällä kertaa keskeyttää kisaa. Kärkiryhmän mukaan alussa kamikazemaisesti lähteneistä Eritrean Yonas Kifle (2.14.39) sekä Japanin pojat Satoshi Irifune (2.19.25) ja Takayuki Matsumiya (2.21.34) juoksivat myös maaliin kaikkea muuta kuin negatiivisen splitin tehneinä.
[virginlondonmarathon.com, iaaf.org & raasto.com]
Kärkijoukko harveni koko ajan matkan ja vauhdin tehdessä niittotyötään (25 km 1.24.04), kunnes 30 km:n muurilla (1.41.10) kärjessä rymistelivät enää Venäjän Lilia Shobukhova ja Inga Abitova, Etiopian Aselefesh Mergia, Bezunesh Bekele ja Askale Tafa sekä Japanin Yukiko Akaba ja Mari Ozaki. Tämän jälkeen venäläiset ja etiopialaiset erkaantuivat omaan maratonvälienselvittelyynsä, jossa armolla ei luonnollisestikaan ollut tuntoa. 35 km:n pultilla (1.58.25) oli jo selvää, että tulossa oli kova maratonaika, mutta 2.20-alitus oli valumassa tavoittavattomiin utuisen toiveajattelun tavoin. 40 km:n oksalla (2.15.07) voitosta tappelivat enää Shobukhova, Abitova ja Mergia. Tämän jälkeen ensiksi mainittu erkaantui muista konemaisesti maratonhakaten.
Niin juostiin maaliin jäjestyksessä Shobukhova (2.22.00), Abitova (2.22.19), Mergia (2.22.38), Bekele (2.23.17) ja Tafa (2.24.39). Paras ei venäläis-etiopialainen oli kuudenneksi sijoittunut Japanin Yukiko Akaba (2.24.55), tuo Pekingin olympiakisojen 5000 metrin 12., joka sai koneeseensa jälleen maratononnistumisen Berliinin MM-maratonin (31.) pettymyksen jälkeen. Akaba paransi aiempaa maratonenkkaansa vajaan minuutin. Hänen jälkeensä maaliin rynnistivät hallitseva maratonin maailmanmestari, Kiinan Xue Bai (2.25.18), Uuden Seelannin Kim Smith (2.25.21), Japanin kokenut Mari Ozaki (2.25.43) sekä kenties omaksi ja faniensa pettymykseksi Britannian Mara Yamauchi (2.26.16). Monille muillekin ennakkosuosikeille kilpa oli raaka pettymys. Heihin kuuluivat mm. 13:nneksi sijoittunut viime kesän maratonin MM-hopeamitalisti, Japanin Yoshimi Ozaki (2.32.26) ja USA:n Deena Kastor (sijoitus 18. aika 2.36.20).
Lontoon miesten kilvassa odotettiin vain ja ainoastaan maratonin maailmanennätystä tapahtuvaksi, mutta jälleen kerran kävi ilmi, että Haile Gebrselassien ME 2.03.59 on niin kova tulos, että senpä rikkominen ei käykään tuosta vain, vaikka kilpa olisi täynnä toinen toistaan kovempia maratonkoneita. Kilvan alku näytti ennätystä ajatellen hyvältä, sillä 5 km:n kanki saavutettiin ajassa 14.39. Tämän jälkeen vauhti kuitenkin hiljeni 3 min / km-vauhtiin, eikä sellainen "hidastelu" tietenkään riitä Hailen aikaan. Niinpä 10 km:n - puolimatkan väliajat (29.42, 44.51, 59.54 ja 1.03.07) olivat maratonfaneille pettymyksiä. Jo tässä vaiheessa oli jokseenkin selvää, että Hailen Rekordi tulisi olemaan voimassa myös tämän kilvan jälkeen, sillä tuskimpa kovinkaan moni uskoi kärjen vetävät toista puoliskoa alle 1.01 varsinkaan, kun suurimpien ennakkosuosikkien Kenian olympiavoittaja Samuel Wanjirun ja Eritrean puolimaratonin ME-miehen Zersenay Tadesan meno ei näyttänyt lainkaan kulkevaiselta. Poissa oli Wanjirun normaali rullaus, jossa kantapäät hipovat pakaroita (ks. Pekingin olympiamaraton).
Sen sijaan Etiopian olympia ja MM-kolmosella Tsegaye Kebedellä oli kulku päällänsä. Niinpä hän sai laittoi tuota pikaa maratonkaasun pohjaan ja alkoi vetää toista puoliskoa negatiivisena splittinä yhdessä Kenian viime vuoden MM-mitalistien Emmanuel Mutain ja Abel Kiruin kanssa. 25 km:n taululla (1.14.19) vauhti oli jo selvästi kohentunut, mikä aiheutti Wanirun, Tadesen ja monen muun kovan maratonsällin putoamisen. Kilvan loppu (30 km 1.28.46, 35 km 1.43.30, 40 km 1.58.41) oli silkkaa Kebeden sooloa. Kirui tosin roikkui lähituntumassa aina 37 km:n asti, kunnes hyytyi kuin veteraani junnukisoissa ja miehiä alkoi nelistää hänen ohitsensa lakkaamattomana virtana.
Niin kävi, että Kebede otti uransa tähän asti suuriman maratonvoiton ajalla 2.05.19. Sitten tulikin suuri ero seuraaviin, sillä toiseksi sijoittui Mutai 2.06.23 kuluttua lähtölaukauksesta. Pronssia kaulaansa sai aina varma maratonkone, Marokon olympiahopeamies Jaouad Gharib ajalla 2.06.55. Sitten maaliin saapui yllätysmies, Marokon Abderrahime Bouramdane (2.07.33). Hänen aiempi enkkansa oli tosin 2.08.20 ja viime vuonna Bostonissa kehiin oli tullut toinen sija, mutta etukäteen tuskin kukaan uskoi Pekingin olympiamaralla maaliin 26:nnetena tullutta Bouramdanea sijoittuvaksi näin korkealle tämän vuoden Lontoon tähtisikermässä. Viides oli lopen uupunut Abel Kirui (2.08.04, 40 km:sta maaliin yli 8 min)ja kuudes taannoinen New Yorkin sankari, Brasilian Marilson Gomes Dos Santos (2.08.46). Dos Santos otti muuten kärkiryhmän kiinni vasta hieman ennen 10 km:n pistettä, sillä hän aloitti kilpansa ekan vitosen osalta huomattavasti hiljempaa (15.09). Yllätysten yllätykseksi kukaan muu ei sitten alittanutkaan 2.10-rajaa, vaan seuraavana maaliin tuli katkinaisen puhkinainen Tadese (2.12.03), joka ei viime vuodesta poiketen halunnut tällä kertaa keskeyttää kisaa. Kärkiryhmän mukaan alussa kamikazemaisesti lähteneistä Eritrean Yonas Kifle (2.14.39) sekä Japanin pojat Satoshi Irifune (2.19.25) ja Takayuki Matsumiya (2.21.34) juoksivat myös maaliin kaikkea muuta kuin negatiivisen splitin tehneinä.
[virginlondonmarathon.com, iaaf.org & raasto.com]
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Wanjiru ja Mikitenko Lontoon maratonin ykköset
Lontoossa juostiin sunnuntaina maraton ihanteellisessa kelissä: ei juuri tuulta, kuiva tie ja lämpöä iltapäivällä + 15. Niinpä odotukset maailmanennätyksen syntymisestä miesten kilvassa olivat kovat. Ensimmäinen takaisku tuli kisan aattopäivänä, jolloin kävi ilmeiseksi, että jalkavaivaisesta Martin Lelistä ei ole maratonille starttaajaksi. Toinen takaisku ME-haaveille tuli sitten aika pian lähtölaukauksen pauhun jälkeen, sillä eka maili nelistettiin 4.35, eka vitonen 14.06 ja kympin väliaika oli 28.30. On selvää, että näin kovan alun on pakko tuntua kisan lopussa, jolloin tappiosekunteja tulisi enemmän kuin mitä alun säntäilyllä voitetaan. Näin kävikin. Kun vitosen kohdalla oltiin 29 sekuntia Haile Gebrselassien ME-vauhtia edellä, 10 km:n kohdalla 43 sekuntia, 15 kilometrin kohdalla 51 sekuntia, puolimatkassa eroa oli Hailen haamuun enää 30 sekuntia.
Tämän jälkeen oli ilmeistä kuinka tulee tapahtumaan. Niinpä 25 km:n seipäällä eroa Hailen aikaan oli enää kuusi sekuntia ja sitten Hailen haamu painoi vääjäämättä ohi. 30 km:n kivetyksellä kuvitteellinen Haile johti siinä vaiheessa kärjessä sahaavia Kenian Samuel Wanjirua, Etiopian Tsegaye Kebedeä ja Marokon Jaouad Gharibia kahdeksalla sekunnilla, 35 kilometrin viistalla eroa oli Hailen hyväksi 13 sekuntia ja sitten ero repesi niin, että 40 km:n vitjalla Hailen varjo juosta jolkotti jo 58 sekuntia edellä. 35-40 kilometrin välisen vitosen Wanjiru ja Kebede juoksivat siis 45 sekuntia Hailea hitaammin.
Niin miehet juoksivat maaliin Wanjirun (2.05.10) johdolla. Toiseksi sijoittunut Kebede juoksi 2.05.20 ja kolmantena maalilinjan ylittänyt Jaouad Gharib 2.05.27. Näin hän rikkoi kolmella sekunnilla Abderrahhim Goumrin Marokon ennätyksen. Viime kesän olympiamaratonin kärkikolmikko oli siis kärjessä myös Lontossa, tosin Gharib ja Kebede paikkaa vaihtaen. Vaikka miehet latoivat kehiin äärimmäisen kovat tuloket, niin odotuksiin nähden pientä pettymyksen tunnetta ei voinut maratonfanien keskuudessa välttää. Neljänneksi sijoittunut Kenian Emmanuel Mutai (2.06.53) ei yllättänyt ketään, mutta viidentenä perille tullut Etelä-Afrikan Hendrick Ramaala (2.07.44) taikoi ihmeen hyvän juoksun siihen nähden, ettei äijällä ole viime aikoina oikein irronnut. Myös Pekingin olympiamaratonilla viimeiset 7 km 5 min / km hölkötellyt Eritrean Yonas Kifle veti oivasti (2.08.28). Samoin olympiamaratonilla viimeiseksi sijoittunut Japanin Atsushi Sato (2.09.16) veti kelpo juoksun siihen nähden, että olympiamaratonin waterloosta ei ole kulunut vielä kuin kahdeksan kuukautta. Sen sijaan USA:n Meb Keflegzighiltä (2.09.21) ja Dathan Ritzenheinilta (2.10.00) moni (ja varmasti myös he itse) odotti enemmän. Kisan pahin pettymys oli kuitenkin kolminkertainen maantiejuoksun maailmanmestari Eritrean Zersenay Tadese, joka keskeytti täydessä poikkinaisuudessa 35 km:n paalulla. Äijä ei ole juossut varmaan koskaan puolimaratonia päälle tunnin, mutta nyt täysi maraton paljasti hänelle armottoman luonteensa mitä ilkeimmällä tavalla.
Mogulin sivuilla hyvät kuvat Lontoosta.
Tulokset:
1 WANJIRU, SAMUEL (KEN) 2:05:10
2 KEBEDE, TSEGAY (ETH) 2:05:20
3 GHARIB, JAOUAD (MAR) 2:05:27
4 MUTAI, EMMANUEL (KEN) 2:06:53
5 RAMAALA, HENDRICK (RSA) 2:07:44
6 GOUMRI, ABDERRAHIM (MAR) 2:08:25
7 KIFLE, YONAS (ERI) 2:08:28
8 SATO, ATSUSHI (JPN) 2:09:16
9 KEFLEGZIGHI, MEB (USA) 2:09:21
10 LIMO, FELIX (KEN) 2:09:47
Naisen kisasta ei ME:tä etukäteen odoteltu, sillä sen jälkeen kun Paula Radcliffe juoksi vuonna 2003 2.15., ei kukaan ole päässyt sitä tulosta kovin lähelle. Naisten kärkiryhmästä porukkaa tippui kisan edetessä koko ajan kuin kännikaloja yögrillin jonosta, kunnes kärjessä oli enää yksin Saksan Irina Mikitenko. Hän juoksikin voittoon ajalla 2.22.11. Negatiivisesta slitistä ei voinut kuitenkaan puhua, sillä puolimatkan väliajaksi merkkautui 1.10.53. Pisimpään Mikitenkon völjyssä kesti Ison-Britannian viime kesän olympiamaran 6. Mara Yamauchi, joka veti oman enkkansa 2.23.12. Kolmanneksi jyskytti Venäjän Lilia Shobulova ajalla 2.24.24. Vanha kunnon (39v) Svetlana Zakharova jaksoi veivata edelleen 2.25.06. Ehkä hienoisia pettymyksiä olivat kovaa maratonkisatahtia viime vuosina suoltaneet Kenian Catherine Ndereba (2.26.22) ja Etiopian Gete Wami (2.26.54).
Tulokset:
1 MIKITENKO, IRINA (GER) 2:22:11
2 YAMAUCHI, MARA (GBR) 2:23:12
3 SHOBUKOVA, LILIA (RUS) 2:24:24
4 ZAKHAROVA, SVETLANA (RUS) 2:25:06
5 ADERE, BERHANE (ETH) 2:25:30
6 ABITOVA, INGA (RUS) 2:25:55
7 NDEREBA, CATHERINE (KEN) 2:26:22
8 MORIMOTO, TOMO (JPN) 2:26:29
9 WAMI, GETE (ETH) 2:26:54
10 PETROVA, LUDMILA (RUS) 2:27:42
[www.london-marathon.co.uk/site/, www.real-berlin-marathon.com, iaaf.org & raasto.com]
Tämän jälkeen oli ilmeistä kuinka tulee tapahtumaan. Niinpä 25 km:n seipäällä eroa Hailen aikaan oli enää kuusi sekuntia ja sitten Hailen haamu painoi vääjäämättä ohi. 30 km:n kivetyksellä kuvitteellinen Haile johti siinä vaiheessa kärjessä sahaavia Kenian Samuel Wanjirua, Etiopian Tsegaye Kebedeä ja Marokon Jaouad Gharibia kahdeksalla sekunnilla, 35 kilometrin viistalla eroa oli Hailen hyväksi 13 sekuntia ja sitten ero repesi niin, että 40 km:n vitjalla Hailen varjo juosta jolkotti jo 58 sekuntia edellä. 35-40 kilometrin välisen vitosen Wanjiru ja Kebede juoksivat siis 45 sekuntia Hailea hitaammin.
Niin miehet juoksivat maaliin Wanjirun (2.05.10) johdolla. Toiseksi sijoittunut Kebede juoksi 2.05.20 ja kolmantena maalilinjan ylittänyt Jaouad Gharib 2.05.27. Näin hän rikkoi kolmella sekunnilla Abderrahhim Goumrin Marokon ennätyksen. Viime kesän olympiamaratonin kärkikolmikko oli siis kärjessä myös Lontossa, tosin Gharib ja Kebede paikkaa vaihtaen. Vaikka miehet latoivat kehiin äärimmäisen kovat tuloket, niin odotuksiin nähden pientä pettymyksen tunnetta ei voinut maratonfanien keskuudessa välttää. Neljänneksi sijoittunut Kenian Emmanuel Mutai (2.06.53) ei yllättänyt ketään, mutta viidentenä perille tullut Etelä-Afrikan Hendrick Ramaala (2.07.44) taikoi ihmeen hyvän juoksun siihen nähden, ettei äijällä ole viime aikoina oikein irronnut. Myös Pekingin olympiamaratonilla viimeiset 7 km 5 min / km hölkötellyt Eritrean Yonas Kifle veti oivasti (2.08.28). Samoin olympiamaratonilla viimeiseksi sijoittunut Japanin Atsushi Sato (2.09.16) veti kelpo juoksun siihen nähden, että olympiamaratonin waterloosta ei ole kulunut vielä kuin kahdeksan kuukautta. Sen sijaan USA:n Meb Keflegzighiltä (2.09.21) ja Dathan Ritzenheinilta (2.10.00) moni (ja varmasti myös he itse) odotti enemmän. Kisan pahin pettymys oli kuitenkin kolminkertainen maantiejuoksun maailmanmestari Eritrean Zersenay Tadese, joka keskeytti täydessä poikkinaisuudessa 35 km:n paalulla. Äijä ei ole juossut varmaan koskaan puolimaratonia päälle tunnin, mutta nyt täysi maraton paljasti hänelle armottoman luonteensa mitä ilkeimmällä tavalla.
Mogulin sivuilla hyvät kuvat Lontoosta.
Tulokset:
1 WANJIRU, SAMUEL (KEN) 2:05:10
2 KEBEDE, TSEGAY (ETH) 2:05:20
3 GHARIB, JAOUAD (MAR) 2:05:27
4 MUTAI, EMMANUEL (KEN) 2:06:53
5 RAMAALA, HENDRICK (RSA) 2:07:44
6 GOUMRI, ABDERRAHIM (MAR) 2:08:25
7 KIFLE, YONAS (ERI) 2:08:28
8 SATO, ATSUSHI (JPN) 2:09:16
9 KEFLEGZIGHI, MEB (USA) 2:09:21
10 LIMO, FELIX (KEN) 2:09:47
Naisen kisasta ei ME:tä etukäteen odoteltu, sillä sen jälkeen kun Paula Radcliffe juoksi vuonna 2003 2.15., ei kukaan ole päässyt sitä tulosta kovin lähelle. Naisten kärkiryhmästä porukkaa tippui kisan edetessä koko ajan kuin kännikaloja yögrillin jonosta, kunnes kärjessä oli enää yksin Saksan Irina Mikitenko. Hän juoksikin voittoon ajalla 2.22.11. Negatiivisesta slitistä ei voinut kuitenkaan puhua, sillä puolimatkan väliajaksi merkkautui 1.10.53. Pisimpään Mikitenkon völjyssä kesti Ison-Britannian viime kesän olympiamaran 6. Mara Yamauchi, joka veti oman enkkansa 2.23.12. Kolmanneksi jyskytti Venäjän Lilia Shobulova ajalla 2.24.24. Vanha kunnon (39v) Svetlana Zakharova jaksoi veivata edelleen 2.25.06. Ehkä hienoisia pettymyksiä olivat kovaa maratonkisatahtia viime vuosina suoltaneet Kenian Catherine Ndereba (2.26.22) ja Etiopian Gete Wami (2.26.54).
Tulokset:
1 MIKITENKO, IRINA (GER) 2:22:11
2 YAMAUCHI, MARA (GBR) 2:23:12
3 SHOBUKOVA, LILIA (RUS) 2:24:24
4 ZAKHAROVA, SVETLANA (RUS) 2:25:06
5 ADERE, BERHANE (ETH) 2:25:30
6 ABITOVA, INGA (RUS) 2:25:55
7 NDEREBA, CATHERINE (KEN) 2:26:22
8 MORIMOTO, TOMO (JPN) 2:26:29
9 WAMI, GETE (ETH) 2:26:54
10 PETROVA, LUDMILA (RUS) 2:27:42
[www.london-marathon.co.uk/site/, www.real-berlin-marathon.com, iaaf.org & raasto.com]
perjantai 24. huhtikuuta 2009
Erittäin kiinnostava viikonloppu tiedossa
Lauantaina juostaan SM-maantiet Pyhäselällä, jossa edelliskerralla kellotettiin kovia aikoja. Tällä kerralla miesten kisassa nähdään puolimaratonille tällä kaudella keskittyvä Jussi Utriainen, Francis Kirwa, Obed Kipkurui, Tuomas Jokinen ja Henri Manninen sekä Kenian leiriltään paikalle saapuvat Miika Takala, Jarkko Hamberg ja Simo Wannas. Mielenkiintoisia nimiä viivalla ovat myös kokenut Yrjö Pesonen ja 800m:n spesialisti Mikko Lahtio. Naisten kisassa ennakkosuosikin viittaa kantaa Annemari Sandell-Hyvärinen. Hänen takanaan kisa näyttäisi olevan tasaisempi muun muassa Mira Tuomisen, Johanna Kykyrin, Minna Kainlaurin, Sari Juutin, Minna Myllykosken ja Pauliina Utriaisen kesken.
Sunnuntaina juostaan Hampurin maraton, jossa nähdään Sanna Kullbergin edesottamuksia. Mogulin sivujen mukaan Kullbergin tavoitteena on 2.45-2.48 aika.
Sokerina pohjalla viikonlopun kestojuoksuannissa on sitten Lontoon maraton, joka on tänäkin vuonna melkoinen tähtikatras. Zersenay Tadessen debyytin ohella mielenkiinnon kohteena ovat Martin Lelin ja Samuel Wanjirun otatus, Abderrahim Goumrin tarjoama vastus sekä Tsegaye Kebeden, Felix Limon, Emmanuel Mutain, Luke Kibetin, Hendrick Ramaalan, Jaouad Gharibin ja Meb Keflezighin kulku. Lisäksi kärjen takana on mielenkiintoista nähdän esimerkiksi Dathan Ritzenheinin nykykunto. Naisten kisassa viime vuoden voittaja Saksan Irina Mikitenko saa vastaansa muun muassa Catherine Ndereban, Zhou Chunxiun, Berhane Aderen, Constantina Ditan ja Gete Wamin. Lontoon maratonin näkee kuulemma Eurosportilta tai sitten täältä.
[mogulin.blogspot.com & london-marathon.co.uk & sul.fi]
Sunnuntaina juostaan Hampurin maraton, jossa nähdään Sanna Kullbergin edesottamuksia. Mogulin sivujen mukaan Kullbergin tavoitteena on 2.45-2.48 aika.
Sokerina pohjalla viikonlopun kestojuoksuannissa on sitten Lontoon maraton, joka on tänäkin vuonna melkoinen tähtikatras. Zersenay Tadessen debyytin ohella mielenkiinnon kohteena ovat Martin Lelin ja Samuel Wanjirun otatus, Abderrahim Goumrin tarjoama vastus sekä Tsegaye Kebeden, Felix Limon, Emmanuel Mutain, Luke Kibetin, Hendrick Ramaalan, Jaouad Gharibin ja Meb Keflezighin kulku. Lisäksi kärjen takana on mielenkiintoista nähdän esimerkiksi Dathan Ritzenheinin nykykunto. Naisten kisassa viime vuoden voittaja Saksan Irina Mikitenko saa vastaansa muun muassa Catherine Ndereban, Zhou Chunxiun, Berhane Aderen, Constantina Ditan ja Gete Wamin. Lontoon maratonin näkee kuulemma Eurosportilta tai sitten täältä.
[mogulin.blogspot.com & london-marathon.co.uk & sul.fi]
tiistai 2. joulukuuta 2008
Lontoon naiseliitti
Nyt loppuu vitinä. Tulevan kevään Lontoon maraton on kovin ikinä. Miesten kärkiporukkaa raastossa jo esiteltiinkin, mutta nyt on tiedossa myös naisten kärkijuoksijat. On Radcliffeä, on olympiavoittaja Domescu-Ditaa, löytyy Ndereba ja Kiinan Chunxiu. Lyhyestä lista kaunis:
Irina Mikitenko GER 2.19.19
Paula Radcliffe GBR 2.15.25
Catherine Ndereba KEN 2.18.47
Zhou Chunxiu CHN 2.19.51
Berhane Adere ETH 2.20.42
Lyudmila Petrova RUS 2.21.29
Constantina Dita ROM 2.21.30
Svetlana Zakharova RUS 2.21.31
Gete Wami ETH 2.21.34
Mara Yamauchi GBR 2.25.03
Martha Komu KEN 2.25.33
Inga Abitova RUS 2.33.55
Kate O’Neill USA 2.34.04
Liliya Shobukova RUS Debyytti
Jo Pavey GBR Debyytti
[iaaf.org]
Irina Mikitenko GER 2.19.19
Paula Radcliffe GBR 2.15.25
Catherine Ndereba KEN 2.18.47
Zhou Chunxiu CHN 2.19.51
Berhane Adere ETH 2.20.42
Lyudmila Petrova RUS 2.21.29
Constantina Dita ROM 2.21.30
Svetlana Zakharova RUS 2.21.31
Gete Wami ETH 2.21.34
Mara Yamauchi GBR 2.25.03
Martha Komu KEN 2.25.33
Inga Abitova RUS 2.33.55
Kate O’Neill USA 2.34.04
Liliya Shobukova RUS Debyytti
Jo Pavey GBR Debyytti
[iaaf.org]
tiistai 25. marraskuuta 2008
Pekingin miesten olympiamaratonin kuudesta parhaasta viisi + Tadese juoksevat Lontoon maratonin
Kevään 2009 Lontoon maratonista on tulossa verraton spektaakkeli. Siellä ovat ilmoittaneet juoksevansa koko Pekingin olympiamaran mitalikolmikko Kenian Samuel Wanjiru (enkka 2.05.24), Marokon Jaouad Gharib (enkka 2.07.02) ja Etiopian Tsegaye Kebede (enkka 2.06.40). Jos wanjiru ja Gharib ovat keväällä Pekingin veroisessa kunnossaan, jolloin he jättivät muita minuuttitolkulla, niin ME natisee liitoksistaan.
Mutta ei siinä kaikki. Mukaan ovat tulossa myös Pekingin vitonen ja kolminkertainen Lontoon voittaja, Kenian Martin Lel (enkka 2.05.15), Pekingin kutonen, Euroopan toivo, Sveitsin Viktor Röthlin (enkka 2.07.23) ja Pekingin ysi, USA:n Dathan Ritzenhein, jonka enarissa 2.11.06 on vielä runsaasti löysää. Pekingissä he kaikki jäivät Wanjirun ja Gahribin kyydistä hirveän kauas, mutta ehkä he juuri tämän vuoksi vannovat Lontoossa kostoa ja himoisevat puntia taskuunsa, vaikka sisimmässään tietävätkin että raha ei korvaa olympiamitskua.
Mutta ei siinä kaikki. Debyyttimaratoninsa Lontoossa suorittaa Eritrean Zersenay Tadese, jonka mielestä puolimaratonien juokseminen päälle tunnin on tylsää, joten hän juoksee ne aina alle, vaikka lämpötila olisi lähellä + 30 astetta, kuten viimeksi Rio de Janeirossa hänen voittaessaan puolimaran MM-kultaa. Koska maailman taloudellisin juoksija Tadese ei tarvitse reilusti alle 3 minuutin kilometrivauhdissa juurikaan happea, on maraton mitä ilmeisemmin hänelle paras laji. Siinä hän pääsee jumputtamaan 2.55 tonneja alussa ja 2.45 tonneja lopussa rattoisasti rallatellen ilman, että se kummemmin miestä rassaa.
Mutta ei siinä kaikki. Myös entinen ME-mies, USA:n Khalid Khannouchi (enkka 2.05.36) uhoaa olevansa Lontoon maratonin aikaan kaupungin kaduilla maratonia veivaamassa ja vieläpä kova aika mielessään. Samat suunnitelmat ovat myös Kenian Emanuel Mutailla (enkka 2.06.15) ja Lontoon maratonin jo kerran aiemmin voittaneella Felix Limolla (enkka 2.06.14). Tämän lisäksi mukana on joitain 2.07-2.08 -miehiä, jotka tulevat tappelemaan ehkä 10. sijasta. Tai sitten he tulevat tappelemaan voitosta, sillä maraton on arvaamaton. Maraton armoa anna ei, päästänsä se järjen vei.
Ennakkoon ensi kevään kovimman maratonin eliittiryhmää:
Martin Lel (Ken) 2.05.15
Sammy Wanjiru (Ken) 2.05.24
Abderrahim Goumri (Mar) 2.05.30
Khalid Khannouchi (Usa) 2.05.38
Felix Limo (Ken) 2.06.14
Emmanuel Mutai (Ken) 2.06.15
Tsegaye Kebede (Eth) 2.06.40
Hendrick Ramaala (Rsa) 2.06.55
Jaouad Gharib (Mar) 2.07.02
Viktor Röthlin (Sui) 2.07.23
Yonas Kifle (Eri) 2.07.34
Tessema Abshiro (Eth) 2.08.26
Dathan Ritzenhein (Usa) 2.11.06
Zersenay Tadese (Eri) debyytti
Hicham Bellani (Mar) debyytti
[iaaf.org & raasto.com]
Mutta ei siinä kaikki. Mukaan ovat tulossa myös Pekingin vitonen ja kolminkertainen Lontoon voittaja, Kenian Martin Lel (enkka 2.05.15), Pekingin kutonen, Euroopan toivo, Sveitsin Viktor Röthlin (enkka 2.07.23) ja Pekingin ysi, USA:n Dathan Ritzenhein, jonka enarissa 2.11.06 on vielä runsaasti löysää. Pekingissä he kaikki jäivät Wanjirun ja Gahribin kyydistä hirveän kauas, mutta ehkä he juuri tämän vuoksi vannovat Lontoossa kostoa ja himoisevat puntia taskuunsa, vaikka sisimmässään tietävätkin että raha ei korvaa olympiamitskua.
Mutta ei siinä kaikki. Debyyttimaratoninsa Lontoossa suorittaa Eritrean Zersenay Tadese, jonka mielestä puolimaratonien juokseminen päälle tunnin on tylsää, joten hän juoksee ne aina alle, vaikka lämpötila olisi lähellä + 30 astetta, kuten viimeksi Rio de Janeirossa hänen voittaessaan puolimaran MM-kultaa. Koska maailman taloudellisin juoksija Tadese ei tarvitse reilusti alle 3 minuutin kilometrivauhdissa juurikaan happea, on maraton mitä ilmeisemmin hänelle paras laji. Siinä hän pääsee jumputtamaan 2.55 tonneja alussa ja 2.45 tonneja lopussa rattoisasti rallatellen ilman, että se kummemmin miestä rassaa.
Mutta ei siinä kaikki. Myös entinen ME-mies, USA:n Khalid Khannouchi (enkka 2.05.36) uhoaa olevansa Lontoon maratonin aikaan kaupungin kaduilla maratonia veivaamassa ja vieläpä kova aika mielessään. Samat suunnitelmat ovat myös Kenian Emanuel Mutailla (enkka 2.06.15) ja Lontoon maratonin jo kerran aiemmin voittaneella Felix Limolla (enkka 2.06.14). Tämän lisäksi mukana on joitain 2.07-2.08 -miehiä, jotka tulevat tappelemaan ehkä 10. sijasta. Tai sitten he tulevat tappelemaan voitosta, sillä maraton on arvaamaton. Maraton armoa anna ei, päästänsä se järjen vei.
Ennakkoon ensi kevään kovimman maratonin eliittiryhmää:
Martin Lel (Ken) 2.05.15
Sammy Wanjiru (Ken) 2.05.24
Abderrahim Goumri (Mar) 2.05.30
Khalid Khannouchi (Usa) 2.05.38
Felix Limo (Ken) 2.06.14
Emmanuel Mutai (Ken) 2.06.15
Tsegaye Kebede (Eth) 2.06.40
Hendrick Ramaala (Rsa) 2.06.55
Jaouad Gharib (Mar) 2.07.02
Viktor Röthlin (Sui) 2.07.23
Yonas Kifle (Eri) 2.07.34
Tessema Abshiro (Eth) 2.08.26
Dathan Ritzenhein (Usa) 2.11.06
Zersenay Tadese (Eri) debyytti
Hicham Bellani (Mar) debyytti
[iaaf.org & raasto.com]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)